Kun entinen konservatiivinen kokoomus on nykyään edistyksellinen, dynaaminen ja moderni työväenpuolue, sen strateginen linja ja arvot ovat muuttuneet totaalisesti. ”Kodin, uskonnon ja isänmaan” tilalla on nyt sanaketju ”vitsi, hätävalhe ja anteeksipyyntö”.
Kokoomuksen uuden linjan viitoittajina ovat kunnostautuneet erityisesti ministerit Jyrki Katainen, Henna Virkkunen ja Suvi Lindén. He ovat toimineet urhoollisesti rempseän rintaman etulinjassa.
Kaikki eivät ole tätä uutta avausta ymmärtäneet. On tullut lunta tupaan ja jäitä porstuaan. Toisaalta on kuitenkin kysytty, aiotaanko huumori tappaa politiikasta. Uskaltaako rohkeita, värikkäitä vertauksia heittää enää ollenkaan joutumatta median kiirastuleen ja jatkuviin anteeksipyyntöihin?
Ei, vaan Kataisen, Virkkusen ja Lindénin lausahduksissa on päinvastoin kysymys siitä, että he ovat jääneet huumorintajuihinsa tulematta. Kysymys on vauhtisokeudesta, pahantahtoisuudesta, ylimielisyydestä ja ymmärtämättömyydestä.
l
Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Kataisen ontuva heitto elvytyskeskusteluun, että ”toistaiseksi oppositio on tarjonnut vain Otto Wille Kuusisen propagandahallituksen auttavaa kättä” (TS 3.2.), osoitti harvinaista historian tuntemuksen puutetta, mutta maanpetturuuteen viittaamalla se oli tarkoitettu erityisen loukkaavaksi.
Täytyy vain uskoa, että vertaus oli sittenkin vahinko, ministerin tai jonkun haamukirjoittajan kiireessä syntynyt sammakko. Laskelmoituun prosessiin anteeksipyyntöineen kaikkineen en sentään jaksa uskoa, vaikka politiikassa kaikki onkin mahdollista.
Joka tapauksessa kaiken tuon jälkeen Kataisen tunteikas, korulausein torstaina eduskunnassa esitetty vetoomus kansallisesta yhteisvastuusta tuntuu suorastaan absurdilta, lapselliselta puheenvuorolta, jolla ei ole vähääkään uskottavuutta.
l
Opetusministeri Henna Virkkunen töräytteli puolestaan HS:n kuukausiliitteessä: ”Sdp ja vasemmistoliitto ovat katkerien ihmisten puolueita. Ei hyväksytä sitä, että toiset ihmiset menestyvät.”
Lausunto on käsittämätön. Vauhdilla kokoomuksen kärkeen pongahtanut tuore ministeri viestittää hölmöllä lausunnollaan, että nuo toiset ovat luusereita, katkeria häviäjiä, jotka vain kadehtivat meitä menestyjiä. Tämä nuori nainen ei totisesti näe ihmisiä tasa-arvoisina.
Henna Virkkunenkin pyysi sitten lausahdustaan anteeksi, mutta muotoilu ei paljon parantunut, kun hän kertoi tarkoittaneensa vasemmistopuolueiden tapaa tehdä politiikkaa, joka on hänen mukaansa ”asioita vastustava ja kielteinen”. Kyllä varmaankin monia kokoomuksen kannattamia asioita vastustava, esimerkiksi Nato-jäsenyyteen nähden kielteinen...
l
Viestintäministeri Suvi Lindénin viestintä epäonnistui pahimmin, vakavimmin. Lindénin möläytys (AL 12.2.) liittyi niin sanotun Lex Nokia -lakiesityksen puolustamiseen ja kuului näin: ”Jos tallennat työkoneeltasi usb-tikulle, yritys saa katsoa koneesi lokitietoja. Yritys voi vaatia työntekijäänsä vaikka riisumaan alasti, kun tämä lähtee työpaikalta.”
Näin pitkällä työnantajan oikeudet eivät sentään demokraattisessa valtiossa vielä ole. Ruumiintarkastuksen saa pakkokeinolain mukaan tehdä vain viranomainen rikosepäilyn yhteydessä. Kohun synnyttyä ministeri soperteli, että lehtilausunnossa oli kysymys kärjistyksestä ja huumorista.
Ei pitäisi yrittää kärjistää tai laskea leikkiä, jos kysymys on ihmisten perusoikeuksista, eikä varsinkaan, jos huumori-nimistä lajia ei osaa. Tosiasiassa kysymys lienee ministerin tietämättömyydestä oman alansa lainsäädäntöön.
l
Mikä pahinta, tietämättömyys näyttää ulottuvan myös Jyrki Kataiseen, joka ei sanojensa mukaan tunne sähköisen viestinnän tietosuojalain eli niin sanotun Lex Nokian sisältöä (HS 13.2.). Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen, joka antaisi yrityksille poliisiakin laajemmat valtuudet työntekijäin tietoliikenteen valvontaan, mutta kokoomuksen puheenjohtaja ei ole lakiesitykseen perehtynyt.
Katainen ilmoittaa silti kannattavansa lakiesitystä. Hän antaa myös kaiken tukensa Suvi Lindénille.
Kataisella on kiireensä, mutta on hämmästyttävää, ettei hän ole ehtinyt syventyä lakiesitykseen, jonka kohtaloa seurataan Suomen ulkopuolellakin. Näin varsinkin sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat väitti Nokian uhkailleen pääkonttorinsa poissiirrolla Suomesta, ellei sähköisen viestinnän tietosuojalakia muuteta.
Nokian toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo kiistää Talouselämässä uhkailut, mutta kokemuksesta voi sanoa, ettei yleensä savua ilman edes pientä kipinää.
l
P.S. Kokoomuksen kompuroidessa pääministeri Matti Vanhanen pääsi tällä viikolla kuin koira veräjästä hovioikeuden Ruusus-päätöksen seurauksena. Vanhanen sai odotetusti haluamansa ratkaisun. Jatkossa nähdään, yhtyykö korkein oikeus hovioikeuden näkemykseen kirjakriitikkona.
Kokoomuksen uuden linjan viitoittajina ovat kunnostautuneet erityisesti ministerit Jyrki Katainen, Henna Virkkunen ja Suvi Lindén. He ovat toimineet urhoollisesti rempseän rintaman etulinjassa.
Kaikki eivät ole tätä uutta avausta ymmärtäneet. On tullut lunta tupaan ja jäitä porstuaan. Toisaalta on kuitenkin kysytty, aiotaanko huumori tappaa politiikasta. Uskaltaako rohkeita, värikkäitä vertauksia heittää enää ollenkaan joutumatta median kiirastuleen ja jatkuviin anteeksipyyntöihin?
Ei, vaan Kataisen, Virkkusen ja Lindénin lausahduksissa on päinvastoin kysymys siitä, että he ovat jääneet huumorintajuihinsa tulematta. Kysymys on vauhtisokeudesta, pahantahtoisuudesta, ylimielisyydestä ja ymmärtämättömyydestä.
l
Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Kataisen ontuva heitto elvytyskeskusteluun, että ”toistaiseksi oppositio on tarjonnut vain Otto Wille Kuusisen propagandahallituksen auttavaa kättä” (TS 3.2.), osoitti harvinaista historian tuntemuksen puutetta, mutta maanpetturuuteen viittaamalla se oli tarkoitettu erityisen loukkaavaksi.
Täytyy vain uskoa, että vertaus oli sittenkin vahinko, ministerin tai jonkun haamukirjoittajan kiireessä syntynyt sammakko. Laskelmoituun prosessiin anteeksipyyntöineen kaikkineen en sentään jaksa uskoa, vaikka politiikassa kaikki onkin mahdollista.
Joka tapauksessa kaiken tuon jälkeen Kataisen tunteikas, korulausein torstaina eduskunnassa esitetty vetoomus kansallisesta yhteisvastuusta tuntuu suorastaan absurdilta, lapselliselta puheenvuorolta, jolla ei ole vähääkään uskottavuutta.
l
Opetusministeri Henna Virkkunen töräytteli puolestaan HS:n kuukausiliitteessä: ”Sdp ja vasemmistoliitto ovat katkerien ihmisten puolueita. Ei hyväksytä sitä, että toiset ihmiset menestyvät.”
Lausunto on käsittämätön. Vauhdilla kokoomuksen kärkeen pongahtanut tuore ministeri viestittää hölmöllä lausunnollaan, että nuo toiset ovat luusereita, katkeria häviäjiä, jotka vain kadehtivat meitä menestyjiä. Tämä nuori nainen ei totisesti näe ihmisiä tasa-arvoisina.
Henna Virkkunenkin pyysi sitten lausahdustaan anteeksi, mutta muotoilu ei paljon parantunut, kun hän kertoi tarkoittaneensa vasemmistopuolueiden tapaa tehdä politiikkaa, joka on hänen mukaansa ”asioita vastustava ja kielteinen”. Kyllä varmaankin monia kokoomuksen kannattamia asioita vastustava, esimerkiksi Nato-jäsenyyteen nähden kielteinen...
l
Viestintäministeri Suvi Lindénin viestintä epäonnistui pahimmin, vakavimmin. Lindénin möläytys (AL 12.2.) liittyi niin sanotun Lex Nokia -lakiesityksen puolustamiseen ja kuului näin: ”Jos tallennat työkoneeltasi usb-tikulle, yritys saa katsoa koneesi lokitietoja. Yritys voi vaatia työntekijäänsä vaikka riisumaan alasti, kun tämä lähtee työpaikalta.”
Näin pitkällä työnantajan oikeudet eivät sentään demokraattisessa valtiossa vielä ole. Ruumiintarkastuksen saa pakkokeinolain mukaan tehdä vain viranomainen rikosepäilyn yhteydessä. Kohun synnyttyä ministeri soperteli, että lehtilausunnossa oli kysymys kärjistyksestä ja huumorista.
Ei pitäisi yrittää kärjistää tai laskea leikkiä, jos kysymys on ihmisten perusoikeuksista, eikä varsinkaan, jos huumori-nimistä lajia ei osaa. Tosiasiassa kysymys lienee ministerin tietämättömyydestä oman alansa lainsäädäntöön.
l
Mikä pahinta, tietämättömyys näyttää ulottuvan myös Jyrki Kataiseen, joka ei sanojensa mukaan tunne sähköisen viestinnän tietosuojalain eli niin sanotun Lex Nokian sisältöä (HS 13.2.). Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen, joka antaisi yrityksille poliisiakin laajemmat valtuudet työntekijäin tietoliikenteen valvontaan, mutta kokoomuksen puheenjohtaja ei ole lakiesitykseen perehtynyt.
Katainen ilmoittaa silti kannattavansa lakiesitystä. Hän antaa myös kaiken tukensa Suvi Lindénille.
Kataisella on kiireensä, mutta on hämmästyttävää, ettei hän ole ehtinyt syventyä lakiesitykseen, jonka kohtaloa seurataan Suomen ulkopuolellakin. Näin varsinkin sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat väitti Nokian uhkailleen pääkonttorinsa poissiirrolla Suomesta, ellei sähköisen viestinnän tietosuojalakia muuteta.
Nokian toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo kiistää Talouselämässä uhkailut, mutta kokemuksesta voi sanoa, ettei yleensä savua ilman edes pientä kipinää.
l
P.S. Kokoomuksen kompuroidessa pääministeri Matti Vanhanen pääsi tällä viikolla kuin koira veräjästä hovioikeuden Ruusus-päätöksen seurauksena. Vanhanen sai odotetusti haluamansa ratkaisun. Jatkossa nähdään, yhtyykö korkein oikeus hovioikeuden näkemykseen kirjakriitikkona.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ainahan ne on niin tehneet ja tosipaikan edessä (nyt kepun) selän taakse.
Kokkarit ovat kyllä ilmeisesti saaneet nurkan takana (ASIAKIRJAVÄÄRENTÄJÄ MINISTERI KATAINEN) poltettavaa heroiinia Afganista! Anteeksi, ei ku mun piti, sillee alasti etc...........................................v