Hahah, ei voitu paskempia aiheita voitu valita tälle vuodelle. Kuka sitä perhe- ja perintöoikeutta suolas täällä varmana tietona?:D
Menestystä pyrkijöille 2009!
1) Erkki Hollo: Ympäristö ja oikeus (Forum Iuris 2009).
ISBN 978-952-10-3762-7.
2) Tuomas Ojanen: Johdatus perus- ja ihmisoikeusjuridiikkaan (Forum Iuris 2009). ISBN 978-952-10-3763-4.
3) Jukka Kekkonen: Kontekstuaalinen oikeushistoria (Forum Iuris 2009).
ISBN 978-952-10-3764-1.
Menestystä pyrkijöille 2009!
1) Erkki Hollo: Ympäristö ja oikeus (Forum Iuris 2009).
ISBN 978-952-10-3762-7.
2) Tuomas Ojanen: Johdatus perus- ja ihmisoikeusjuridiikkaan (Forum Iuris 2009). ISBN 978-952-10-3763-4.
3) Jukka Kekkonen: Kontekstuaalinen oikeushistoria (Forum Iuris 2009).
ISBN 978-952-10-3764-1.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Jep jep. Aika tylsiltähän nuo aiheet näyttää. Toisaalta kyllä tuo on just sitä mitä siellä oikiksessa joutuu muunmuassa lukemaan, että siinä mielessä ei mikään paha nakki :).
Nyt on pakko tuulettaa! Eipähän ole epäselvää enää, mihin oikikseen hakupaperini suuntaan. Kaikki aiheet omaa mielenkiintoa lähellä, hienoa! Kerkesin pelätäkin jo jotain perhe- ja työoikeutta, mitkä eivät niinkään minua ainakaan kiinnosta.
Juuri tuollaisten oikeudellisten aihealueiden piiristä toivoisinkin tulevaisuudessa työpaikkani löytyvän. Huono juttu tietysti niille, joita ko. aiheet eivät kiinnosta.
Kiitos HY, kirjavalinnoista!
Ympäristöä ja historiaa! Voisiko nörttimäisempiä kirjoja enää keksiä... Arghh! Sisään päässeistä varmaan about 80% on jotain rasvalettisiä rillipiruja. Vihaan historiaa, vaikka siitä laudaturin kirjoitinkin. Ei voi muuta kuin hakata pers*ttä penkkiin ja toivoa parasta - ja pelätä pahinta!
Hahah, niinhän luulet :) odotas kun luet Kekkosen höpinöitä :D Ei olekkaan lukion historiankirjaa vastaava.
Missä väitetään että nämä kirjat ovat vuoden 2009 pääsykoekirjallisuutta? Ei ole tiedekunnan sivuilla mitään tietoa vielä.
keskustelupalstan sivuilta näyttää tämä tieto löytyvän. Itsekin kyllä olen vielä vähän skeptinen, koska viralliselta sivulta ei vielä tietoa löydy.
Niin, huomasin sen. Jos se pitää paikkansa on aika mielenkiintoista, että tällainen tieto vuotaa anonyymille kesk.palstalle ennen virallista julkaisua. Tai ehkä ironista, ko. tiedekunnan nimeä ajatellen.
on ihan virallinen tieto... on löytynyt tiedekunnan sivuilta jo eilisaamusta asti. kieltämättä yllätti silti nämä kirjavalinnat, mutta voivat olla mielenkiintoisia...
Pastetin itseasiassa suoraan tiedekunnan sivuilta ko. kirjat :) Kyllä ne sieltä löytyivät :)
Ei kyllä taatusti löydy mitään, Safari-selaimella. Lukee "Materiaalia tulossa pian." Olisiko joku niin ystävällinen, että laittaisi toimivan linkin tähän. Tuo "pastetin" ei minuun uppoa.
Firefoxilla ei näytä, mutta kun vaihtaa selaimen Exploreriksi, niin näkyy. Onpas mielenkiintoinen kömmähdys.
Yliopistomaailma elää ilmeisesti vielä 1800-luvulla. koska se voi. Suojatyöpaikka, jossa Jeesus päättää, koska Jeesus voi.
Voisiko tästä tehdä hallintokantelun tms. kivaa. Firefox- ja Safari-hakijat kun saattavat olla eriarvoisessa asemassa niihin muihin hakijoihin, jotka saavat merkittävän etylyöntiaseman, kun voivat aloittaa lukemisen muita nopeammin.
http://www.helsinki.fi/oik/tdk/valintakokeet/2009/valkoe2009.htm
Kyllä löytyy oli selain mikä tahansa. www.helsinki.fi/oik/tdk . Klikkaat Opiskelijavalinnat valikkoa vasemmalta. Et 'Opiskelemaan tiedekuntaan' linkkiä, vaan etusivulla olevaa ylimpänä olevaa 'Valintakokeet' linkkiä. Ja sitten 'Valintakoe 2009' linkkiä.
Vika lienee olevan Mac -käyttäjän yksinkertaisuudessa. Siihen kai Macilla pyritään ?;)
Mac on miesten masiina.
Taitaa kömmähdys olla siellä päässä ja et tullut sivua reloadanneeksi vaan Firefoxilla tuijottelet välimuistista haettua versiota.
Voi elämä .. mitkä aiheet :D Onneksi pääsin viime vuonna hallinto, esine, ja rikosoikeudella :D Tää on joku Kekkosen vastaisku saada lisää graduja oikeushistoriasta.
..meille tulossa jos ei osata nettiä tuon verran selata. Selkeää sivua.
Huh ja hah.
Noh, ainakin Kekkosen kirjaa kun lukee pääsykokeeseen, niin pitäisi oikeushistoria mennä helposti läpi tiedekunnassa ...
Aiheet ovat aika tappavia, joten ehkä hakijamäärätkin putoavat tänä vuonna?
Onnea pyrkijöille ja kiitos sille, että ei enää tarvitse pyrkiä itse.
Kolme paskamaisinta ainetta saitte. Mutta onpahan helpompaa tehdä nuo sisällä tiedekunnassa sitten. Ja lohduttautukaa, on siellä kivojakin aineita!
järkevää aloittaa lueskella vanhoja painoksia kyseisistä kirjoista? Jos kerta aiheet ovat todella vaikeita tänä vuonna niin voisi olla hyvä tutustua niihin etukäteen?
Ainakin Kekkosen oikeushissan kirjaa varmaan kannattaa lukea, tuskinpa tuleva painos paljon eroaa vanhasta.
So what, jos aiheet ovat vaikeita! Niin ne ovat kaikille muillekin, ja pisterajathan määräytyvät aina tason mukaan, vai?
Turhaa pelottelua, sanon minä. Olen valmis tarttumaan haasteeseen!
Joo-o, morjens. Taitaa jäädä pääsykoeurakka tältä vuodelta väliin.
Olen seurannut tätä oikeustieteellisen pääsykoerumbaa jo useita vuosia. On valitettavaa, että kirjat vaihtuvat joka vuosi. Syynä on yksinkertaisesti se, että rahanahneet juristit haluavat tässäkin rahastaa pyrkijöiltä mukavat rahat perstaskuunsa. Kirjat julkaistaan taktisesti myös niin myöhään, ettei niitä ehdi kunnolla lukea ja seuraavana vuonna on sitten taas edessä sama show uusine kirjoineen.
Olisi aivan hyvin mahdollista määrätä pääsykokeisiin pysyvästi tietyt, riittävän laajat, kokonaisuudet esim. Suomen Laki -teoksista. Mutta tällöinhän näiden hyeenojen tulovirrat pienenisivät nollaan. Lakinsa lukeneina osaavat kyllä perustella menettelyään muka demokraattisilla perusteilla - ettei vanhemmilla pyrkijöillä olisi etulyöntiasemaa nuorempiin nähden. Uskokaa, että tämä on pelkkä tekosyy.
Kannattaisi ottaa yhteyttä MOT -ohjelmaan, joka selvittäisi oikeustieteellisen tiedekunnan ja valintakoekirjojen välisen yhteyden. Kuka hyötyy mistäkin.
Yst.terv. Elämää nähnyt
olet monta kertaa pyrkinyt etkä ole koskaan päässyt sisälle ja nyt avaudut katkerana.. Jos tutustuisit yhtään faktoihin, tietäisit, että rahat pääsykoekirjoista menevät tiedekunnille, eivätkä ne suoraan sanoen kieri rahassa.
Ja ihan sopivaan aikaan kirjat julkaistaan eli yo-kokeiden jälkeen, siten että kaikilla on yhtä pitkä lukuaika kokeeseen. Eikä niitä kirjoja jaksaisi kolmea kuukautta pitempään muutenkaan lukea.
Suomen laki teos pääsykoekirjana on ehkä tyhmin ehdotus, mitä olen pääsykokeiden uudistamisesta ikinä kuullut.
Mitääh?!? Miks sitä oikikseen pitäis pyrkiä, kun kaikki löytyy finlexistä!
Nyt mä vasta sen hokasin..
Siteeraten Urpo Kangasta kokouksessa, jossa pääsykoekirjojen vaihtumisesta päätettiin: "Tällä rahalla kattaa tiedekunnassa yhden assistentin palkan sekä oikikseen saa kerrankin opiskelijoita, joilla ei ole sliipattua ulkonäköä"
Suomen laki -teokset olisivat mitä parhaimmat pääsykoekirjat - valikoituine osineen. Niistähän nimenomaan löytyvät kaikki perustelut oikeustapauskysymyksiin. Niitä ei, jos ei ensimmäisellä kerralla sattuisi pääsemään sisälle, tarvitsisi joka vuosi kallilla hinnalla ostaa uusia, kuten nykysysteemillä. Käytäntö on myös epädemokraattinen köyhien opiskelijoiden kannalta.
Mutta ymmärrän, että business on businesta - ja pappa betalar.
Aihepiireiltään tämän vuoden kirjat ovat toki mielenkiintoisia ja tärkeitä, mutta niidenkin sisältö löytyy mainituista lakiteoksista.
P.S. En ole koskaan pyrkinyt oikeustieteelliseen tiedekuntaan.
Toki Pharmacaa lukiessa ollaan farmaseutteja ja Kodin Lääkärikirjaa lukiessa kotitohtoreita! Näin Suomen Lakiakin selatessa aukeavat kaikki oikeustieteen salat. Tai sitten ei..
Aiemmin samat kirjat olivat vuositolkulla ja rahalla eli valmennuskursseilla oli helppo päästä sisään, lopulta. Kun pääsykoekirjoja vaihdellaan ja kirjojen julkaisu lykätään, saadaan abiturienttien suhteellista osuutta nostettua huomattavasti eli sisään päästään enemmän oppimiskyvyn kuin sinnikkyyden perusteella. Ja mitä enemmän kokeessa on inhottuja soveltavia tehtäviä, sitä pienemmäksi käy valmennuskurssien vaikutus.
Pääsykoekirjojen raapustaminen on proffille v-mäinen velvollisuus, samoin kuin koko valintakoelautakunnan toimintaan osallistuminen. Ei siinä hommassa juhli kukaan.
Ei pääsykoekirjojen tarkoituksena ole suoraan valmistaa ammattiin kuten omituisesti tunnut ajattelevan. Ne toimivat vain välineinä jaotella ylioppilaita sisäänpäässeihin ja muihin.
Eikö myös vain ole hyvä asia, että sinnikkyydellä ja sitkeydellä saa palkinnon, jota myös tunnut oudoksuvan. Nehän ovat vanhoja hyviä suomalaisia hyveitä. Uskoisin, että näillä ominaisuuksilla on paljon käyttöä myös oikeustieteen opinnoissakin. Kun kirjat ovat samat vuodesta toiseen (esim. Suomen Laki) valmennuskurssien tarve nimenomaan minimoituu ja jokainen pääsee sisälle omalla pitkäjänteisellä ahkeruudellaan.
Samat kirjat eivät tarkoita samoja kysymyksiä vuodesta toiseen, vaan kysyä voidaan aina uusia asioita loputtomiin.
Terv. nimim.: Ahkeruus kunniaan
Huomaa kyllä, ettet oikeustiedettä ole opiskellut. Jos nimittäin olisit, ymmärtäisit sen tosiseikan, ettei lakikirjalla ole paljoakaan tekemistä oikeustieteen kanssa. Oikeustiede on paljon muutakin kuin pykäliä lakikirjassa. On tyypillistä maallikon ajattelutapaa kuvastavaa tekstiä sinulta. Sellaiset alueet, kuten esineoikeus, ympäristöoikeus, oikeusteoria jne. ovat oikeudenaloina sellaisia, ettei niiden kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen ole minkäänlaista mahdollisuutta, ellei ole perehtynyt oikeustieteen niitä varten luomiin yleisiin oppeihin ja periaatteisiin. Niitä ei lakikirjasta löydy. Kysymys on oikeustieteestä eikä lakikirjan selailusta. Enkä käsitä sitäkään, mitä tarkoitat sillä, että pääsykokeen tarkoitus ei ole valmistaa ammattiin, vaan ainoastaan erottaa sisäänpäässeet muista. Tuolla logiikallahan voitaisiin lukea vaikka satukirjoja ja sitten valita ne jotka ovat parhaiten ulkoa oppineet. Laitetaan lääkäritkin parsimaan sukkia ja valitaan sitten sen perusteella parhaat. Jos et ymmärrä, mitä oikeustieteellä tarkoitetaan, niin ota selvää ennenkuin tietäväisenä kritisoit käytäntöjä, jotka ovat puutteistaan huolimatta toimivat.
Osuitkin pitkän vuodatuksesi lopussa asian ytimeen: periaatteessa valintakokeissa voitaisiin käyttää oikeastaan mitä tahansa pyrkijöiden erottelumenetelmää, koska oikeustieteen opinnot alkavat vasta pääsykokeiden jälkeen. On toki järkevää, että luetaan mieluummin opiskeluun läheisesti liittyviä kirjoja kuin Aku Ankkoja, vaikka niistäkin esitetyillä kysymyksillä saataisiin kaunis Gaussin-käyrä pyrkijöiden osaamisesta.
Suomen Laki -kirjasarja, jota toki olen monta kertaa selaillut erilaisten juridisten probleemien yhteydessä (ja saanut arvokkaita tietoja asioista), on erinomainen lähdeteos, joka antaa erittäin hyvän pohjan vastata esim. pääsykokeissa oleviin oikeustapauskysymyksiin. Nämähän ovat juuri niitä tehtäviä, jotka lähimmin kuvastavat oikeankin juristin työtä.
Yhtä hyvin pääsyvaatimuksena voisi olla muitakin oikeustieteen teoksia, mutta laajasti niin, että samat perusteokset palvelisivat pyrkijöitä kauas tulevaisuuteen. Sehän olisi kokonaistaloudellista ja kaikkien pyrkijöiden etu.
Et taida ihan tajuta. Mitä ihmeen järkeä on lukea yhtikäs mitään muuta kuin nimenomaan oikeustieteellistä kirjallisuutta? Jos luetaan Aku Ankkaa tai lakikirjaa, niin kuinka helvetissä voidaan millään mittarilla arvioida sitä, onko tiedekuntaan otettu sisään opiskelijoita, joilla on parhaat mahdolliset edellytykset tulla mahdollisimman hyviksi juristeiksi? Ilmiselvästi kuvittelet, että lakikirjaa lukemalla tullaan juristeiksi. Koska kysymys on kuitenkin oikeustieteellisestä tiedekunnasta eikä finlex-tiedekunnasta, näkisin, että on tarkoituksenmukaista pysytellä tieteellisissä teoksissa myös pääsykoemateriaalin osalta.
lainoppi tietysti tärkeässä roolissa oikiksessa, myönnettäköön, mutta olisi aika karua laittaa pääsykokeessa hakijat ratkomaan oikeustapauksia ilman, että yleisiä oppeja ja periaatteita lakien taustalla olisi lainkaan käsitelty. Se voisi johtaa omituisiin lopputuloksiin ja oikeastaan johtaisi hakijoita harhaan oikeustieteen olemuksen kannalta.
Kaikki tuntuu kauheesti valittavan tämän vuoden pääsykoekirjoista. Ihmettelen kovasti, että miksi? Jos en väärin noita tulkitse, niin ainoa paska nakki on ympäristöoikeus. Valtiosäännön ja historian lukeminen pitäisi olla melkoisen leppoisaa ja jopa jossain määrin mieleenkiintoista (vrt. esim hallinto-/prosessioikeuteen, jotka ovat täynnä eri määräaikoja ja muita detaileja).
Koska psykologinen sodankäynti on alkanut. Jokainen joka lisää aina sisäänpääsymahdollisuuksia. Luovuttakaa ihmiset! LUOVUTTAKAA!
Aiheet sinänsä on minustakin mielenkiintoisempia kuin viime vuonna, mutta en nyt tiedä, miten leppoisaa tuosta lueskelusta tulee. Oikeushistoria on kuitenkin täynnä nimiä ja vuosilukuja.