VL.n seuroissa käytetään yhä edelleen vanhaa raamatunkäännöstä bibliaa vuodelta 1776. Miksi ei voi käyttää uudempia raamatunkäännöksiä, joissa kieliasu olisi ymmärrettävämpää.
Onkohan ehkä synti käyttää nykykielelle käännettyjä raamattuja, kun ikinä ei kuule muista saarnattaman. Monasti puhuja joutuu sitten selittämään vanha tekstin kuitenkin ymmärrettävään nykykieleen. Miksi pitää pysyä vanhoillisena ? Kaikki jotka olette lukeneet vanhaa bibliaa, olette todenneet, miten kovasti suomenkieli on muuttunut vuosisatojen aikana. Olen kuullut selitetävän vanhan biblian olevan tarkempi käännös kuin nykyiset käännökset. Tämä ei voi pitää paikkaansa. Mikä niissä uudemmissa käännöksissä voi olla niin huonoa, että vanhoillislestadiolaiset eivät voi niitä hyväksyä virallisiksi raamatuikseen. He sanovat uusien käännösten olevan opillisestikkin huonompia ja että uudet ovat vain sellaisia täydentäviä raamattuja. Vieläköhän sadan vuoden kuluttua vanhoillislestadiolaisuudessa pitäydytään edelleenkin vanhaan raamatunkäännökseen ???
Onkohan ehkä synti käyttää nykykielelle käännettyjä raamattuja, kun ikinä ei kuule muista saarnattaman. Monasti puhuja joutuu sitten selittämään vanha tekstin kuitenkin ymmärrettävään nykykieleen. Miksi pitää pysyä vanhoillisena ? Kaikki jotka olette lukeneet vanhaa bibliaa, olette todenneet, miten kovasti suomenkieli on muuttunut vuosisatojen aikana. Olen kuullut selitetävän vanhan biblian olevan tarkempi käännös kuin nykyiset käännökset. Tämä ei voi pitää paikkaansa. Mikä niissä uudemmissa käännöksissä voi olla niin huonoa, että vanhoillislestadiolaiset eivät voi niitä hyväksyä virallisiksi raamatuikseen. He sanovat uusien käännösten olevan opillisestikkin huonompia ja että uudet ovat vain sellaisia täydentäviä raamattuja. Vieläköhän sadan vuoden kuluttua vanhoillislestadiolaisuudessa pitäydytään edelleenkin vanhaan raamatunkäännökseen ???
Vastaukset 14
Vanhimmat
alkukielestä tehty vanha käännös on tarkimmin käännetty painos. tämä on monen tutkijankin toteama, ja voi todeta itsekkin vertaamalla sitä uuteen käännökseen.
"voi todeta itsekkin vertaamalla sitä uuteen käännökseen"
Käännöksiä vertaillaan alkukieleen, ei toisiinsa. Jos vanha biblia olisi oikeasti niin hyvä kuin vanhoillislestadiolaiset ja rukoilevaiset väittävät, sitä käytettäisiin yleisesti. En ole kenenkään varteenotettavan tutkijan pitäneen bibliaa erityisen hyvänä.
Jos olet toista mieltä, niin opiskele vanhaa kreikkaa ja hepreaa ja vertaa sitten käännöksiä ;)
Vuoden 1776-käännöstä käytetään myös esikoislestadiolaisuudessa ja rukoilevaisuudessa (rukoilevaisuus on suomalainen herätysliike, jolla ei ole sinänsä mitään tekemistä lestadiolaisuuden kanssa). Jos verrataan vuoden 1776-käännöstä ja vuoden 1992-käännöstä, niin niiden peruslähtökohdassa on ratkaiseva ero. 1776-käännöksen päämääränä oli saavuttaa mahdollisimman tarkka käännös, kun taas 1992-käännöst käyttää lähtökohtanaan viimeaikaisia käännösteorioita, jotka antavat kääntäjälle periaatteessa täysin vapaat kädet muuttaa tekstiä parhaaksi katsomallaan tavalla. Näiden periaatteiden mukaan lievimmässäkään tapauksessa pääasia ei ole sanoa sitä, mitä alkutekstissa lukee vaan sanoa se, mitä kääntäjä arvelee alkuperäisen tekstin kirjoittajan tarkoittaneen.
Mikä vielä radikaalimpaa kääntäjän ei välttämättä edes tarvitse sanoa sitä, mitä alkuperäinen kirjoittaja tarkoitti, vaan voi sanoa periaatteessa ihan mitä tahansa saadakseen aikaan saman vaikutuksen kuin alkuperäisteksti.
Ja kaikkein radikaaleimmassa muodossaan kääntäjä katsoo aina ensimmäisenä käännöksen tarkoitusta, ja kun hän on mielessään päättänyt mikä käännöksen tarkoitus on, hän kirjoittaa sitten sen mukaan: eli kääntäjä on näiden teorioiden mukaan kaikkivaltias, joka voi kirjoittaa ihan mitä tahansa.
Nämä teoriat toimivat, jos kääntäjä tietää mitä tekee. Mutta kun kun kyseessä on Raamatun kääntäminen, voidaan kysyä olivatko käännöksen tekijät sellaisia, joilla oli kyky ymmärtää Jumalan sanan syvyyksiä? Minulla ei ainakaan ole sellaista luottamusta heihin, ja siksi en luota vuoden 1992 käännökseenkään (enkä muidenkaan kielien vastaavien teorioiden mukaan käännettyihin).
Vuoden 1936/38 käännös on sitten näiden kahden välimuoto, sekä kielellisesti että teoriallisesti.
Vuoden 1776-käännöksen ongelma taas on se, että sen kieli ei ole samaa suomea kuin nykyään puhutaan, eikä tavallinen suomalainen sitä siksi ymmärrä täysin ilman "kieliopintoja". Todella hankala tilanne, koska kielen ymmärtämiseen liittyvät vaikeudet johtavat joskus virheisiin jopa sanan selittämisessä...
Nyt ihan viime vuosina on valmistunut joku uusi perinteisellä tavalla tehty käännös suomeksi, ja sitä on otettu myyntiin myös esikoislestadiolaisten rukoushuoneille. Seurakäyttöön sitä ei kuitenkaan ainakaan vielä otettu, mutta pidän mahdollisena, että se saatettaisiin jossain vaiheessa ottaakin kunhan asiaa on tutkittu ja jos se hyväksi havaitaan.
Parasta olisi tietysti, jos pystyisi lukemaan sujuvasti kreikaksi (silloinkin tosin olisi ongelmana, mihin käsikirjoitukseen luottaa, koska niissä on pieniä eroja), mutta itsekään en osaa sitä tarpeeksi hyvin, jotta tulisin toimeen ilman apuneuvoja. Siksi käytän rinnakkain erikielisiä käännöksiä ja vertailen niitä toisiinsa. Käytän myös vuoden 1992 suomalaista käännöstä. Yllä oleva ei tarkoittanut sitä, että se olisi ihan täysin käyttökelvoton. Pointti oli se, että se ei ole luotettava sillä tavalla, että siitä lukemansa voisi ottaa ehdottomana Jumalan sanana.
Olen kyllä nähnyt ry:llä puhujan edessä kaksi Raamattua; Biblia ja aivan uusin käännös. Sanotaan, että uusin suomennos on "parempi" kuin 1933 valmistunut.
Puhuja saattaa verrata jotakin kohtaa molemmista kirjoista.
vielä kysymys välimerkkien käytöstä, joita ei ole ollut kreikan kielessä. Ovatkohan kääntäjät osanneet kääntää kaikki varmasti oikein. Olen kuullut eräästä lipsahduksesta välimerkkien takia ja se on tämä: "Minä sanon sinulle:Tänä päivänä pitää sinun oleman kanssani paratiisissa." Miksi Jeesus näin sanoi, vaikka hän opetti, että vasta tullessaan toisen kerran tänne maan päälle hän herättää kuolleet ja vie heidät taivaaseen. Myöskin ryöväri pääsisi vasta sitten paratiisiin, kun näin tapahtuisi. Tässä on juuri tälläinen käänös pointti. Kaksoispiste on kääntäjällä lipsahtanut väärään paikkaan, kun virkkeen kuuluisi kuulua näin. Minä sanon sinulle tänä päivänä:"Olet oleva kanssani paratiisissa." Kuinkahan paljon kieliopillisia välimerkkivirheitä muita on voinut tulla kääntäjille. Kreikankielessähän ei ole ollut välimerkkejä. Tosi hieno asia kuulla, että biblia on sittenkin tarkempi käännös, mutta voisi kuitenkin sen kieliasun laittaa uuteen uskoon. Eihän siitä tulisi silti erilaista tulkintaa. Onpa hienoa kuulla, että vanhoillisilla ja esikoislestadiolaisilla on jotakin yhteistä. En vain käsitä, miksi pitää olla kaksi eri porukkaa. Eikö voisi jo yhtyä, kun kerta samoja Jumalanlapsia ollaan. Onhan eurooppakin yhdistynyt, niin miksei nämäkin samat uskovat voisi koota voimansa yhteen. Ne eroavaisuudet eivät voi olla ylitsepääsemättömän suuria. Siis mitkä opilliset asiat eroittavat teidät ? Minusta tuntuu, ettei mikään muu kuin vanhalestadiolaisten tunne ainoasta oikeassa olemisesta, mikä ei kyllä ole oikea pointti.
Juuri siinä mainitsemassasi kohdassa ei mielestäni ole juuri mitään merkitystä kumpaan kohtaan välimerkin laittaa. Kuollessaan ihminen siirtyy ajasta ikuisuuteen, eli ajattomuuteen. Siksi ryöväri siirtyi hänen näkökulmastaan katsoen kuollessaan suoraan ylösnousemukseen ja paratiisiin, koska aikaa ei hänen näkökulmastaan katsoen enää ole. Mutta meidän näkökulmastamme katsoen hän on tietysti vielä haudassa odottamassa ylösnousemusta, ja nousee sitten ylös yhdessä meidän kanssamme.
Mutta kieltämättä tämä välimerkkiongelma on todella, ja on mahdollista, että se joissain kohdissa voi aiheuttaa tulkintaeroja.
...välimerkeillä on toki vaikutusta asian täsmentämisesstä. Tuossa jo el kirahwi sanoi tästä "tänä päivänä" ja Juamlan sana sanoo muutenkin: Jumalalle yksi päivä on kuin tuhat vuotta tai tuhat vuotta kuin yksi päivä, eli Jumalan aika ei ole sama kuin ihmisen aika.
Toisaalta nousee mieleen, että olemmeko me tässä kehittyneessä tietoyhteiskunnassa viisaampia ja osaavampia käännöstyössä kuin menneet sukupolvet?
Esimerkiksi jos otamme sanan "auto" niin tänäpäivänä se tarkoittaa kulkuneuvoa renkaillaja moottorilla varustettuna, mutta joskus se olisi voinut tarkoittaa työnnettävää maitokärryn. Näitä sanan merkityksen muutoksia on havaittavissa jatkuvasti ja tulee olemaankin.
kyllähän ne on käytettävissä kummatkin, hyvin monesti puhujat myös mainitsee miten joku asia on uudessa käännöksessä sanottu.
teiltä keskustelija veljet. Joku väitti jossain kommentissa toisaalla, että nettikeskusteluissa täällä 99 % olisi täyttä puppua. Ei se siltä vaikuta. Kyllä täällä on monia hyvin tietäväisiä veljiä. Joskus ei kehtaa kysellä kaikkia asioita, niin täällä kehtaa ja olen tyytyväinen näistä tiedoista. Olis minulla vielä yksi kysymys,johon toivon teiltä hyvät uskonveljet valaistusta ja se on tämä. Miksi ehtoollisjuoman pitää olla väkevää alkoholia. Miksi se ei voi olla alkoholitonta ? Nykyään on jo tarjolla alkoholittomiakin vaihtoehtoja, mutta hyvin vähän ja ei läheskään aina. Joku voi päästä alkoholin makuun jo ehtoollisjuomastakin. Kerran poliisiratsiassa kävi niin, että minua epäiltiin maistista, kun viisari värähti hivenen. Kun kerroin, että ehtoolliskirkostahan minä vain, niin ei tuo virkaintoinen puhalluttaja uskonut, vaan halusi verikokeeseen.
Silloin jo suutuin, enkä aikonut lähtiä. Siinä vähän aikaa väitellessämme hän päästi minut menemään. Sen jälkeen olen halunnut vain alkoholitonta ehtoollisjuomaa. Kuinka monta prosenttia siinä muuten on alkoholia ? Jostain syystä ehtoollisella käynti oli sitä, että halusi ottaa niin pitkän ryypyn, kuin kehtasi, kun on lupa ottaa alkoholia. Rippikouluaikanakin odotettiin ehtoollisviinan nauttimista kieli pitkällä. Vasta nyt olen alkanut ajattelemaan, että mitä varten pitää näin arvokkaassa tilaisuudessa nauttia alkoholia. Ei Jeesuksenkaan viiniksi muuttama vesi ollut alkoholipitoista. Mistähän alkaen on kansaa alettu juottaa väkevällä alkoholilla.
...1992 käännöstyö käynnistyi hyvin varhaisessa vaiheessa ja jo vuonna 1972 oli SRK:n perustama käännöstyöryhmä, joka vertasi uutta tulevaa käännöstä työryhmittäin alkuperäkielellä kirjoitettuun hebreankieliseen, alkuperäisestä hebrealaisesta saksannettuun käännökseen ja Bibila 1776 käännökseen. Tässä käännöstyön yhteydessä tuli esille, että sisältö on opillisesti muuttunut "sen verran", että siinä ei tule Jumalan sana ihan joka kohdasta sellaisenaan kuin sen pitäisi.
Tottahan on, että puhekieli ja kirjakieli on muuttunut aikojen saatossa ja tulee muuttumaan edelleen, mutta kyllä se sen verran ymmärrettävää on kuitenkin, että suomenkielen hallitseva pääseen käsitykseen asiasta. Sillä vanhalla käännöksellä on jopa sivistävä vaikutus näiden tiettyjen sanojen käytössä, joita ei enää nykykielessä käytetä.
jotka osaavat noita hankalia kieliä. Vai osaavatko. Kuinka kielineroja he mahtavat olla. Oliko nämä työryhmän jäsenet hebreankielen taitoisia ? Eikös se ollut kreikankieli, josta aivan ensimmäiseksi on jouduttu raamattu kääntämään. Kuinka kukaan voi olla täysin varma, että käännöstyössä ei olis tullut asiavirheitä. Olen kuullut ja lukenutkin, että sana iankaikkinen ei tarkoita kreikankielessä samaa kuin loputon ja päättymätön. Tämä sana kreikaksi on "aijon" ja "aijoonos", jotka tarkoittavat päättyvää aikaa, ei loputonta. Siinä yksi esimerkki käännösvirheestä, jolloin helvetistäkin on tullut mejän kielelle iankaikkinen. Kääntäjä ei löytänyt tälle kreikankielen sanalle sopivaa vastinetta suomenkielestä ja siksi puhutaan nyt iankaikkisesta helvetistä. Tämän muuten opin Jehovan todistajilta, kun kerran väiteltiin. Heillä on muuten pahuksen hyvä, ei ainoastaan raamatuntuntemus, vaan myös raamatunhistorian, kirkkohistorian ja vieläpä kreikankielenkin tuntemus. Ei jehovan todistajia voi tyrmätä pelkästään sillä argumentilla, että he ovat vain vääräuskoisia. Kyllä he tuntevat paljon totuuttakin.
että 1776 vuoden Raamattu olisi vl-en käytössä.
Mikä raamattu se on jota SRK myy.
...se vuoden 1776 käännös.
Vihkiraamattu, joka oli jotakkin muuta kuin tämä käytössä oleva, kun siitä luki ""jos syntisi veriruskeat olisivat , tulevat ne lumivalkeiksi, ja jos ne ruusun karvaiset ovat tulevat ne villan kaltaisiksi"" niin kyllä tunne ja näköalat oliva paljon helakamat kuin tuo PIIKKEJÄ täynnä oleva käännös jota käytämme.