HUOMENTA.
Ensimmäinen aamu, kaksisuuntaisena mielialahäiriöisenä.
Sain eilen diagnoosin ja ensimmäinen lääke on otettu illalla.
Kylläpä on kummallinen olo.
Olen jo 50 ja tämän pääni kanssa veivannut viimeiset 32 vuotta, lääkäristä lääkäriin.
Sekoillut, juonut viinaa, yhtään pysyvää ja kunnollista mies/ystävyyssuhdetta ei ole ollut.
Itsetuhoista käytöstä.
Suunnittelin vuosikymmeniä itsaria, happi kulkee vielä.
Nyt vasta sain diagnoosin, jouluna riehaannuin, sitten romahdin, suorastaan anelin terveyskeskuksen lääkärin passittamaan psykalle.
Jo oli aikakin.
Kummallista, minun oikeastaan piti uhkailla lääkäriä, että seuraavalla kerralla tapahtuu jotain kamalaa enkä enää kestä.
Varmaan tämä omalääkäri oli jo niin kyllästynyt minuun että sain lähetteen.
Mutta täälläkin vaan seilasin masennuksessa ja paniikkihäiriöissä, tänne palstalla en ole edes vahingossa eksynyt.
Tavallan ole aika pettynyt, ihan kuin tekisin itselleni väkivaltaa kun otan lääkkeitä, kiihtyneessä olotilassa oli jotain hyvin ihanaa, kiintoisaa, sain ideoita, elin kuin hienossa unessa, tunsin olevani ylivertainen.
Millaistaha tuntuu sitten elää tasaisena, sitä en tiedä, pelottaa.
Ensimmäinen aamu, kaksisuuntaisena mielialahäiriöisenä.
Sain eilen diagnoosin ja ensimmäinen lääke on otettu illalla.
Kylläpä on kummallinen olo.
Olen jo 50 ja tämän pääni kanssa veivannut viimeiset 32 vuotta, lääkäristä lääkäriin.
Sekoillut, juonut viinaa, yhtään pysyvää ja kunnollista mies/ystävyyssuhdetta ei ole ollut.
Itsetuhoista käytöstä.
Suunnittelin vuosikymmeniä itsaria, happi kulkee vielä.
Nyt vasta sain diagnoosin, jouluna riehaannuin, sitten romahdin, suorastaan anelin terveyskeskuksen lääkärin passittamaan psykalle.
Jo oli aikakin.
Kummallista, minun oikeastaan piti uhkailla lääkäriä, että seuraavalla kerralla tapahtuu jotain kamalaa enkä enää kestä.
Varmaan tämä omalääkäri oli jo niin kyllästynyt minuun että sain lähetteen.
Mutta täälläkin vaan seilasin masennuksessa ja paniikkihäiriöissä, tänne palstalla en ole edes vahingossa eksynyt.
Tavallan ole aika pettynyt, ihan kuin tekisin itselleni väkivaltaa kun otan lääkkeitä, kiihtyneessä olotilassa oli jotain hyvin ihanaa, kiintoisaa, sain ideoita, elin kuin hienossa unessa, tunsin olevani ylivertainen.
Millaistaha tuntuu sitten elää tasaisena, sitä en tiedä, pelottaa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hei! Hyvä, kun sait diagnoosin ja lääkkeet. Se on tärkeää jatkon kannalta. Tämä kaksisuuntainen ominaisuus on erittäin yksilöllinen. Tasaisiakin kausia tulee ja ne ovat ns.normaalia oloa ja elämää. Ei olla silti zombia. Tunne-elämä herkkä ja luovuus mukana. Ei lääkkeet murhaa meidän sisäistä minäämme. Itselläni sekamuotoista jaksoa jossa mielialat vaihtelee useasti päivässä. Rasittavaa! Mutta ohi menee tämäkin taas. Tään kanssa pärjää, kun tukiverkot hyvät. Lääkäri, terapia, vertaistuki, lääkitys, ystävät ja ymmärtävä kumppani. Ainakin joku näistä. Iloa ja valoa!
Tiedän että näillä palstoilla ei uskalla luottaa kaikkeen mitä täällä kirjoitetaan mutta kirjoitan nyt mitä ajatuksia tapauksesi herättää, jos tuntuu että osuu oikeaan niin hyvä, jos ei niin ohita.
Uskon että tuo sinun "kiihtynyt olotilasi jossa oli jotain ihanaa" on sinun todellinen minäsi. Kaikki mistä sinulle tulee hyvä olo ohjaavat sinua lähemmäksi itseäsi. Älä menetä sitä tunnetta tai leimaa sitä sairaaksi sillä siinä on parantava voima.
Jos tämä osa sinusta on ollut piilossa tai olet painanut sitä (ympäristön painostuksesta?) alas niin se purkautuu kauhean voimallisesti, tuntuu että pää menee sekaisin tai halkeaa. Silloin lääkkeet voivat olla hyvä apu, ne rauhoittavat prosessia niin että pystyt myllerryksestä huolimatta toimimaan arkielämässä. Jos lääkkeet ovat sitä varten että ne estävät sinua kuulemasta ja tuntemasta itseäsi silloin ne eivät toimi oikein. Kuuntele itseäsi ja luota itseesi, silloin tämä prosessi ja diagnoosi sekä lääkitys voivat toimia eheyttävästi. Toivottavasti saat jotain terapiaa kanssa mikä voi auttaa tai että sinulla on välittäviä ymmärtäväisiä ihmisiä ympärillä kenen kanssa voit jutella.
Oon itse parantunut kaksisuuntaisesta, se on pitkä ja vaikea tie mutta mahdollinen. Kaikkea hyvää sulle!
hei,
voisitteko selventää mitä tuolla oireella tarkoitetaan eli mitä se käytännössä tarkoittaa. en ole perillä asiasta.
mitä oireita siihen sairauteen kuuluu jos sitä siksi voi sanoa.
Edelläkuvatulla maniatyyppisellä oireella tarkoitetaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön toista ulottuvuutta eli maniaa.Se voi olla myös lievempi hypomania.Kyseisessä tilassa asianosainen on kiihtyneessä mielentilassa,voi kokea hurmioitumista,saa runsaasti ideoita joita yrittää toteuttaa,vauhtia riittää,eikä kaikkea tunne ehtivänsäkään.Ulkopuolisen näkökulmasta maaninen henkilö on rasittava ja äärettömän epärealistinen "vouhottaja" ja koheltaja.Elimistö on aika kovilla unenpuutteen ja ylirasittumisen seurauksena.Alkoa ja sexisuhteita kuluu.No vastavuoroisesti tapahtuu syöksy masennukseen,jolloin on äärettömän väsynyt,mikään ei tunnu miltään ja kuolema olisi mukava yllätys.Tämänkaltaisia kokemuksia omasta itsestä.
Kumpa sen manian positiivisuuden saisi hallitusti arkielämäänsä käyttövoimaksi,niin se olisi jotain.Ainainen seilaaminen rassaa.
Ikäväkyllä et ikinä "parane" kaksisuuntaisesta..
Minut kuseen oikeen huolella! edelleen vouti perässä!
Ja vain koska poliisi ja oikeus uskoi naista!
joka oli sairas ja joka sitä ei myöntänyt!
Rakastin häntä todella, ja siksi olen kusessa!
rakastan vieläkin, mutta yritän pitää väliä.
en tiedä miten kävisi jos hän haluaisi minut takaisin!
Paraneeko hän koskaan? kun nyky dieknoosikin on vain epilepsia? ? ?
Hyvä kun valaisit asiaa.. Kiitos avaukselle!
Ei se niin paha asia ole jos x on mielisairaanhoitaja, se että hän jätti simut on no ihan arkipäivää.
Raha asiat saa jokainen bipo itsekkin sekaisin ostelemalla kaiken mailman romuja.
Eki Eli..
Tervehdys vastasin sulle kun kuvittelen että meillä on hivenen sama juttu. Mulla on ollut 3 vuotta vakava masennus, joka todetiin puoltoista v. sitten.Syön kolmea eri masennuslääkettä ja ne alkaa toimii vasta kuukaudenkuluttua. Samoin aloin käyttää rankasti viinaa,, se kun helpotti mukamas. Lopputulos on nyt se että olen viidettä kertaa Hangonkadunkatkolla ja ollut Tervalammella kakskertaa 3 kk jaksot. Syy että kirjoitan on nuo lääkkeet mulla oli tammikuun putkipäällä ja lopetin seinään pillerit. Krapula on pikku juttu mitkä vieroitusoireet niistä tulee. Aluksi ainakin mun lääkkeet sai aikaan karseita painajaisia, mut ne menee pian ohi.Tila taitaa loppuu,joten pistän toisen perään kohta
Tässä jatkoa edelliseen. Aloin ymmärtää että en itse pääse irti tästä paskasta. En ole tullut uskoon, vaan aloin puhua parhaille kavereille ongelmastani. Yllätyin kuinka positiivisen vastaan oton sai lähipiiriltä ja tukea.Kukaan ei ajatellut et nyt tuo ukko on hurahtanut lopullisesti. Menen huomenna hakemaan lähetteen jos vaikka pääsis parinviikon kuluttua auroraan tai hesperian päiväsairaaloihin siis suoraan täältä katkolta.Oloni helpottui hemmetisti kun uskalsin myöntää että omat voimat ei riitä. Oletko käynnyt suomen mielenterveys seuran sivuilla ? Jos tuntuu että on hyvä kertoa lisää murheista, niin vastaa. nimimerkki hullu mut ei tyhmä.
älä pelkää.ehkä valtavat nousuhumalat loppuvat mutta et sinä miksikään itsestäsi muutu.päinvastoin . ehkä alat olla oma itsesi. tiedän kyllä tunteen kun nousu häviää mutta toisaalta lakkaa myös älyttömyydet.