Minulla on masennustila, sairausloma jatkuu ja sain lähetteen psykiatrian polille.
Maanantaina on aika.
Mitä ihmettä siellä tehdään ja kysellään.
Olen jo ihan puhki kaikista kyseilyistä, tk:n antamat lääkkeet eivät oikeastaan auta mitään.
Tuntuu että ole niin poikki kuin ihminen vain voi, omat murheet tuo kelan kanssa tappelu, en ole saanut yhtään rahaa.
Kela vissiin epäilee sairauttani.
Tuntuu etten kestä mitään sielunkaan ronkkimista, kun olisi joku laite mihin minut voisi sijoittaa, osoittaa vika ja parantaa.
Maanantaina on aika.
Mitä ihmettä siellä tehdään ja kysellään.
Olen jo ihan puhki kaikista kyseilyistä, tk:n antamat lääkkeet eivät oikeastaan auta mitään.
Tuntuu että ole niin poikki kuin ihminen vain voi, omat murheet tuo kelan kanssa tappelu, en ole saanut yhtään rahaa.
Kela vissiin epäilee sairauttani.
Tuntuu etten kestä mitään sielunkaan ronkkimista, kun olisi joku laite mihin minut voisi sijoittaa, osoittaa vika ja parantaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei psykiatri tee mitään väkisin. Hän selvittää potilaan tilaa suullisin kysymyksin ja kirjallisin kyselyin. Kyselyitä on monta erilaista. Tavallisimpia varmaan on BDI-testi, masennuskysely. Hän antaa jotain lääkettä kokeeksi ja sen vaikutuksia seurataan, nostetaan annostelua tai vaihdetaan lääkettä sopivammaksi, eri lääkkeeksi. Hän kirjoittaa potilaan kertomia tietoja ja asioita ylös, sillä hän käyttää niitä lausuntojen kirjoittamisessa, mm. b-lausunnon, jota tarvitaan, kun haetaan esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapiaa tai varmaan muitakin etuuksia. En tiedä niistä, kun en ole ollut sairauslomalla. Omia asioita ja tuntemuksia kerrotaan omassa tahdissa, sitä mukaa kuin pystyy kertomaan. Jos on vaikeaa puhua, voi myös kirjoittaa tuntemuksistaan tai tilanteestaan ja lukea tai näyttää tekstin psykiatrille tai terapeutille. Omalla psykiatrillani tuntuu kysymyksiä riittävän loputtomasti, samoin terapeutillani. Itse olen kokenut, että psykiatrini ymmärtää minua, ei väheksy tai mitätöi puheitani tai tuntemuksiani. Diagnoosin tekeminen voi viedä aikaa. Ensimmäisellä kerralla hän tosin sanoi, että olen masentunut, mutta piti käydä siellä monta kertaa, että sain varsinaisen diagnoosini, dissosiaatiohäiriön. Hän mietti, mistä masennukseni johtuu ja se johtuu tuosta pitkäaikaisen lapsuudenaikaisen traumatisoitumisen seurauksesta.
Kiitos, joo ei varmaan väkisin. Ymmärrän sen.
Mulle tuo masennustestikin on jo tehty, tosin olin niin maassa sitä tehdessäni että jo vähän parantelin sitä, en uskaltanut laittaa niinkuin tunsin.
Silti tuli se tk:n masennusdiagnoosi.
Kai se on sitä pelkäämistä että taas vähätellään ja naureskellaan.
-" älä ny viitti, häntä pystyyn vaan"
- "sulla mitään ole"
Olen niin kauan yrittänyt olla äitini sanoin "ihmisiksi" ettei ihmiset ala puhumaan mitään.
Nyt sitten tuli luhistus.
Pääosin terapiat ja resptian uusinat menee sairaan´hoitajien kautta ja he rapórtoivat yksikön viikkokokoukessa kunkin asiakkaan tisnteea,. On On hyvä nähnä lääriä, ainakin mä luotan ppsykiatriem tietävän lääkkeistäenemmän. Lääkärikäynnilla käydään sun tämänhetkinnentianne läpi; jos oot työkykyinen, niin aloita vaikka kysyennällö ryöviikokkl.
Jos et oo tyokkykynen, lääkäri kirjotaa kelaan b.todistuksen, jolla saat saat rahee sielta,
Sairaanhoitajien esimien on psykiari,, eikä oo hienoa päässää niin fiksun ihmisen puheille?