.
Lainaan alkuun netti -US:n uutteran kolumnistin ja mielipidekirjoittaja Tapio O. Nevan teemaa otsikon aiheesta:
T.O. Neva
Jarmo Korhonen tarvitaan Suomessa
10:51 tapio_o_neva
Jarmo Korhonen tarvitaan Suomessa pitämässä Suomen Keskustaa koossa. Hänellä ei ole mitään tekoa Euroopan parlamentissa. Ei Keskustan puoluesihteeri voi lähteä Euroopan parlamentin vaalien ehdokkaaksi tilanteessa, jossa puolueen kannatus rakoilee ja puheenjohtaja pitäisi vaihtaa 2010 puoluekokouksessa.
Korhosen tehtävänä on tukea Keskustan hallituksessa pysymistä 2011- eikä hörhöillä.
******
CK:
Ensin "hörhöilystä":
Tosiasioitten valossa Keskustassa ovat hörhöilleet ja hörhöilevät edelleenkin jotkut muut kuin Jarmo Korhonen ja hänen kaltaisensa. Jos Korhonen asettuisi ehdolle EU-parlamenttiin ( jota en suurin surminkaan toivo, enkä toki pidä todennäköisenäkään ) kertoisi hän niin toimiessaan havainneensa Keskustan nykyisen tilan sellaiseksi että keskustalaisen aidon perimmäisen todellisuuden, kentän tahdon ja äänen kuuleminen ei todellakaan kiinnosta vanhaslaisia, ei sitä pientä vähemmistöä, jonka käsiin Keskustan poliittinen valta ajautui Keskustan maineen ja kunnian synkimmällä hetkellä vuonna 2003, ja että kovista ponnisteluista riippumatta eivät hänenkään voimansa riitä tahtia ja tapoja muuttamaan, palautatmaan Keskustaa sen todellisille aidoille juurille, Santeri Alkion aatteellisille aitovierille.
Tuolloin 2003 Paavo Lipponen, SDP-SAK, valitsi Anneli Jäätteenmäen ja Keskustan voiton raivostuttamana keskustavetoiselle hallitukselle mieleisensä pääministerin Jäätteenmäen tilalle, määräsi siinä sivussa Apollon järjestämään Keskustalle ylimääräisen puoluekokouksen, jonka tuli nimittää puolueen puheenjohtajaksi Lipposelle sopivan henkilön, kuten sitten tapahtuikin.
Vanhaslaisten surmanajoon – lue: Keskustan kannatuksen tuhoamiseen - uskottiin 2006 Oulun kokouksen sihteeri-äänestyksessä Jarmo Korhosen valinnan mukana tulleen lopultakin muutoksen, tylyn stopin ja suunnan muutoksen Keskustan kurssille, sen reivaamiselle kohti Santeri Alkion todellisten teesien totuutta. Muutos ja paluu suoraryhtiseen keskustapolitiikkaan teki tuloaan aina kesään 2008, Joensuun puoluekokoukseen, jonka jälkeen Korhonen on vaiennut ja pysynyt kuin viivoittimella vetäen kaidalla polulla Vanhasen vanavedessä, riippumatta siitä kuinka raskaasti ja linjattomasti tämä on milloinkin poukkoillut puoluetta vahingoittaen.
EU - ehdokkuus olisi ( korostan tässä vain omaa näkemystäni ) Korhoselta ehdottoman antautumisen merkki aikaisemmalta linjaltaan! Se olisi luovutus, jossa hän tunnustaisi tappionsa Keskusta pelinrakentajana, tappionsa vanhaslaisille, kuten Kiviniemelle, Laukkaselle ja kumppaneille, yhteensä kaikille heille - vallan kahvasta kiinni saaneille keskustalaiselle vähemmistölle, joka nyt hyötyy ohjailtavansa Vanhasen vallassa pysyttämisestä.
Kun Korhosen vaikenemisesta on nyt kulunut jo reilut puoli vuotta, eivät sitkeimmätkään ”korhosenkaatajat” puolueen sisällä voi enää väittää puolueen alamäkeä Korhosen aiheuttamaksi. Hänen vaikenemisensa mukana sinettinsä saanut Vanhasen – tai paremminkin vanhaslaisten haltuunsa pysvämmin saama valta tarkoittaa 1:1 samaa kuin Keskustan kannatuksen romahtamista, keskustaporvarillisen, kehityskelpoisen hallitusyhteistyön näivettymistä ja sen kautta puolueen ja koko maan tappiota.
Näin Keskustalla näyttää nyt menevän. Lipposen 2003 valitseman terävimmän johdon toiminnasta on jo jäänyt eräs vakuuttava, vallan ja voiman riskialttiisiin riitasointuihin liittyvä näyttö, jota ei saada pyyhityksi pois riippumatta siitä kuinka ja kenen nuoteilla tästä eteenpäin jatketaan:
Varmaa on että valta turmelee, - varsinkin liika valta suhteessa resursseihin.
Keskustan varmalta jo vaikuttava tappion EU – vaaleissa tulee rassaamaan puoluetta kuin rotta
sisältä käsin.
Huom: En pidä tappion välttämistä enää edes teoriassa mahdollisena!
Kysyn: Ketä sitten kesäkuussa syytellään, kun Korhonen on vaikenemisellaan vakuuttanut sitkeimmätkin vainoajansa siitä että puolueen alamäki syntyjään jostain muualta kuin hänen selväsanaisista linjauksistaan Keskustan hallituspolitiikan ja erityisesti Vanhasen vastaisista aiheissa?
Keskustan kurssin kääntämiseksi ei nyt nähtävästi ole enää jäljellä kuin yksi kovanluokan keino: Voimakkaan järjestön, Keskustan naiset ry:n toimesta tehtävä vallankaappaus Matti Vanhasen
syrjäyttämiseksi.
Varmaa kuitenkin on että puolue on jo nyt vakavasti vahingoittunut. Kuitenkin Korhosen vaikeneminen on sitten 2006 kesäkuun jälkeen koetun ja kuulun rinnalla niin perusteellisen teennäistä, että en mitenkään usko sen syiksi kerrottujen aiheitten pitävän paikkaansa. Jos
Korhonen ei kuitenkaan palaa aikaisemmalle uralleen, ei pelastumisen mahdollisuudeksi – ( lue: Vanhasen pikaisen, -puolueelle ja pian koko maalle elintärkeän syrjäyttämisen tekijäksi ) todellakaan ole jäljellä kuin naisjärjestön ripeät otteet, jolloin Lipposen vihapäisestä, yletöntä röyhkeyttä osoittaneesta, vuonna 2003 tapahtuneesta itselleen mieluisan puoluejohdon valinnasta lopultakin päästäisiin eroon.
Seppo Hietanen
”kerimäki st”
CITY-Keskusta ry
Lainaan alkuun netti -US:n uutteran kolumnistin ja mielipidekirjoittaja Tapio O. Nevan teemaa otsikon aiheesta:
T.O. Neva
Jarmo Korhonen tarvitaan Suomessa
10:51 tapio_o_neva
Jarmo Korhonen tarvitaan Suomessa pitämässä Suomen Keskustaa koossa. Hänellä ei ole mitään tekoa Euroopan parlamentissa. Ei Keskustan puoluesihteeri voi lähteä Euroopan parlamentin vaalien ehdokkaaksi tilanteessa, jossa puolueen kannatus rakoilee ja puheenjohtaja pitäisi vaihtaa 2010 puoluekokouksessa.
Korhosen tehtävänä on tukea Keskustan hallituksessa pysymistä 2011- eikä hörhöillä.
******
CK:
Ensin "hörhöilystä":
Tosiasioitten valossa Keskustassa ovat hörhöilleet ja hörhöilevät edelleenkin jotkut muut kuin Jarmo Korhonen ja hänen kaltaisensa. Jos Korhonen asettuisi ehdolle EU-parlamenttiin ( jota en suurin surminkaan toivo, enkä toki pidä todennäköisenäkään ) kertoisi hän niin toimiessaan havainneensa Keskustan nykyisen tilan sellaiseksi että keskustalaisen aidon perimmäisen todellisuuden, kentän tahdon ja äänen kuuleminen ei todellakaan kiinnosta vanhaslaisia, ei sitä pientä vähemmistöä, jonka käsiin Keskustan poliittinen valta ajautui Keskustan maineen ja kunnian synkimmällä hetkellä vuonna 2003, ja että kovista ponnisteluista riippumatta eivät hänenkään voimansa riitä tahtia ja tapoja muuttamaan, palautatmaan Keskustaa sen todellisille aidoille juurille, Santeri Alkion aatteellisille aitovierille.
Tuolloin 2003 Paavo Lipponen, SDP-SAK, valitsi Anneli Jäätteenmäen ja Keskustan voiton raivostuttamana keskustavetoiselle hallitukselle mieleisensä pääministerin Jäätteenmäen tilalle, määräsi siinä sivussa Apollon järjestämään Keskustalle ylimääräisen puoluekokouksen, jonka tuli nimittää puolueen puheenjohtajaksi Lipposelle sopivan henkilön, kuten sitten tapahtuikin.
Vanhaslaisten surmanajoon – lue: Keskustan kannatuksen tuhoamiseen - uskottiin 2006 Oulun kokouksen sihteeri-äänestyksessä Jarmo Korhosen valinnan mukana tulleen lopultakin muutoksen, tylyn stopin ja suunnan muutoksen Keskustan kurssille, sen reivaamiselle kohti Santeri Alkion todellisten teesien totuutta. Muutos ja paluu suoraryhtiseen keskustapolitiikkaan teki tuloaan aina kesään 2008, Joensuun puoluekokoukseen, jonka jälkeen Korhonen on vaiennut ja pysynyt kuin viivoittimella vetäen kaidalla polulla Vanhasen vanavedessä, riippumatta siitä kuinka raskaasti ja linjattomasti tämä on milloinkin poukkoillut puoluetta vahingoittaen.
EU - ehdokkuus olisi ( korostan tässä vain omaa näkemystäni ) Korhoselta ehdottoman antautumisen merkki aikaisemmalta linjaltaan! Se olisi luovutus, jossa hän tunnustaisi tappionsa Keskusta pelinrakentajana, tappionsa vanhaslaisille, kuten Kiviniemelle, Laukkaselle ja kumppaneille, yhteensä kaikille heille - vallan kahvasta kiinni saaneille keskustalaiselle vähemmistölle, joka nyt hyötyy ohjailtavansa Vanhasen vallassa pysyttämisestä.
Kun Korhosen vaikenemisesta on nyt kulunut jo reilut puoli vuotta, eivät sitkeimmätkään ”korhosenkaatajat” puolueen sisällä voi enää väittää puolueen alamäkeä Korhosen aiheuttamaksi. Hänen vaikenemisensa mukana sinettinsä saanut Vanhasen – tai paremminkin vanhaslaisten haltuunsa pysvämmin saama valta tarkoittaa 1:1 samaa kuin Keskustan kannatuksen romahtamista, keskustaporvarillisen, kehityskelpoisen hallitusyhteistyön näivettymistä ja sen kautta puolueen ja koko maan tappiota.
Näin Keskustalla näyttää nyt menevän. Lipposen 2003 valitseman terävimmän johdon toiminnasta on jo jäänyt eräs vakuuttava, vallan ja voiman riskialttiisiin riitasointuihin liittyvä näyttö, jota ei saada pyyhityksi pois riippumatta siitä kuinka ja kenen nuoteilla tästä eteenpäin jatketaan:
Varmaa on että valta turmelee, - varsinkin liika valta suhteessa resursseihin.
Keskustan varmalta jo vaikuttava tappion EU – vaaleissa tulee rassaamaan puoluetta kuin rotta
sisältä käsin.
Huom: En pidä tappion välttämistä enää edes teoriassa mahdollisena!
Kysyn: Ketä sitten kesäkuussa syytellään, kun Korhonen on vaikenemisellaan vakuuttanut sitkeimmätkin vainoajansa siitä että puolueen alamäki syntyjään jostain muualta kuin hänen selväsanaisista linjauksistaan Keskustan hallituspolitiikan ja erityisesti Vanhasen vastaisista aiheissa?
Keskustan kurssin kääntämiseksi ei nyt nähtävästi ole enää jäljellä kuin yksi kovanluokan keino: Voimakkaan järjestön, Keskustan naiset ry:n toimesta tehtävä vallankaappaus Matti Vanhasen
syrjäyttämiseksi.
Varmaa kuitenkin on että puolue on jo nyt vakavasti vahingoittunut. Kuitenkin Korhosen vaikeneminen on sitten 2006 kesäkuun jälkeen koetun ja kuulun rinnalla niin perusteellisen teennäistä, että en mitenkään usko sen syiksi kerrottujen aiheitten pitävän paikkaansa. Jos
Korhonen ei kuitenkaan palaa aikaisemmalle uralleen, ei pelastumisen mahdollisuudeksi – ( lue: Vanhasen pikaisen, -puolueelle ja pian koko maalle elintärkeän syrjäyttämisen tekijäksi ) todellakaan ole jäljellä kuin naisjärjestön ripeät otteet, jolloin Lipposen vihapäisestä, yletöntä röyhkeyttä osoittaneesta, vuonna 2003 tapahtuneesta itselleen mieluisan puoluejohdon valinnasta lopultakin päästäisiin eroon.
Seppo Hietanen
”kerimäki st”
CITY-Keskusta ry
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mutta tuo kuulunee suunnilleen kuuroille korville kun katsoo minkälaiset hörhöt tänne pääasiassa kirjoittelevat.
Toisekseen kepun tämän hetkisen kannatuksen huomioon ottaen Korhosen läpimeno ei olisi laisinkaan "kirkossa kuulutettu" juttu. Ja jos ei pääsisi läpi tuskin voisi oikein jatkaa puoluesihteerinäkään, vai tätäkö tuossa ajetaankin takaa??
Ja ei Vanhasta välttämättä tarvitse heti vaihtaa, pikkaisen mieheen tosin pitäisi keskustalaisuutta istuttaa...
Vaikka sdp hävisi 2003 vaaleissa keskustalle, niin sdp:n puheenjohtaja Lipponen valitsi keskustalle puheenjohtajan! Kuka muu kuin Lipponen olisi sellaiseen pystynyt? Ei kukaan. Aivan varmasti oli Suomelle suureksi vahingoksi, että tuollainen ihmemies päästettiin pois ohjaksista. Nyt taas kun tarvittaisiin maan lamasta nostajaa, kuten myös 1995. Vanhanen ulos ja Lipponen takaisin, niin maa pelastuu!
vaan aiheutti kauhean tappion. Ei mainosta tv:ssä ei mitään. Perkeleen pitkäleuka menköön hevon vittuun.
kiviniemi vanhaslainen, kun on ilmoittanut tavoitteekseen pääministeriyden.
ja vanhanen uumoilee chavezin uraa.
Olet kauan höyrynnyt Vanhasta vastaan. Syy ei ole tullut selväksi minulle eikä kai muillekaan. Tiedätkö sen itsekään.
Mitä keskustan olisi pitänyt tehdä toisin kuin se on tehnyt? Miten sen olisi pitänyt olla ja eleä edellisessä hallituksessa demarien kanssa, miten nyt kokoomuksen kanssa? Millaisia tuloksia olisi pitänyt tulla? Olisiko ollut mahdollista päästä enempään ja parempaan Jäätteenmäen johdolla kuin on Vanhasen johdolla päästy? Millaisiin tuloksiin ja miten? Olisivatko hallituskumppanimme joustaneet enempään?
Ymmärtänet sentään, että keskusta ei ole johtanut maata yksin eikä se voi demokraattisessa järjestelmässä millään kasvaa niin suureksi, että se pääsisi yksinvaltaan. Eikä tarvitse päästäkään, sillä keskusta on demokraattinen puolue ja haluaa toimia yhteistyössä muiden yhteiskuntaa rakentavien demokraattisten puolueiden kanssa, joiden arvot eivät nykymaailmassa kovinkaan paljon toisistaan poikkea. Vai näetkö sinä toisin, ja miten?
Jospa vihdoin kertoisit syyt tyytymättömyyteesi ja esittäisit, mitä keskustan pitäisi tehdä ja miten, jotta tulokset olisivat sinulle mieluisemmat! Jos et pysty niitä kertomaan, olisi parempi, jos pysyisit vaiti. Tuollaisella höyryämisellä teet itsestäsi vain puolipäisen pellen.
mutta mitään konkreettista ehdotusta ei vaan tule. Tosiaan, mitä keskustan tai Vanhasen olisi pitänyt tehdä toisin Seppo? Ja mitä sen jälkeen pitäisi tehdä, kun "vallankumous" on keskustassa tehty? Kertoisitko suuntaviivat tulevaisuudesta, mikä sinua tyydyttäisi?