Mitä alle 10 metrisiä puoliplaanareita myydää markkinoilla uutena ?
Alempana venemessukommentissa jo mainittiin Albatros ja Seiskari sekä tiedän Bella700:n, mutta onko tässä todella kaikki ??
Alempana venemessukommentissa jo mainittiin Albatros ja Seiskari sekä tiedän Bella700:n, mutta onko tässä todella kaikki ??
Vastaukset 36
Vanhimmat
http://www.pellinge.net/marsund/fi906.htm
http://www.kaunotarveneet.com/
http://www.venevalitys.com/Lady.html
Jep! Jussihan noita kaunottaria veistelee, mutta noi muutkin Lohtajalaiset ovat oivia meriveneitä.
HS-Makes Oy
Y-tunnus: 1468148-4
Käyntiosoite: Koivutie 1, 68230 LOHTAJA
Puhelin: 040-7064606
Virallinen toimiala: Vapaa-ajan veneiden valmistus ja korjaus
http://www.finkari.com/
Jussin-Veneet, Lohtaja Ky
Y-tunnus: 0988125-4
Käyntiosoite: Martinjärventie 3, 68230 LOHTAJA
Puhelin: 06-877530
Virallinen toimiala: Vapaa-ajan veneiden valmistus ja korjaus
http://www.kaunotarveneet.com/
Kulkuri-Veneet Oy
Y-tunnus: 0609439-4
Käyntiosoite: Peukalomäentie 1, 68230 LOHTAJA
Puhelin: 06-877131
Virallinen toimiala: Vapaa-ajan veneiden valmistus ja korjaus
http://www.kulkuri-veneet.fi/fi/index.html
Naviga MBS Oy
Y-tunnus: 0427903-7
Käyntiosoite: Karhintie 18, 68230 LOHTAJA
Puhelin: 06-877440
Virallinen toimiala: Vapaa-ajan veneiden valmistus ja korjaus
http://www.naviga.fi/
Itselläni on puoliplaanari, mutta hervemmin puoliplaanailen.
A)Polttoaineen meno tuplaantuu parin lisäsolmun tähden.
B)Meno on epämukavan kiikkerää.
C)Kone melu jumalaton.
Kerrotko vielä venetyyppisi tarkasti.
bellat ja seiskarit. Bellan kohdalla tuo puoliplaanaminen on lähinnä huono vitsi.
Toisaalta tuollainen 7-metrinen n. 40-50 hv puoliplaanari vie 2-4 litraa uppoumanopeudella, joten kulutuksen tuplaaminen ei vielä hirveitä maksa.
Toki 10T euron bellalla ja 90T euron marsundilla on huomattava ero muutenkin.
vesilinjan mukaan. Puoliplaanarit saisi mielestäni kieltää koska ne vetää puoli merta mukanaan kyntäessään väkisin vedessä. Polttoaineenkulutus, melu veneen sisälle jne. ovat aivan oikein väkisin puoliplaanissa kiulujaan kiusaaville kippareille. Kiellon peruste on aiheutettu haitta muille veneilijöille. Puoliplaanarit saavat aikaiseksi poikkeuksellisen suuret ja ikävän muotoiset aallot (eteenkin jos huomioidaan ko. purkkien koko). Jopa avomerellä voi nauttia puoliplaanarin peräaallosta jopa meripeninkulman etäisyydellä.
Suosikaa ekologista vaihtoehtoa ja pienentäkää samalla hiilijalanjälkenne hankkimalla itsellenne moderni 4-tahti vesijetti, ja luonto kiittää!
Eikös tossa ekologisen jalanjäljen laskemisessa kannata miettiä sitä paljonko esim. vuosittain kuluu polttoainetta? Saattaa meinaa olla melkoinen ero jos verrataan saman kokoista plaanaavaa vs. puolplaanaavaa
Peräaallot kun itse ajelee puoliplaanarilla. Venetyypin saa ihan itse valita ostohetkellä ja jos valinta on kallistunut plaanaavaan niin sitten on vain kestettävä se rynkytys
Mulla on Marsund 880. Matkavauhti 10-12 solmua Yanmar 77 heppasella koneella. Huippu 15. Kulutus on kympillä todella pieni eli yleensä alle 6 litraa tunnissa. Tuosta ylöspäin nousee aika nopeasti, mutta mikäli tuo 10-12 nopeusalue riittää, niin onpa halpaa menoa.
Minor 700 Cabin,se oli varustettu 50 hp, 1,8 lt Leylandilla kun se hankittiin. Melu oli hirvittävä ja vauhti oli 10 solmua.
Asensin 77 hp Yanmar, 4JHDTE ja moottori kuiskaa niin nätisti. Vauhti on 15 solmua,polttoainetta menee noin 0,75 lt/h, ja 10 litraa tunnissa, ei se mielestäni ole paljon.
Puoliplaanari 10.50x3.20 5500kg ja perkins 4.236 72hv
Huippu 14s
matkavauhti 10s-12s
Kulutus matka n10l-12l/h
Puoliplaanareita on markkinoilla todella vähän. Norjalainen Marex 280 Holiday ja ruotsalainen vastaava Nimbus Familia tulevat jo mainittujen lisäksi mieleen.
Joku voisi tehdä noista hieman isomman version (35 jalkaa). Nimbuksen Commanderit ovat varmaan jotain liukuvan ja puoliliukuvan välimailta.
Allekirjoittaneella alkaa 5 kesä Marexilla. Erinomainen tukeva ja laadukas vene.
Nyt on pakko sanoa että tuntuu uskomattomilta arvoilta. Itsellä suunnilleen saman kokoinen puoliplaanari.
Tekisi mieli väittää että tolla koneella ei mennä yli runkonopeuden tuolla painolla
Mikä runko ja potkuri ?
Kylläkai kulutus on mitattava L/maili, eikä L/tunti. Nämä "puoliplaanarit" ovat varsinaisia polttoaine rosvoja, vetävät puoli merta perässä, ja kulutuksessa se näkyy. Moni plaanivene kulkee pienemmällä määrällä per/ maili.
Älä jauha paskaa, ja väärää tietoo. Varmaan
"mä luulen". Asiantuntija on taas asialla.
Eipä 14 solmua tule täyteen sitten millään. 7-8 solmua mukava vauhti,kulutus 5-7 l./h. 10 solmua tulee täyteen kun oikein kiusaa mutta peräaalto tajuttoman iso.
Tiedät kulutuksen/h
Tiedät nopeuden s
Laskeppas siitä!
Hyvin paljon asiaan vaikuttaa vedenalainen rungon muoto. Minun kiuluni on suunniteltu sellaiseksi että kulkee kevyesti. Se on teetetty veistämöllä (one off)
Ei voi kun onnitella äärimmäisen hyvin onnistuneesta runkomuodosta.
Tollasella rungolla luulisi olevan nykypäivänä laajempaakin kiinnostusta.
Mikään tuntemani puoliliukuva yhtäpainava venetyyppi ei ole ennen tuota päässyt lähellekkään samoihin suoritusarvoihin samoilla tehoilla
Enpä ole omaani (Muovi-Simola MS 900/90) punninnut, mutta taitaa jäädä alle 3000 kg:n.
Moottori ~70 hv (Toyota Hiace 2,4 l vapari Piikkiön palikoilla).
Kaikkein kevyimmillään olen saanut rutistettua lokin mukaan yli 12 solmua, mutta normilastissa jää välille 10–11 kn. Täysin oikeaa potkuria minulla ei ole: toinen on liian tehoton ja toinen liian tehokas (ei ota täysiä kierroksia).
Matkakierroksilla 3000 1/min pääsin tehottomammalla potkurilla n. 8,5 kn, jolloin kulutus oli alle 7 l/h. Ylitehokkaalla potkurilla pääsen samoilla kierroksilla 9,3–9,5 kn, jolloin kulutus taitaa nousta vähän päälle 8 litran/h. Maili taittuu alle litralla joka tapauksessa.
MS 900:n runkomuotoa pitäisi kai luonnehtia leveähköperäiseksi uppoumarungoksi. Kai se puoliplaanaristakin käy, koskapa matkanopeuteni on selvästi yli runkonopeuden.
Myönnän syyllistyväni melkoisen peräaallon muodostamiseen. Jos malttaisin ajella kahdeksaa solmua, pääsisin paljon pienemmillä polttoainelaskuilla enkä keikuttaisi vastaantulijoita niin pahasti – mutta kun en malta!
MS 900/90:n valmistus lienee lopetettu joskus vuoden 1995 tienoilla, joten uusia "Simoloita" ei ole markkinoilla tarjolla. Omani on vuosikertaa 1992 ja sain sen alleni 2001.
Kyllä fysiikka niin on, että samanpainoiset /kokoiset veneet menee taloudellisuuden suhteen tähän järjestykseen: uppoama, puoliplaanari, plaanari.
Eroja tulee monesta syystä: voimansiirto veteen. Tavoiteltu nopeus jne. mutta perus fysiikka on, että jos vene nostetaan veden pinnalle menee paljon energiaa pinnalla pysymiseen eli voimavektori suuntaa osittain ylöspäin. Upporunkoisessa voima menee vain eteen päin vieväksi voimaksi jos pysytää runkonopeuden rajoissa. Puoliplaanari menee siihen johonkin väliin.
On onnistuneita ja ei niin hyviä konstruktio / moottori ratkaisuita kaikissa venetyypeissä joten kulutuksen vertailu hankalaa ellei mahdotonta. Voimansiirrossakin on isoja eroja, mutta ei se mene venetyypin "piikkiin". Plaanaava vene on monesti kokoonsa nähden painavin tukevien rakenteiden ja painavan koneen takia joka myös nostaa kulutusta. Samoin nopeus nostaa kulutusta koska kitkan vaikutus alkaa korostua. Tämähän on yleisesti tiedossa. Edullisempi voimansiirto (esim. vetolaite tai perämoottori, kovissa vauhdeissa myösjetti) parantaa hieman liukuvan osakkeita verrattuna "tiltattuihin" akselilinjoihin.
Mulla oli 9x3,1m akselivetoinen,joka painoi 5,1 tn, siinä oli 270 hv, se kulki 18s ja kulutti 2 l/mpk, 13s matkanop. vei 1,5 l/mpk. Kyllä joku mättää
Ajetaan aika alhaisilla keskinopeuksilla, vaikka Marex kyllä kulkee sen reilun 20 solmua, ei vaan ole ominaisuuksiltaan enää parhaimmillaan noissa vauhdeissa. Keskimäärin ajamme 6-12 solmun nopeuksien välillä ja kulutus on ollut luokkaa 1l/maili, keskinopeus ehkä siinä 8-9 solmun kieppeillä. Peräaaltoa tekee, trimmeillä onneksi saa keulaa hieman alas ja aaltoa pienemmäksi. Onneksi osaamme ajaa ottaen muut vesilläkulkijat huomioon.
Pahin peräaalto joka meitä ja paria muutakin venettä on keikuttanut kapealla väylällä on tullut 35-jalkaisesta liukuvasta.
Mitenkä mitaat että kulutuksi on tuo 5-7l/h .
Eli 0.625-1l/maili.
Mun 37-jalkainen puoliplaanari painaa 14 tonnia ja kahdella 220hv koneella huippua saa noin 14 solmua mutta käytännön matkavauhtina pidän vajaa 9 knotsia, eli uppoumavauhdissa taitaa mennä. Kulutus 1000 litran tankkausvälillä oli 15 litraa tunnissa, eli matkavauhdilla palaa vajaat kaksi litraa mailille. Sillä rahalla kulkee mukana pienen kirkon verran asuintilaa, eikä yhtään huvita nostaa vauhtia, huippunopeudella dieseliä palaa sen mitä koneet pystyvät polttamaan eli varmaan 150 litraa tunnissa. Ja puolet itämerta tulee perässä, joo.
h-vetin levee perse ja huono pohjan muoto. Mun veneessä on pohja vähän niin kuin valaalla. Kapeahko keula joka levenee keskirunkoa kohden ja huomattavasti perään kapeneva ja nouseva pohja. Keskiveneeseen nähden kapeahko peräpeili ja lähes vesirajaan nouseva vesilinja.
Ajattele mitä tykkäät, mutta miksi puhuisin paskaa täällä tuntemattomille?
Matkanopeudella 10s kulutus n. 10l mutta jos kahvaa kääntää enemmän nousee kulutus huomattavasti. Matkavauhdilla kierrokset 3000rpm ja max n3800. Turbo on valmetista ja toimii hyvin. pumppua on ruuvattu sopivasti, joten liikaa ei rasitusta ole ja mylly kestää mainiosti. On toiminut jo 8vuotta ilman ongelmia.
Paatti painaa 5,5tn ja hevosia on 72, niin se on mahdotonta kiskoa ylös vedestä noin vähillä hevosilla tai sitten sää olet keksinyt
Ei siinä ole keksitty mitään outoa. lue ed.kommenttini. Moottori on perkins 4.236 johon on ympätty valmetista turbo ja pumppua on hivenen ruuvattu. Hevosista en tiedä mitä los nyt tulee, mutta perusmoottorista on luvattu 72hv ilman turboa. Vastaavan laista runkomuotoa en ole muilla nähnyt, mutta ei se kaiketi mikään ihmeellinen ole. Kieltämättä perä on kapeahko puoliplaanariksi, mutta mielestäni toimii mainiosti. En halua (jaksa) kinastella asiasta sen enempää ja omaani olen tyytyväinen joten se riittäkööt. Ei veneeni mikään plaanari ole kuten olen kertonut. Huippu nopeus on kellolla mittattu 14s ja max matkavauhti 12s. Matkavauhtina pidetään 10s-12s jolloin ei kulutus ole päätä huimaava.
mites tämä on mahd?
http://tori2.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000007&conference=4500000000000792&posting=22000000041883896
Omani on 9 metrinen mahonkivene. Painaa n.3,5 tonnia. Kone on Ford jota on ahdettu jotta tehoa tulee 85 hepoa. Huippuja löytyy n.15 solmua jonka kulutusta en tiedä mutta reilusti silloin on. Matkavauhtia 8-10 solmua kulkee 0,9litraa/merimaili eikä kone silloin huuda merkittävästi eikä keula nouse paljoakaan. Kulutetun polttoaineen mitaan tankkaamalla tankin piripintaan ja tankkaamalla sitten monen tunnin ajon jälkeen uudestaan. Karkeasti katson kun gepsiin tulee merimaili niin litra on palanut. Hyvin on tuokin mittausmeininki toiminut jo vuosia. Tankkiin mahtuu 200 litraa ja varajerry lisäksi.
Johonkin kuva, esim Kuvablogin sivuille, että voi näin 43v veneilyvuoden jälkeen, sanoa nähneensä ihmeen. Vaikka siihen olisi laitettu 2 Valmetin turboa, ei siitä silti saa edes 110hv. Väitellään vaan, tää on kivaa. Jos nopeus pitää paikkansa,
Siis teknisesti puoliplaani määritetään (esim. valokuvien perusteella) niin, että hydrodynaamisten kantovoimien osuus on alle 50% veneen painosta (mutta kuitenkin merkittävä osuus). Muuten vene on liukuva (tai puhdas uppoumavene). Siksi huonoja liukuveneitä tituleerataan usein virheellisesti puoliliukuviksi. Tällä vain peitellään veneen epäonnistuneita ominaisuuksia. Onnistunut puoliliukuiva (kuten perinteinen pellinkiläisvene) ei ole polttoainesyöppö eikä tarvitse tolkuttoman kokoista moottoria.
Turbohan tuohon 72 (~100-150 hv) koneeseen oli lisätty. Mielestäni kyseessä on onnistuneen mallinen puoliplaanivene, ei sen kummempaa.
Veneen painohan on oleellinen tekijä mm. kulkumukavuudessa. Yksikään saman painoinen liukuva vene ei kulje taloudellisemmin meripeninkulmaa kuin runkomuodoltaan edes sinne päin onnistunut puoliplaanari. Ja itse asiassa plaaniveneen tulee olla kaiken lisäksi painavampi kuin puoliplaanarin jotta saavutettaisiin sama ajomukavuus. Polttoainetta siis kuluu ja kuluu... Ja yksikään yhtään onnistunut puoliplaanari ei vedä merta perässään sen enenpää kuin plaanivenekään, sillä kummankin näiden peräpeilit kuivuu matkanopeudella, joka siis on molempien runkomuotojen toimivuuden kannalta täysin oleellista. Joka väittää muuta on todellinen rantojen tietäjä.
Arvasin että tässä joku heittää vaikka kuinka vakuutat.
Ensinnäkin tosta perkinsistä.
Jos kone on tosiaan 4.236 72 hp alunperin, niin sen maksimi kierrosluku on ollut 2500 rpm ja suurin sallittu jatkuva kierrosluku 2100.
Viisitoista vuotta tuli tollasellakin koneella liikuttua.
Jos sen olet vielä ahtanut ja ajat sitä 3000 rpm.llä niin EN USKO
Hei,
Tutustu myös Nefiti 22 veneeseen osoitteissa
http://www.nefiti.fi/22.html ja http://www.kipparilehti.fi/veneet-ja-koneet/veneet/hitaiden-matkaveneiden-vertailu.aspx
Löytyy muitakin esim. Whiteline 34, Utö 31 jne. Venelehtien kuvastoja vain silmäilemällä.