Tunsin väreilevän aamun
Usva hälveni hiljaa
Laaksossa elämä heräsi
Minä kuljin virran vierellä polkua
Sinä olit kulkenut sitä polkua
Enää en nähnyt jalanjälkiäsi
Virta voimakkaana pauhasi koskissa
Mieleni itki sumujen aamussa
Koskaan en enää kohtaisi Sinua
Sinä olet mennyt
Usva hälveni hiljaa
Laaksossa elämä heräsi
Minä kuljin virran vierellä polkua
Sinä olit kulkenut sitä polkua
Enää en nähnyt jalanjälkiäsi
Virta voimakkaana pauhasi koskissa
Mieleni itki sumujen aamussa
Koskaan en enää kohtaisi Sinua
Sinä olet mennyt
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tartuin käteesi kevään kukkasten kukkiessa
Kesä meni rakkautemme huumassa
Tänään et enää halua tarttua käteeni
Menet omia teitäsi
Syksy eli aikansa ja on tullut talvi
Sydämeni jäätyi maan routiessa
Sinä olet mennyt
Tartuin ajatukseesi kauniiseen
Kukkasiin suurin kämmenin.
Tartuin sinuun ihailin katsein
Lumouduin silmiisi kauniisiin
Talvi toi sinut mukanaan
Lumeen jälkesi piirsi
Ajatukseni ainoat
Sinuun ahnaasti siirsi
Olen löytänyt
Lumeen jäljet jätit
niitä seurasin
Olitkin vain autotallissa
Auto vei rakkauteni
Starttasin itseni uuvuksiin
Tyhjeni akusta aine
Otin syliini sinut lämpimään
Olit ihana kuin omena huulilla
Auto on vain rautaa
Mut sinä suunnaton rakkaus.........
Pidän runosi tarinasta jonka tunnelman
sait hyvin esiin,kuin että myös
puhutteli sanoillaan,voisi olla vaikka
tottakin mutta toivon mukaan ei.
Hyvää ystävänpäivää
Sinulle runoniekka.
Kuitenkin hyvää ystävänpäivää!
Kiitos - monista muistoista,niistä
ikävistäkin kertyy elämänkaaremme,
joka muovaa meitä ihmisinä
eteenpäin luomaan tuntojemme
muistiketjua elettäviksi.
Hyvää kuin lämmintä Sinulle.
vain käy niin, yksi tulee ja toinen menee.
Yhtä kaunis ja koskettava runosi kuin aiempasi-
kin Hilla - kiitos.
Ja hyvää ystävänpäivän iltaa Sinullekin,
valoa huomiseen.
Valoa ja rakkautta.