Asia on asiaa, ei siitä mihinkään pääse.
::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
Itsenäisyys turvaa tulevaisuuden.
Kesäkuussa pidettävät EU-parlamentin vaalit tarjoavat hyvän mahdollisuuden keskusteluun puolueiden tavoitteista. Suomalaiset viestimien velvollisuus on tuoda tavoitteet julkiseen keskusteluun.
Itsenäisyyspuolueen mielestä Suomen valtiollisen itsenäisyyden palauttaminen tarjoaa parhaat mahdollisuudet tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseen. Itsenäisyys luo turvaa, avaa uusia mahdollisuuksia ja tuo vallan lähelle kansaa - jolle ylin valta Suomen perustuslain mukaan kuuluu. Suomen irtautuminen Euroopan Unionista on itsenäisyyden palauttamisen perusedellytys.
Itsenäisyys ei tarkoita sulkeutumista ja sisäänpäin kääntymistä, vaan siirtymistä kansainvälisistä alistussuhteista kansainväliseen yhteistyöhön. Aitoa yhteistyötä tarvitaan globaalien kriisien ratkaisemiseen. Kotimaan tasolla itsenäisyys tarjoaa mahdollisuudet oikein kohdennettuun, nopeaan ja järkevään päätöksentekoon. Oman päätösvallan merkitys korostuu mietittäessä keinoja, joilla turvallisuutemme voidaan säilyttää ja pitää maamme sotien ulkopuolella.
Laajasti ymmärrettynä turvallisuuttamme uhkaavat talouskriisi, ympäristöongelmat, demokratian rapautuminen yhtiövallaksi, eriarvoisuuden lisääntyminen sekä sotilaallisen jännityksen ja konfliktien määrän kasvu. Näiden ongelmien syntyyn on monia syitä, mutta valtiollista itsenäisyyttä tarvitaan kaikkien niiden ratkaisemiseen.
Globaaliksi nopean rahan kasinoksi muutettu maailmantalous on ajautunut kriisiin. Puhe romahtaneen keinottelukapitalismin ja jo aiemmin romahtaneen sosialistisen suunnitelmatalouden väliin sijoittuvasta kolmannesta tiestä on tervetullut, mutta vailla pohjaa Euroopan Unionin jäsenyyden vallitessa. EU:n kovaan ytimeen kuuluu pääomien ja tavaran vapaan liikkuvuuden periaate, joka vie pohjan jäsenmaiden yrityksiltä säädellä talouttaan paikallisesti. EU-tasolla tällaista säätelyä ei hyväksytä.
Ympäristöongelmien ratkaisu edellyttää koko maapallon kattavia ponnistuksia.
Neuvotteluprosessien tuloksia odotettaessa itsenäiset pienet maat voivat näyttää esimerkkiä kestävään kehitykseen siirtymisessä, asettaa suojatulleja eniten saastuttavalle ulkomaiselle tuotannolle ja lisätä paikallisuutta niin tuotannossa kuin kulutuksessakin. Ensisijaisesti suurten yritysten lyhyen tähtäimen etuja ajavassa EU:ssa tämä ei ole mahdollista.
Demokratia on vakavassa kriisissä. Kansanvalta on rapautunut yhtiövallaksi, politiikka viihteeksi ja kansalaiset ovat vieraantuneet yhteisten asioiden hoidosta. Puutteistaan huolimatta kansallisvaltiotasoinen demokratia on tähänastisen historian toimivin poliittinen järjestelmä. EU:n kulisseiksi surkastunut demokratia on elvytettävissä itsenäisyyden avulla. Sitovat kansanäänestykset ja oikeudenmukainen vaalijärjestelmä luovat pohjaa demokratian toteuttamiselle käytännössä.
Suomen etu vaatii irtisanoutumista kaikista sotilasliitoista ja puolueettomuuden palauttamista. Tämä taas edellyttää valtiollista itsenäisyyttä. Puolueettomana maana Suomi on lähialueilleen hyvä naapuri ja voi palata kansainvälisiin neuvottelupöytiin luotettuna ja arvostettuna sovittelijana ja rauhantekijänä.
Lisätietoja
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
Itsenäisyys turvaa tulevaisuuden.
Kesäkuussa pidettävät EU-parlamentin vaalit tarjoavat hyvän mahdollisuuden keskusteluun puolueiden tavoitteista. Suomalaiset viestimien velvollisuus on tuoda tavoitteet julkiseen keskusteluun.
Itsenäisyyspuolueen mielestä Suomen valtiollisen itsenäisyyden palauttaminen tarjoaa parhaat mahdollisuudet tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseen. Itsenäisyys luo turvaa, avaa uusia mahdollisuuksia ja tuo vallan lähelle kansaa - jolle ylin valta Suomen perustuslain mukaan kuuluu. Suomen irtautuminen Euroopan Unionista on itsenäisyyden palauttamisen perusedellytys.
Itsenäisyys ei tarkoita sulkeutumista ja sisäänpäin kääntymistä, vaan siirtymistä kansainvälisistä alistussuhteista kansainväliseen yhteistyöhön. Aitoa yhteistyötä tarvitaan globaalien kriisien ratkaisemiseen. Kotimaan tasolla itsenäisyys tarjoaa mahdollisuudet oikein kohdennettuun, nopeaan ja järkevään päätöksentekoon. Oman päätösvallan merkitys korostuu mietittäessä keinoja, joilla turvallisuutemme voidaan säilyttää ja pitää maamme sotien ulkopuolella.
Laajasti ymmärrettynä turvallisuuttamme uhkaavat talouskriisi, ympäristöongelmat, demokratian rapautuminen yhtiövallaksi, eriarvoisuuden lisääntyminen sekä sotilaallisen jännityksen ja konfliktien määrän kasvu. Näiden ongelmien syntyyn on monia syitä, mutta valtiollista itsenäisyyttä tarvitaan kaikkien niiden ratkaisemiseen.
Globaaliksi nopean rahan kasinoksi muutettu maailmantalous on ajautunut kriisiin. Puhe romahtaneen keinottelukapitalismin ja jo aiemmin romahtaneen sosialistisen suunnitelmatalouden väliin sijoittuvasta kolmannesta tiestä on tervetullut, mutta vailla pohjaa Euroopan Unionin jäsenyyden vallitessa. EU:n kovaan ytimeen kuuluu pääomien ja tavaran vapaan liikkuvuuden periaate, joka vie pohjan jäsenmaiden yrityksiltä säädellä talouttaan paikallisesti. EU-tasolla tällaista säätelyä ei hyväksytä.
Ympäristöongelmien ratkaisu edellyttää koko maapallon kattavia ponnistuksia.
Neuvotteluprosessien tuloksia odotettaessa itsenäiset pienet maat voivat näyttää esimerkkiä kestävään kehitykseen siirtymisessä, asettaa suojatulleja eniten saastuttavalle ulkomaiselle tuotannolle ja lisätä paikallisuutta niin tuotannossa kuin kulutuksessakin. Ensisijaisesti suurten yritysten lyhyen tähtäimen etuja ajavassa EU:ssa tämä ei ole mahdollista.
Demokratia on vakavassa kriisissä. Kansanvalta on rapautunut yhtiövallaksi, politiikka viihteeksi ja kansalaiset ovat vieraantuneet yhteisten asioiden hoidosta. Puutteistaan huolimatta kansallisvaltiotasoinen demokratia on tähänastisen historian toimivin poliittinen järjestelmä. EU:n kulisseiksi surkastunut demokratia on elvytettävissä itsenäisyyden avulla. Sitovat kansanäänestykset ja oikeudenmukainen vaalijärjestelmä luovat pohjaa demokratian toteuttamiselle käytännössä.
Suomen etu vaatii irtisanoutumista kaikista sotilasliitoista ja puolueettomuuden palauttamista. Tämä taas edellyttää valtiollista itsenäisyyttä. Puolueettomana maana Suomi on lähialueilleen hyvä naapuri ja voi palata kansainvälisiin neuvottelupöytiin luotettuna ja arvostettuna sovittelijana ja rauhantekijänä.
Lisätietoja
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.