akateeminen vapaus, onko se sairaus?
voi miten ärsyttää kun katsoin aamun uutisetr joissa kerrottiin jälleen kerran yliopisto-opiskelijoiden opiskeluaikojen lyhentämisestä. kyllä nyt taas yritetään laittaa opiskelijoita matalaksi, näillä tuilla pitäisi valmistua 5-7 vuodessa ja vielä sivuaineita rajotettaisiin. missä on akateemises opiskelun helmi, tieteellinen tutkinta? hyvin äkkiä ei missään kun vaan yritetään kypsymättömiä tieteilijöitä tunkea työelämään. siitä ei hyvä seuraa.
onko aika mittavalle mielenosoitukselle? koska?
näillä ehdoilla meidän opiskelijoiden ei tule suostua!!!!
voi miten ärsyttää kun katsoin aamun uutisetr joissa kerrottiin jälleen kerran yliopisto-opiskelijoiden opiskeluaikojen lyhentämisestä. kyllä nyt taas yritetään laittaa opiskelijoita matalaksi, näillä tuilla pitäisi valmistua 5-7 vuodessa ja vielä sivuaineita rajotettaisiin. missä on akateemises opiskelun helmi, tieteellinen tutkinta? hyvin äkkiä ei missään kun vaan yritetään kypsymättömiä tieteilijöitä tunkea työelämään. siitä ei hyvä seuraa.
onko aika mittavalle mielenosoitukselle? koska?
näillä ehdoilla meidän opiskelijoiden ei tule suostua!!!!
Vastaukset 18
Vanhimmat
Hei!
Itse valmistuin juuri maisteriksi kuuden vuoden opintijen jälkeen. OItse olen sitä mieltä, että opiskeluaikoja voidaan ja kannattaa lyhentää. Suomessa valtio maksaa niin pljon opiskelijoille, että valmistumista voidaan vaatia. On yhteiskunnan rahojen tuhlausta antaa ihmisten opiskella kymmenenkin vuotta verorahoilla. Ja usein tutkinto jää saamatta, kun opiskeluaika kasvaa. Ja se on taas yhteiskunnalta rahojen haaskausta.
Suomi on EU:n jäsen ja meidän pitää sopeutua siihen. Muualla valmistutaan huomattavasti nuorempina, kuin meillä.
Tämä edustaa melko yksisilmäistä ajattelutapaa. Tosiasia on se että vaikka valmistumiseen menisi kymmenen vuotta, ovat tästä koituvat kustannukset samaa luokkaa kuin viidessä vuodessa valmistuneillakin. Opiskelija joka ei opiskele, ei myöskään kuluta yliopistonsa resursseja kuin marginaalisesti. Opintotukea ei niinikään saa ellei todella opiskele.
Sivuaineiden rajoittaminen tuntuu kaikista älyttömimmältä, sillä suurin syy opintojen viivästymiselle on se että opiskelijat käyvät töissä (maksaen myös veroja), ei se että he valitsevat liikaa epärelevantteja sivuaineita.
On olemassa todellinen vaara siitä että siirrymme kohti heikkotasoisia putkitutkintoja joissa päämääränä on maksimoida valmistuneiden määrä laadun kustannuksella.
Järjen käyttö ei ole kiellettyä vaikka koulutuspolitiikasta puhutaankin. Jos opintoja todella haluttaisiin nopeuttaa, otettaisiin käyttöön kolmas lukukausi kesänkaudelle. Nykyisin kesäisin opinnot ovat käytännöllisesti katsoen jäissä koska opetusta ei järjestetä.
Quote: Suomi on EU:n jäsen ja meidän pitää sopeutua siihen. Muualla valmistutaan huomattavasti nuorempina, kuin meillä.
Mikä saattaa osaltaan johtua siitä, että Euroopassa suoritetaan useimmin bachelor-tasoinen tutkinto kun taas meillä master-tasoinen.
Valmistuin itse viidessä vuodessa diplomi-insinööriksi ja kävin lähes koko opiskeluajan töissä sen verran että opintotuen sai riittämään. Ja vallan hyvin sain kurssit suoritettua kohtuullisessa ajassa. Jos töitä tosiaan tekee vain elääkseen, ei viikkotunteja tarvi olla kovinkaan monta. Asia erikseen ovat sitten sellaiset henkilöt, jotka maksavat esim. asuntolainaa opiskeluaikana.
Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että paras systeemi opiskeluaikojen lyhentämiseen olisi opintotuen nostaminen ja kenties porrastaminen. Esim. 4-5 ensimmäistä vuotta opintotuki olisi luokkaa 400€/kk ja tippuisi sen jälkeen esim. nykyiselle tasolle. Tämä ehkä houkuttelisi suorittamaan opinnot mahdollisimman nopeasti.
Sivuaineiden määrän rajoittaminen on typerintä mitä olen pitkään aikaan kuullut ehdotettavan. Samoin se, että suoritettavien tutkintojen määrää rajoitettaisiin.
"Tämä edustaa melko yksisilmäistä ajattelutapaa. Tosiasia on se että vaikka valmistumiseen menisi kymmenen vuotta, ovat tästä koituvat kustannukset samaa luokkaa kuin viidessä vuodessa valmistuneillakin. Opiskelija joka ei opiskele, ei myöskään kuluta yliopistonsa resursseja kuin marginaalisesti. Opintotukea ei niinikään saa ellei todella opiskele."
Tämä on harha sillä kirjoilla oleva opiskelija käyttää yhteiskunnan ja yliopiston palveluja esim terveydenhoitopalvelujen, tietoliikenteen ja asumisen osalta. Ei opiskelevan opiskelijan pitäisi mielestäni muuttaa opiskelija-asunnostaan pois ja kirjautua poissa olevaksi yliopiston kirjoilta. Näin opintoja tukevat resurssit saataisiin niitä todella tarvitsevien käyttöön.
"Sivuaineiden rajoittaminen tuntuu kaikista älyttömimmältä, sillä suurin syy opintojen viivästymiselle on se että opiskelijat käyvät töissä (maksaen myös veroja), ei se että he valitsevat liikaa epärelevantteja sivuaineita."
Onko kuitenkaan kerätä opintoviikkoja tuplasti se määrä mitä vaaditaan tutkinnon suorittamiseen? Sivuaineiden keruu vähentää resursseja muilta opiskelijoilta. Opintoviikkomäärälle pitäisi laittaa katto (esim 20 ov ylitysoikeus) tai ylimeneviltä opintoviikoilta voitaisiin vaatia maksu. Miksi kaikki asiat pitäisi oppia perustutkinnon puitteissa? Jos haluaa oppia enemmän niin eivätkö jatko-opinnot ole tätä varten? Jos opiskelijalta vaaditaan opintosuunnitelma jo alkuvaiheessa niin ainakin opintojen suuntaviivojen luulisi löytyvän paremmin nykyisen harhailun sijaan.
"On olemassa todellinen vaara siitä että siirrymme kohti heikkotasoisia putkitutkintoja joissa päämääränä on maksimoida valmistuneiden määrä laadun kustannuksella."
Nykyisin vain kolmasosa opiskelijoista valmistuu seitsemän vuoden kuluessa ja kolme neljäsosaa viidentoista vuoden kuluessa. Onhan se opiskelijoilta melko heikko suoritus jos ei tutkintoa saa edes seitsemässä vuodessa tehtyä.
"Järjen käyttö ei ole kiellettyä vaikka koulutuspolitiikasta puhutaankin. Jos opintoja todella haluttaisiin nopeuttaa, otettaisiin käyttöön kolmas lukukausi kesänkaudelle. Nykyisin kesäisin opinnot ovat käytännöllisesti katsoen jäissä koska opetusta ei järjestetä."
Tämä on hyvä ehdotus. Lisäksi opiskelijat tarvitsevat enemmän opintotukea ja ohjausta.
10 vuotta kukaan tuskin opiskelee verorahoilla, koska opintotukikuukaudet ovat varsin rajalliset. Sossustakaan ei ainakaan täällä saa rahaa jos omaa opiskelija-tittelin. Saattaahan jossain toki toimia tuokin...
Mutta jos taas ajatellaan työtä tekevää opiskelijaa joka itse hankkii opintoihin rahansa eikä välttämättä nosta opintotukeakaan kuin muutaman kuukauden vuodessa: opiskelkoon hän sitten vaikka sen 10 vuotta. Tekeehän hän siinä samalla töitä ja saa kokemusta.
Ne lusmut kyllä tosiaan ärsyttää jotka eivät sitten edes yritä opiskeluun aikaansa käyttää vaan bilettävät, bilettävät ja bilettävät. Jopa opettajat kannustavat tähän sosiaaliseen elämään, jotta saisi tulevaisuuden työelämässä tarvittavia suhdeverkostoja :I
Ja nykyään on korkeasti koulutettujen työttömyys niin korkealla, että on hölmöä alkaa kiirehtimään valmistumista. Saisivat vain paremmin seurata opiskelupaikkamääriä ja kohdistaa niitä oikeille aloille. Täällä ei ole vieläkään pudotettu IT-alan opintopaikkamääriä vaikka työttömyys on suuri ja valmistumassa on hirveät määrät porukkaa joka hiton oppilaitoksesta. Mutta nämä herratpa tekevät näitä päätöksiä mitä suuremmalla viiveellä: ja yliopistotkaanhan eivät halua puuttua asiaan vaikka todellisuuden tietäisivätkin, koska heillehän maksetaan valmistuneista ja mitä enemmän he ottavat sisään, sitä enemmän porukkaa luultavasti valmistuu...
"Tämä on harha sillä kirjoilla oleva opiskelija käyttää yhteiskunnan ja yliopiston palveluja esim terveydenhoitopalvelujen, tietoliikenteen ja asumisen osalta. Ei opiskelevan opiskelijan pitäisi mielestäni muuttaa opiskelija-asunnostaan pois ja kirjautua poissa olevaksi yliopiston kirjoilta. Näin opintoja tukevat resurssit saataisiin niitä todella tarvitsevien käyttöön. "
Kuten sanottu useimmilla opinnot viivästyvät töiden teon vuoksi. Palkasta maksetaan veroja ja verovaroilla rahoitetaan muun muassa terveydenhoitoa. Kyllä opiskelijalla on oikeus terveydenhoitoon siinä missä muillakin. Opiskelija-asunnoissa on jo lähtökohtaisesesti maksimiaika jonka sellaisessa saa asua. Tietoliikennekulut keskiverto-opiskelijan kohdalla lienevät marginaaliset.
"Onko kuitenkaan kerätä opintoviikkoja tuplasti se määrä mitä vaaditaan tutkinnon suorittamiseen? Sivuaineiden keruu vähentää resursseja muilta opiskelijoilta. Opintoviikkomäärälle pitäisi laittaa katto (esim 20 ov ylitysoikeus) tai ylimeneviltä opintoviikoilta voitaisiin vaatia maksu. Miksi kaikki asiat pitäisi oppia perustutkinnon puitteissa? Jos haluaa oppia enemmän niin eivätkö jatko-opinnot ole tätä varten? Jos opiskelijalta vaaditaan opintosuunnitelma jo alkuvaiheessa niin ainakin opintojen suuntaviivojen luulisi löytyvän paremmin nykyisen harhailun sijaan. "
Huono kärjistys. Ehkä joku kaivaa oikeaa tilastotietoa esille mutta käsitykseni mukaan suurimmalla osalla korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoita tutkinnon laajuus jää alle 15% ylitykseen tutkinnon nimellisestä laajuudesta. Kenenkään en tiedä sisällyttäneen yhteen tutkintoon kaksinkertaista määrää opintoviikkoja. Pyrkimys kaiken ylimääräisen karsimiseen ja kokeilemisen estäminen saa aikaan putkitutkintoja joiden suorittamisesta ei hyödy sen paremmin opiskelija kuin yhteiskuntakaan.
Varmasti löytyy muutama opiskelija joka on suorittanut vaikkapa kaksinkertaisen opintoviikkomäärän tutkinnon laajuuteen nähden mutta tämä ei ole syy muuttaa muuten toimivaa järjestelmää. Ei törkeiden rattijuoppojenkaan määrä vähene promillerajaa laskemalla.
"Nykyisin vain kolmasosa opiskelijoista valmistuu seitsemän vuoden kuluessa ja kolme neljäsosaa viidentoista vuoden kuluessa. Onhan se opiskelijoilta melko heikko suoritus jos ei tutkintoa saa edes seitsemässä vuodessa tehtyä."
Voisitko kertoa mistä olet tämän saanut päähäsi? Suomen ylioppilaskuntien liiton mukaan keskimääräinen tutkinnonsuorittamisaika on tällä hetkellä yliopistoissa 6 vuotta ja suunta on ollut laskeva jo muutenkin viimeiset vuodet. Väitteesi ei muutoinkaan voi pitää paikkaansa sillä suuri osa opiskelijoista ei valmistu koskaan. Tähän ei voida hallituksen tutkintojen suorittamisoikeuksien rajoituksilla vaikuttaa vaan päin vastoin, kokonaan keskeyttävien osuus tulee kasvamaan rajoitusten tullessa voimaan.
"Tämä on hyvä ehdotus. Lisäksi opiskelijat tarvitsevat enemmän opintotukea ja ohjausta. "
Olen samaa mieltä. Opintotuki tulee myös sitoa kiinteämmin opintojen etenemiseen ja järjestelmästä tulisi kehittää sellainen että se palkitsee nopeasta valmistumisesta.
Älyttömiä sääntöjä ja rajoituksia jotka eivät puutu todellisiin ongelmiin vaan uhkaavat rampauttaa koko koulutusjärjestelmämme on vastustettava viimeiseen asti.
Vähän ironista on, että minun pitäisi ottaa kantaa asiaan, jota en oman tutkintoni puolesta juurikaan ole kokenut. Tuntuu kuitenkin käsittämättömältä rajoittaa opiskelijoiden sivuaineoikeuksia, sillä kuten joku jo mainitsikin, se johtaisi hyvin herkästi "putkitutkintoihin", jotka eivät korkeakouluihin kuulu. Jotenkin tuntuu siltä, että koko ongelman laajuutta liioitellaan. Putkitutkintoja varten on ammattikorkeakouluja, joten viranomaisten on turha valittaa korkeakouluopiskelijoiden valmistumisajoista. Sivuaineopiskeluoikeuden rajoittaminen tuntuu ideana aivan käsittämättömältä, ja sotii kaikkia akateemisen opetuksen periaatteita vastaan. Ei korkeakouluista (eräitä poikkeuksia lukuunottamatta) ammattiin valmistuta, vaan nimenomaan suoritetaan tutkinto, jonka jokainen räätälöi mieleisekseen. Jos ei systeemi elinkeinoelämää miellytä, niin siirtykööt itse rahoittamaan mieleistään koulutusta - ja vähennettäköön sitten mieluummin vaikka korkeakoulujen opiskelupaikkoja kuin lähdetään pilaamaan laatua. Jos putkitutkintoja kaivataan, niin lisää AMK-paikkoja vaan. Huomautettakoon, etten henkilökohtaisesti kannata tällaista ratkaisua.
Ja turha vaatia suuria mielenosoituksia - kuka käski äänestää demareita? Ongelma ratkeaa sillä, että jätetään äänestämättä kepua, vihreitä, demareita ja vasemmistoa yleensäkin - nehän koulutusjärjestelmäämme ovat useimmiten olleet raiskaamassa.
Et ilmeisesti seuraa aikaasi yhtään. Vaatimukset opintojen "tehostamisesta" lähtevät lähes poikkeuksetta oikeistolaisesti ajattelevilta ihmisiltä ja teollisuuden ja työntajien piiristä. Esim. vihreät eivät kannata rajoituksia opintoaikoihin eivätkä sivuaineisiin.
Keskustalainen pääministerimme kuitenkin on ollut eräs äänekäs tutkintojen suoritusajan ja sivuaineoikeuksien rajoittaja. Kumma juttu sillä herralla itsellään kesti yli 10 vuotta suorittaa valtiotieteiden maisterin tutkinto.
En ota vihreisiin kantaa mutta ainakaan kepua ei kenenkään älykkään ihmisen tulisi missään olosuhteissa äänestää.
Joopati. Näinhän se aina menee. Kepu pettää aina, mikä on todistettu. Tässä tapauksessa epäilen kuitenkin demareiden olevan koko idiootti-ajatuksen takana, sillä nykyhallituksen politiikkahan on sitä, että demarit vie ja kepu vikisee.
hei viisaat ihmiset voisitteko vähän valaista minua (kun täällä tynnyrissä nuo valon säteet ovat vähän harvassa) tässä kysymyksessä, että mitä valtio voittaa opiskeluaikojen lyhentämisellä. Saa nopeammin osaavaa työvoimaa yhteiskunnan käyttöön? Mutta eikö nämä opiskelu aikojen venymiset johdu juuri siitä, että lopputyötä vailla oleva opiskelija kantaa oman kortensa kekoon yhteiskunnan hyväksi tekemällä työtä? No joka tapauksessa tässä sopassa on jokin mauste vähä väärästä purkista. ei tajuu
Rehellisesti sanoen en ole tainnut seurata kovin hyvin aikaani, kun en muista mitä kävi ehdotukselle, että puolet uusista opiskelijoista olisi vastavalmistuneita ylioppilaita. Molemmat säännöt eivät toki voi tulla voimaan.. vai voivatko? Se olisi jo täyttä vääryyttä.
Se tarkka vuosimäärä on 12!!! Siis MITEN ihmeessä se on mahdollista? Itse ajattelin valmistua noin kuudessa vuodessa, enkä mielestäni ole se kaikkein ahkerin tapaus! Mutta että 12 vuotta... Mihinkähän on aika mennyt? Toivottavasti saan itse valmistua, nykysuuntauksen vallitessa tuntuu vaan mahdolliselta että kohta opintoaikaa rajoitetaan vaikkapa neljään vuoteen... :) OPISKELIJAT YHTYKÄÄ! JOUKKOVOIMAA! Voimme aina uusia viime talven mielenosoitukset!
En muista minäkään jotta milloinka mahdollisesti alkaisivat tuota soveltamaan käytännössä?
Tuo on vähän hölmöä: sanovathan jotkut jotka tätä puolustelevat, että uusilla ylioppilailla kun ei ole niin paljon aikaa lukea pääsykokeisiin yms. jotta heille pitäis antaa pientä etua ja helpotusta sisään pääsyssä. VÄÄRYYS: onkos sitten aiemmin valmistuneillakaan aikaa lukea jos käy töissä (jostainhan sitä rahaa saatava)? On väärin jos uusi ylioppilas pääsee sisään huonoilla pisteillä ja toveri ylioppilas kahden vuoden takaa ei pääse vaikka hänellä ois yli puolet enemmän pisteitä! Ja toveri kahden vuoden takainen ylioppilas olisi kaiken lisäksi tehnyt koko ajan 8-tuntista työpäivää, jolloin ei taatusti ole saanut sen enempää lukuaikaa kuin tuore ylioppilaskaan. VÄÄRYYS...
5-7 vuotta riittää ihan hyvin suurimmalla osalla aloista ja aloilla joilla ei riitä (esim. lääkärikoulutus) tuota rajaa tuskin sovellettaisiinkaan. Ja hyvästä syystähän tavan aloillakin saisi lisäaikaa (esim. sairaus tai lapsen saanti). Ja kyllä esitetty 2 vuoden poissaoloajan maksimi on ihan perusteltu. Jos on hyvät syyt niin ketäänhän ei yliopistolta ulos potkittaisi. Sitäpaitsi eikös nykyäänkin ole keskimääräinen valmistumisaika 6 vuotta: mihin tällä uudistuksella sitten muka pyrittäisiin, kun tavoite jo toteutuu poikkeuksia lukuunottamatta?
Sivuaineoikeuksien (opintoviikkomäärän) rajaamisen laajuudesta en tiedä paljonko on. Mutta jos ajatellaan että saisikin lukea vain maksimissaan yhden cumun: se on jo liian rajoitettua: mistä sitten kukaan saisi työelämässä tarvittavaa moniosaamista? Mutta taas tapauksissa jossa opiskelija opiskelee sieltä täältä niitä helppoja noppia (vain saadakseen opintotukea tai koska ei tiedä mikä kiinnostaa) niin rajaus on perusteltua. Kuitenkin olisi järkevää että saisi opiskella vähintään 2 cumua. Yhdellä sivuainecumulla tai kolmella approlla ei välttämättä saa tarvittavaa hyötyä työelämäänsä!
Ainoa mikä todella huolestuttaa on mahdollinen työssäkäyvien opiskelijoiden tulkitseminen täydennyskoulutettaviin ja heiltä otettaisiin maksua opiskelusta. Mitä hyötyä sitten siitä työssäkäynnistä on, jos kaikki palkka menee pelkän opinto-oikeuden rahoittamiseen? Joutuisi silti ottamaan lainaa selviytyäkseen asumiskuluista yms. Tällä pakotettaisiin kaikki vain ottamaan lainaa, tekipä töitä tai ei. Ja koska lainanotto ei ole kovin kannattavaa nykytilanteessa, ei monikaan sitä ottaisi. Eli vain rikkaiden lapset pääsisivät opiskelemaan periaatteella pappa betalar! Tätähän ne herrat yrittävät pohjustaa että omat penskansa tulevaisuudessa pääsis opiskelemaan (koska köyhät ei edes hakis opiskelemaan jolloin hakijamäärät putoais ja taso laskis jolloin tyhmemmätkin pääsis sisään).
Meneekö tämä siihen niinku oli ennen vanhaan: edes lukiota ei pystynyt käymään kun ei ollut rahaa opiskella vaan piti mennä töihin?
Opiskeluoikeuden rajaaminen on typerää siitä syystä, koska nyttenhän vallitsee (ja tulevaisuudessakin) korkeasti koulutettujen keskuudessa suuri työttömyys: miksi valmistua työttömäksi kun voisi opiskella vaikka lisää sivuaineita ja siten parantaa mahdollisuuttaan edes joskus työllistyä? Tämä uusi malli rajaisi tuonkin pois ja moni joutuisi pakolla valmistumaan työttömäksi. HALOO!!!
Toinen mikä ärsyttää on opetusministeriön tavoite että 70% ikäluokasta korkeakoulutettaisiin. HALOO!!! taas. Ei yhteiskunta toimi sillä tavalla: jonkun on pakko tehdä sitä tavallistakin työtä! Ja korkeakoulutusta vaativia töitä ei riitä tuolle 70% ikinä.
Paitsi että korkeakoulutason töitä ei riitä 70 prosentille, niin paljon huolestuttavampaa minusta on, että korkeakoulutason päätä tuskin on edes puolella ikäluokasta. Tämän takia monen opinnot keskeytyvät tai ne venyvät, vaikka tutkintovaatimuksia on käytännössä jatkuvasti helpotettu.
Äly ja siihen liittyvä opiskelukyky eivät valitettavasti ole demokraattisia ilmiöitä, vaikka minkälainen laki säädettäisiin.
Öhöm tietää, miten asiat oikeasti ovat. Sinua onnekasta on siunattu älykkäällä päällä ja oivaltavilla ajatuksilla.
Öhöm puhui asiaa. Kaikissa ei ole ainesta.