Lilliputti maksattaa sekoilunsa Venäjällä.
Meillä 10 kWh maksaa siirtomaksun kanssa yli 1 €. Siis maksamme yli 10 kertaista ylihintaa sähköstämme.
Fortum palelee Siperiassa
Sähkön hinnan piti nousta Venäjällä. Toisin kävi.
Osittain vapautetuilla sähkömarkkinoilla hinnat ovat painuneet kymmeneen euroon yhtä megawattituntia kohti. Markkinasähköä saa nyt yhtä halvalla kuin säänneltyä sähköä, koska kysyntä on lopahtanut talouskriisin takia. Fortum joutuu toimittamaan venäläisille asiakkailleen sähköä neljäsosalla siitä hinnasta, mitä yhtiö saa pohjoismaisesta sähköpörssistä – vaikka hinnat ovat sielläkin vajonneet.
Fortum osti vuosi sitten suuren Länsi-Siperiassa toimivan sähkö- ja lämpöyhtiön TGC-10:n (lue reportaasi Energia-lehdestä 2/2009).
Kaupan hintalappu nousee lähes neljään miljardiin, kun Fortumia sitovat investointilupaukset otetaan huomioon. TGC-10 on yksi suurimmista suomalaisista investoinneista ulkomaille. Se on myös yksi viime vuoden suurimpia ulkomaisia investointeja Venäjälle.
Näyttää mahdottomalta
Operaation kääntäminen menestykseksi näyttää juuri nyt mahdottomalta.
TGC-10 tulot kutistuvat ja menot kasvavat. Yrityksen voimalaitosten pääpolttoaine on kaasu, jonka tariffien korotukset Venäjän valtio on määrännyt moniksi vuosiksi eteenpäin. Viime vuonna Fortum joutui nostamaan TGC-10:n henkilöstön palkkoja 20–30 prosenttia, jotta osaajat eivät karkaisi voimalaitoksilta paremmin palkattuihin töihin.
Monet meistä toivovat, ettei Fortum menesty missään, milloinkaan.
Uralin alueen sähkön hinnan pitäisi moninkertaistua, jotta Fortum tekisi voittoa niillä uusilla voimalaitoksilla, jotka se on luvannut rakentaa. Sitoumuksista on vaikea luistella irti niin pitkään, kun Venäjän valtio pitää kiinni omista lupauksistaan ja jatkaa markkinoiden vapauttamista.
Ainakin toistaiseksi sähköreformi on edennyt täsmällisesti. Kreml järkeilee, että Venäjä tarvitsee runsaasti uutta sähkökapasiteettia seuraavalla nousukaudella. Sitä ei tule, jos reformi ei etene.
Fortum taas laskee, että tuleva sähköpula nostaa hinnat niin korkealle, että iso riski kääntyy suureksi voitoksi.
Venäläinen pettää aina
Yhtiön johdon peli näyttää uhkarohkealta mutta myös loogiselta. Venäjän kehitys ei kuitenkaan etene aina sellaista polkua, jota voisi pitää länsimaisesta näkökulmasta katsottuna loogisena.
Poliittinen riski on suuri. Poliitikot saattavat ensin vapauttaa sähkömarkkinat ja sitten kansallistaa ne. TGC-10:n kaltaiset kaasua polttavat yhtiöt voivat joutua ahtaalle myös markkinatalouden olosuhteissa, jos Venäjä toteuttaa kunnianhimoiset suunnitelmansa ydinvoiman lisärakentamisesta.
Tällaiset synkät skenaariot sopivat varsinkin niille suomalaisille, joiden mielestä venäläinen pettää aina.
Hyvin harvat suostuvat pohdiskelemaan myönteisen kehityksen mahdollisuutta, koska monet meistä eivät edes halua nähdä sellaista. Sehän voisi merkitä sekä Venäjän että Fortumin menestymistä.
Venäjän vaurastuminen jatkuu mitä suurimmalla todennäköisyydellä, kun maailmantalous toipuu ja öljyn hinta kääntyy nousuun. Seuraavan noususuhdanteen huipulla öljystä tulee luultavasti vielä suurempi pula kuin viimeksi. Sähköstä on varaa maksaa melkein mitä vain, kun öljytynnyrin hinta nousee 200 dollariin.
Tällainen kehitys ei näytä näinä aikoina ihan ilmeiseltä, mutta ei aivan mahdottomaltakaan.
Meillä 10 kWh maksaa siirtomaksun kanssa yli 1 €. Siis maksamme yli 10 kertaista ylihintaa sähköstämme.
Fortum palelee Siperiassa
Sähkön hinnan piti nousta Venäjällä. Toisin kävi.
Osittain vapautetuilla sähkömarkkinoilla hinnat ovat painuneet kymmeneen euroon yhtä megawattituntia kohti. Markkinasähköä saa nyt yhtä halvalla kuin säänneltyä sähköä, koska kysyntä on lopahtanut talouskriisin takia. Fortum joutuu toimittamaan venäläisille asiakkailleen sähköä neljäsosalla siitä hinnasta, mitä yhtiö saa pohjoismaisesta sähköpörssistä – vaikka hinnat ovat sielläkin vajonneet.
Fortum osti vuosi sitten suuren Länsi-Siperiassa toimivan sähkö- ja lämpöyhtiön TGC-10:n (lue reportaasi Energia-lehdestä 2/2009).
Kaupan hintalappu nousee lähes neljään miljardiin, kun Fortumia sitovat investointilupaukset otetaan huomioon. TGC-10 on yksi suurimmista suomalaisista investoinneista ulkomaille. Se on myös yksi viime vuoden suurimpia ulkomaisia investointeja Venäjälle.
Näyttää mahdottomalta
Operaation kääntäminen menestykseksi näyttää juuri nyt mahdottomalta.
TGC-10 tulot kutistuvat ja menot kasvavat. Yrityksen voimalaitosten pääpolttoaine on kaasu, jonka tariffien korotukset Venäjän valtio on määrännyt moniksi vuosiksi eteenpäin. Viime vuonna Fortum joutui nostamaan TGC-10:n henkilöstön palkkoja 20–30 prosenttia, jotta osaajat eivät karkaisi voimalaitoksilta paremmin palkattuihin töihin.
Monet meistä toivovat, ettei Fortum menesty missään, milloinkaan.
Uralin alueen sähkön hinnan pitäisi moninkertaistua, jotta Fortum tekisi voittoa niillä uusilla voimalaitoksilla, jotka se on luvannut rakentaa. Sitoumuksista on vaikea luistella irti niin pitkään, kun Venäjän valtio pitää kiinni omista lupauksistaan ja jatkaa markkinoiden vapauttamista.
Ainakin toistaiseksi sähköreformi on edennyt täsmällisesti. Kreml järkeilee, että Venäjä tarvitsee runsaasti uutta sähkökapasiteettia seuraavalla nousukaudella. Sitä ei tule, jos reformi ei etene.
Fortum taas laskee, että tuleva sähköpula nostaa hinnat niin korkealle, että iso riski kääntyy suureksi voitoksi.
Venäläinen pettää aina
Yhtiön johdon peli näyttää uhkarohkealta mutta myös loogiselta. Venäjän kehitys ei kuitenkaan etene aina sellaista polkua, jota voisi pitää länsimaisesta näkökulmasta katsottuna loogisena.
Poliittinen riski on suuri. Poliitikot saattavat ensin vapauttaa sähkömarkkinat ja sitten kansallistaa ne. TGC-10:n kaltaiset kaasua polttavat yhtiöt voivat joutua ahtaalle myös markkinatalouden olosuhteissa, jos Venäjä toteuttaa kunnianhimoiset suunnitelmansa ydinvoiman lisärakentamisesta.
Tällaiset synkät skenaariot sopivat varsinkin niille suomalaisille, joiden mielestä venäläinen pettää aina.
Hyvin harvat suostuvat pohdiskelemaan myönteisen kehityksen mahdollisuutta, koska monet meistä eivät edes halua nähdä sellaista. Sehän voisi merkitä sekä Venäjän että Fortumin menestymistä.
Venäjän vaurastuminen jatkuu mitä suurimmalla todennäköisyydellä, kun maailmantalous toipuu ja öljyn hinta kääntyy nousuun. Seuraavan noususuhdanteen huipulla öljystä tulee luultavasti vielä suurempi pula kuin viimeksi. Sähköstä on varaa maksaa melkein mitä vain, kun öljytynnyrin hinta nousee 200 dollariin.
Tällainen kehitys ei näytä näinä aikoina ihan ilmeiseltä, mutta ei aivan mahdottomaltakaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.