Erittäin kultainen 1,5-vuotias lapseni osaa olla toisinaan myös varsinainen pikkupiru. Lapsi vetää minua hiuksista, repii, puree ja myös lyö. Tietenkin kiellän lasta siitä mikä saa hänet kahta kovemmin vauhtiin. Vaikka kyseessä on noin pieni lapsi, lapsen otteet myös sattuvat. Pahojaan lapsi tekee vain minulle ja isälleen, ei siis muille. Mikä neuvoksi? Miten saisin kyseisen toiminnan loppumaan? Vai onko se vain ohimenevää uhittelua. Osaa lapsi olla myös erittäin iloinen, aurinkoinen ja oikea enkeli mutta joskus tuo pikkupiru pääsee valloilleen.
1,5-vuotias repii,puree,vetää hiuksista,lyö
ihmetyttää käytös
57841
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eli lapsi puri, minä sanoin kovasti ei ja lähin pois. Esimerkiksi parvekkeelle, tai lukkittauduin vessaan. Lopetti kaiken väkivallan kun huomasi että satuttamisesta seuraa "yksinolo". Osoitin hänelle että kun toista satuttaa niin toinen ei halua enää olla hänen kanssaan.
Lapseni on huomionhakuinen ja "sylivauva", joten rangaistus , "yksinolo", on hänelle pahempi kuin toruminen ja kiljuminen. Tietysti "yksinolo" on salassa valvottua.
Minä otin aina käsistä kiinni,katsoin silmiin ja sanoin EI.Mutta ei huutaen eikä vihaisena.Pari kertaa kokeilivat ja sítten uskoivat ettei niin saa tehdä.
Meillä 1v3kk joka ei millään ota uskoakseen ettei purra, läpsitä jne. Joka kerta sama seuraamus noista toisen satuttamisista ja silti saattaa purra useasti peräkkäin. Mulla mustelmia siellä täällä kun se puree tosi lujaa terävillä hampaillaan. Muita ei satuta kun vanhempiaan. Imetys loppui alle 1v koska millään ei loppunut pureminen ja alkoi sietokyky ylittyä. Aina kun puree tms niin kova kielto, siirto pois läheltä jne..ja taas se puree!
Meillä on ollu sama juttu parin lapsen kohdalla ja voin jo antaa ihan toisen ohjeen,kuin nämä muut. Lapsesi ei löydä keinoa kertoa pahasta mielestä,koska sanoja ei ehkä vielä ole. Ei näin pienelle lapselle voi huutaa et lopeta,tai jättää yksin!
Olen aina ottanut syliin ja kysynyt,jonka yleensä lapset jotenkin ymmärtää eri tavoin,että mitä haluat? Saatan näyttää vesikuppia,sillä joskus voi olla jano,tai kysynyt,onko nälkä,meidän "pikkupiru" vastaa "nännä" tai kokeilllu vaippaa ja kysyny onko kakka tai sitten vain kesken kohtauksen alkanut pussailla ja tehdä "ilmapieruja" poskelle,jolloin lapsi alkaa nauraa ja unohtaa. Ja tietty aina kannattaa miettiä ensin,milloin viimeksi syöny(pieni lapsi tarvii ruokaa 2h välein),millon nukkunu(4-6h välein nukkuu),onko saanu olla ulkona,onko ollu tarpeeksi sylissä?
Tämän ikäinen lapsi on NARSISTINEN ja se kuuluu hänen oikeuksiin. Jos huomiota ei anna,voi lapsi jäädä tälle ikäkaudelle ja aikuisena olla myös se narsistinen pikkulapsi.
Siis rakastakaa ja pitäkää sylissä mahdollisimman paljon,siitä kasvavat sosiaalisesti tasapainoisimmat ihmiset.
Ei yksin!!!
Tuon ikäisen kommunikointi on vielä niin vajavaista ettei hän keksi muita ilmaisuja herättääkseen edes huomiota.
Suuttuminen on kyllä ihan väärä ratkaisu. Syliin ottaminen ja ajan antaminen parempi.
Aikuisilla pitäisi olla jokin kärsivällisyys koulu ennen lapsen saamista. Itsekkyys joutaa nyt romukoppaan.