Niin, kyseessä on vanha leffa, joka tuli eilen uusintana, mutta näin nykyvinkkelistä katsottuna ansaitsee kyllä maininnan täällä.
Päällisin puolinhan kyse on ihan mainiosta perus-kasari-actionpläjäyksestä kaikilla mausteilla, vielä tuohon aikaanhan tehtiin paljon todella hyvää toimintaleffaa joita ei pilattu nykyleffojen pikahidastus-nopeutuskuvalla tai etäältä lähelle pomppivalla äkkizoomailulla, tuttua monista realityista, eikä taustalla paukkunut kaikenkarvainen hip-hop/"r&b"-sonta.
Mel Gibson ja Danny Glover hoitivat homman tyylillä ja huumorilla kotiin, näin nykyvinkkelistä kiinnittyi huomioni leffan naiseen, sehän oli tietysti Emmerdalen Sadie King eli Patsy Kensit.
Leffan kiintoisin piirre on kuitenkin sen rohkeudessa ottaa kantaa Etelä-Afrikan apartheid-politiikkaan, tuolloinhan Reaganin hallinto oli maan ylimpiä ystäviä ja tukijoita, jotan oli ihme että tällainen leffa tehtiin...ja jopa sallittiin E-Afrikassa!
Ihmetyttää täytyy etteivät nykyleffantekijät ole yhtä rohkeita kuin silloin, muita tuon ajan poliittisia leffoja olivat mm. aktivisti Steve Bikosta kertova Huuto vapaudelle, Danny Gloverin tähdittämä Mandela ja Irania ruotiva Lastani ette saa.
Nämä leffat kuitenkin tehtiin ennenkuin jenkeissä alkoi "political correctness"-ilmiö.
Näinä päivinä hauluaisin nähdä leffan jossa Tappava ase 2:n tyyliin otettaisiin kantaa islamiin ja terrorismiin toiminnan ja hurtin huumorin voimin.Ihme ettei islamia tuomita leffoissa samojen mittapuiden mukaan kuin esim.natsismia tai kommunismia.
Päällisin puolinhan kyse on ihan mainiosta perus-kasari-actionpläjäyksestä kaikilla mausteilla, vielä tuohon aikaanhan tehtiin paljon todella hyvää toimintaleffaa joita ei pilattu nykyleffojen pikahidastus-nopeutuskuvalla tai etäältä lähelle pomppivalla äkkizoomailulla, tuttua monista realityista, eikä taustalla paukkunut kaikenkarvainen hip-hop/"r&b"-sonta.
Mel Gibson ja Danny Glover hoitivat homman tyylillä ja huumorilla kotiin, näin nykyvinkkelistä kiinnittyi huomioni leffan naiseen, sehän oli tietysti Emmerdalen Sadie King eli Patsy Kensit.
Leffan kiintoisin piirre on kuitenkin sen rohkeudessa ottaa kantaa Etelä-Afrikan apartheid-politiikkaan, tuolloinhan Reaganin hallinto oli maan ylimpiä ystäviä ja tukijoita, jotan oli ihme että tällainen leffa tehtiin...ja jopa sallittiin E-Afrikassa!
Ihmetyttää täytyy etteivät nykyleffantekijät ole yhtä rohkeita kuin silloin, muita tuon ajan poliittisia leffoja olivat mm. aktivisti Steve Bikosta kertova Huuto vapaudelle, Danny Gloverin tähdittämä Mandela ja Irania ruotiva Lastani ette saa.
Nämä leffat kuitenkin tehtiin ennenkuin jenkeissä alkoi "political correctness"-ilmiö.
Näinä päivinä hauluaisin nähdä leffan jossa Tappava ase 2:n tyyliin otettaisiin kantaa islamiin ja terrorismiin toiminnan ja hurtin huumorin voimin.Ihme ettei islamia tuomita leffoissa samojen mittapuiden mukaan kuin esim.natsismia tai kommunismia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Se ettei Islamia tuomita samoin kuin kommunismia ja natsismia johtunee todennäköisesti siitä, että Islam on maailman valtauskontoja jonka edustajia asuu kaikkialla ympäri maailmaa. Ja amerikassakin perustuslaki takaa uskonnonvapauden, siksi hekään eivät ole innokkaita tuomitsemaan uskontoa julkisesti.
Loppujen lopuksihan kyse ei ole uskonnosta sinänsä vaan uskonnon nimissä tehdyistä pahoista teoista. Ja sitä pahaa riittää ihan omissakin kirkkokunnissa.
Samallahan kun pitäisi sitten huomioida myös kristinuskon ja juutalaisuuden nimissä kautta historian tehdyt hirmuteot. Esimerkiksi Israel on saanut maailmanlaajuisesti paljon anteeksi sen vuoksi, että juutalaiset kokivat kovia natsien käsissä.
Yksikään uskonto tai poliittinen aatesuunta ei ole viaton. Ei edes suomalainen demokratia, jonka syntyhetket ovat olleet verisiä ja joka liittoutui (vaikkakin, ainakin osittain, pakon edessä) Natsi-Saksan kanssa.
Sellainen elokuva jossa tuomittaisiin uskonnollinen fanatismi uskontokuntaan katsomatta olisi tervetullut.
Terrorisminvastaisessa sodassahan on ollut vastakkain Bushin fundamentalistinen kristillisyys ja fundamentalistinen islamilaisuus. Sama koskee Israelin ja Palestiinan kriisiä. Kummallakin puolella jyrää fundamentalismi.
Ja silloinhan ei neuvotella vaan kumpikin osapuoli katsoo olevansa oikeutettu käyttämään keinoa mitä hyvänsä oman asiansa ajamiseen.