Tervehdys ennustajille !
Olenko tosiaan niin onneton ihminen, että ihastun aina väärään kohteeseen.
Kohteet ovat yleensä olleet varattuja tai ovatkin alkoholisteja, kääk.
En ihastu vakavasti komeisiin miehiin en ehkä ollenkaan, vaan luonne merkitsee minulle aika paljon. Eikä muutenkaan komeat kolahda minuun.
Aika ajoin tuntuu että pitäisi tukistaa itseään sanomalla "oleppa tarkempi senkin pässinpää" mutta minkä sille voit, kun on halu rakastaa. ;-)
Olenko tosiaan niin onneton ihminen, että ihastun aina väärään kohteeseen.
Kohteet ovat yleensä olleet varattuja tai ovatkin alkoholisteja, kääk.
En ihastu vakavasti komeisiin miehiin en ehkä ollenkaan, vaan luonne merkitsee minulle aika paljon. Eikä muutenkaan komeat kolahda minuun.
Aika ajoin tuntuu että pitäisi tukistaa itseään sanomalla "oleppa tarkempi senkin pässinpää" mutta minkä sille voit, kun on halu rakastaa. ;-)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Juu, toisilla ihmisillä loistaa kuin olisi lamppu otsassa, että "tulkaa tänne kaikki reppanat, ressukat, juopot ja huijarit - olen hellä ja äidillinen nainen ja siksi siedän mitä tahansa".
Tämä lamppu on sytytetty jo varhain, kun ympärillä oli ihmisiä, jotka eivät ottaneet meidän tarpeitamme lapsina ja kasvavina nuorina huomioon. Niin olemme oppineet sivuuttamaan omat tarpeemme ja hakemaan hyväksyntää väärällä mukautumisella.
Kun joku ottaa vastaan rakkauttamme, se jollakin tapaa tuntuu palauttavan osan itseluottamuksesta ja uskon siihen, että on itse hyvä ja rakastamisen arvoinen ihminen. Sitten tätä vastarakkautta ei kuitenkaan saa, saa vain palvella, huolehtia, passata ja suojella - ja tulla hyväksikäytetyksi.
Ei auta kuin tehdä tilit selväksi oman menneisyytensä kanssa ja hyväksyä se tosiasia, että meillä oli vanhemmat ja muut tärkeät aikuiset sellaisia, jotka eivät omien ongelmiensa takia pystyneet olemaan sellaisia aikuisia, joita olisimme kipeästi kasvuvuosina tarvinneet.
Nyt pitää itse ottaa itseään kädestä kiinni, olla itse itselleen rakastava ja huolehtiva, arvostava, kunnioittava ja ihaileva. Eli selkeästi sanottuna oppia rakastamaan itseään yhtä paljon kuin on halu osoittaa rakkautta muille.
Silloin se reppanoiden kohtitulo loppuu ja jos joku lähelle eksyy, on niin hyvä omanarvontunto, että ei anna kohdella itseään huonosti.
Tämä sinulta onnistuu, kun muistat mitä tässä sinulle kirjoitin.
Valoa ja iloa elämääsi, ole itsesi paras ja luotettavin ystävä - kunnes se toinen yhtä luotettava ja rakastava tulee kohdalle ja sydämessäsi tiedät, että olet tullut rakastavan sydämen kotiin.
Moi !
Tuossa kerkesin jo miettiä että miksi ihastun aina varattuihin miehiin onkin syy, että eiväthän muuten olisi varttuja jos kukaan ei niitä huolisi. ;-)...miksen sitten minäkin ihastuisi heihin.
Pettymys lisäksi onkin ollut se, kun on saanut tietoon että kohde onkin aika alkoholisti tai kaappijuoppo, vaikka päälle ei näykään.
Tuo itseään rakastaminen onkin todella tärkeä asia, miten muutenkaan voisi toista rakastaa jos ei itsestään pidä huolta ja välitä. Sitä yritin siskolleni kerran jo hokea, kun häneltä puuttui tuo itseään rakastava ominaisuus.
Tunnustan että välillä unohtuu tarpeeksi itsensä rakastaminen, mutta aina nousen ylös ja yritän tehdä parannuksen.
Ahh, sitä päivää odotan kun hän tulee vastaan ja voin rakastaa häntä hyvällä itsetunnolla. ;-)...meni siihen sitten vaikka valovuosi.
Kiitos sinulle hyvästä vastauksesta ja valoa ja iloa myös sun elämään. :-)