minkälainen ollut henkilökunta? oliko noita perhehuoneita? miten muuten meni?
jyväskylässä synnyttäneet
¨¨¨¨¨¨
7384
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei perhehuoneita. Vierailullekkin saa tulla vain isä, isovanhemmat klo 17-18... Ja muilta ehdottomasti pääsy kielletty.
Henkilökunta aivan asennoituneita mulkkuja OSA! Osa aivan tosi kivoja.
Siis pilkkaa saat jos et lasta osaa hoitaa vielä. Korviketta älä erehdy pyytämään vaikka tisseihin sattuis kuinka imettäminen, odota että ne tarjoaa. Sinussa on vika jos maitoa ei tule tai lapsi ei osaa imeä. Synnytyksen jälkeen (ensisynnyttäjä) salista päästyäni odotin useita tunteja että joku tulee kertomaan, mitä tehdä nyt. Myöskään en tiennyt että lapsen voi jättää hoitoon hoitajille jotta itse saa hengähtää.
Käynnistyksessä olin pari viikkoa, siellä puolella henkilökunta tosi mukavaa, muutamaa lukuunottamatta...
Olisin varmaankin ampunut itseni jos olisin joutunut olemaan tunninkin enempää siellä.
Synnytyksessä henkilökunnan mukavuus on kiinni ihan tyypistä.
Toivon että sulle tulee mukavia hoitsuja, mutta älä välitä hankalista tapauksista, vaan muista korostaa, että sä olet ASIAKAS!
no mulla on kyllä ihan päinvastaiset kokemukset.
Siellä on perhehuoneita. Itse olen kaksi lasta jyväskylässä synnyttänyt, vanhemman lapsen syntyessä olin 20-vuotias ja nuoremman syntyessä 21 v. Vierailemassa osastolla kävi isovanhemmat, isä, tädit, setä ja eno, yhden tädin lapsi ja kahden tädin puolisot. Ei tietenkään kaikki kerralla. Osastolla on päiväsali, jossa voi seurustella omaisien kanssa ja omalta huonetoveriltakin voi kysyä mitä mieltä on vierailijoista. Hoitajat ja kätilöt osastolla ei keltään omaisistani kysynyt sukualisuussuhteista eikä ketään käännytetty ovelta.
Henkilökunta oli ihan mukavaa, tosin yksi lastenhoitaja tuntui työhönsä kyllästyneeltä eikä tuntunut hyväksyvän millään tavalla vierustoverini päätöstä olla imettämättä.
Korviketta saa pyytämällä ja omaa maitoa voi lypsää.
"Synnytyksen jälkeen (ensisynnyttäjä) salista päästyäni odotin useita tunteja että joku tulee kertomaan, mitä tehdä nyt." Häh?! ai osastolla? Omaa järkeä pitää käyttää, oli sitten ensisynnyttäjä tai uudelleensynnyttäjä. Vauvaa voi yrittää imettää jos vaikuttaa nälkäiseltä, vaipankin voi vaihtaa. Tarvittaessa hoitajia voi kutsua kellolla, jos apua tarvitsee. Luulisi kaikkien, jotka lapsia hankkii, tietävän että lapsen perustarpeista tulee huolehtia. Vauva on sinun, eikä hoitajien käskyjä tai kehoituksia tarvitse odottaa.
Itse en tarvinnut kummaltakaan lapselta hoitajien hoitoa muutakuin suihkussa käydessäni. Muuten olen lapseni hoitanut itse.
Rohkeasti ja avoimin mielin vaan synnyttämään. Minulla ainakin kokemukset hyvät, varsinkin ensimmäisessä synnytyksessä kätilö oli aivan ihana.
Ei ole sitten meno muuttunut. No siellä on tietenkin samaa henkilökuntaa vielä töissä. Olin siellä 10 vuotta sitten ja tein ristinmerkkiä kun pois lähdin.Tympeitä hoitajia useimmat. Mulle ei neuvottu lapsen käsittelyä ollenkaan, puhumattakaan imetyksestä. Mulle tehtiin sektio ja tunsin olevani toisen luokan kansalainen. Samassa huoneessa "normaalisti" synnyttänyttä äitiä käytiin porukalla kehumassa ja opastamassa. Jos olisin ollut nuori äiti olisin varmaan itkenyt saamastani kohtelusta, mutta jo elämää nähneenä ihmetytti vaan moinen suvaitsemattomuus.Eipä onneksi ollut tarvetta enää siihen puljuun mennä.
Selkeästi olet samalla asenteella kuin nämä kätilöt.
Sattumoisin kun minä olen tapaus joka ei alle vuoden ikäistä ole pitänyt edes sylissä ennen omaani. Minulla ei ollut hajuakaan kuinka imetetään, kun ei ole aina niin yksinkertaista että tunget vain tissin suuhun. Minulle ei ollut päivänselvää kuinka usein imetän. Vaippaa en ollut vaihtanut koskaan. Ja en ole ainoa.
Olet synnyttänyt ilmeisen pitkän aikaa sitten. Mene ja katso. Nykysääntöjen mukaan ei saa tulla kuka tahansa vierailulle eikä nykyään ole perhehuoneita edes pitkän matkan takaa tulleille.
Ehkä sinä olet hoitanut lapsen itse, mutta kyllä siellä hoitajat on sitä varten, jos et ole nukkunut koko yönä ja haluat hetken levätä. Enkä tunne tunnontuskia siitä.
Korviketta he antoivat kun pyysin. Joka kerta sain vain kommentin, että kyllä sun nyt pitäisi imettää (tunnin yrityksen jälkeen, ei tullut maitoa... rinnat verillä)
Me oltiin ihan tyytyväisiä keskussairaalan henkilökuntaan, olihan siellä niitä tympeitä kätilöitä, mutta suurin osa oli aivan ihania :) Myös synntyskätilö oli oikein ihana. Tuo imetysjuttu oli totta, että imettää olisi pitänyt vaikka kuinka sattui. Mä kuitenkin pidin pääni ja pyysin lisämaitoa, vaikka kuinka siitä "kitisivät", teki mieli sanoa että jos en sitä saa niin voin pyytää miestä tuomaan vastiketta. Perhehuoneita ei siellä ole, vaan ne on niitä normaaleja sairaalahuoneita, siis 2-4 hengen huoneita. Onneksi itse pääsin sellaiseen kahden hengen huoneeseen ja sain mukavat huonekaverit (vaihtuivat siis välillä). Hyvin mielellään kätilöt ottivat vauvan yöksi hoitoon, kun sanoin että voisin nukkua yön kunnolla. Soittokelloa kätilöt pyysivät soittamaan jos oli asiaa, itse koitin sitä viimeiseen asti olla soittamatta ja siitä kätilöt sanoivatkin että soita vaan sitä kelloa. Positiivinen mieli jäi kuitenkin sairaalasta :)
te, jotka nurisette lisämaidosta, sitä pyritään välttämään jotta imetys ei häiriintyisi! Teidän parasta siinä ajatellaan. Ja imetystä tyrkytetään koska se on vauvalle parasta.
Sinä joka odottelit osastolla monta tuntia... Apua pyydetään kun sitä tarvitaan. Henkilökunta ei osaa lukea ajatuksiasi.
Osasto pyritään pitämään rauhallisena paikkana mm. äitien toipumista ajatellen. Syntyminen on vauvalle rankka kokemus, ei ole hyvä, että koko suku tulee vauvaa häiritsemään ensimmäisten päivien aikana. Erityisesti ensimmäisinä päivinä vauvan ja äidin tulisi rauhassa tutustua toisiinsa ja äidin keskittyä vauvaansa... Ei turhaan suositella vierailujen rajoittamista.
Oma kokemukseni jkl:stä on hyvä, meidän annettiin olla rauhassa ja apua sai kun pyysi. Osastolla oli muuten mukavan rauhallista, mutta yhtenä päivänä erään äidin koko h*tin suku tuli käymään löyhkäten hajuvedelle, röökille ym... Henkilökunnan mukavuuteen en kiinnittänyt erityisemmin huomiota, koska keskityin vauvaani.
Oletkos ajatellut, että imettämisestä voi jäädä todella hirveä kammo, jos rinnat on verillä ja kipeät ja vain pakko on imettää vaikkei maitoa tule??? Itse ajattelin että loppuu imetys sillä sekunnilla kun pääsen kotiin, vaikkakin jatkoin kyllä. Imetystä ehkä tyrkytetään, mutta on jokaisen äidin oma päätös, imettääkö.
Minä joka odottelin monta tuntia henkilökuntaa kerron sinulle, että painoin nappia. Odotin puoli tuntia että joku tulee ja hän ei tullut minua varten (ymmärrän kiireen) Kysyin että mitä nyt, mä oon tän lapsen synnyttyänyt ja se onkin kaikki mitä mä tästä hommasta tiedän. Lapsi ei ime, maitoa ei tule, milloin mä tiedän että vaihdan vaipan, kuinka se vaihdetaan... Sanoi että lykkään tissi suuhun nii kyllä se imee, täs on nyt vuoronvaihto menossa niin ei tässä oikeen kukaan irtoo tänne nyt. Että asiantuntevaa palvelua.
Vaikka tarvitsisi rauhaa, se pitäisi olla minun päätökseni paljon annan lastani nähdä vieraideni. Ymmärrän ettei huoneisiin tahdota ylimääräistä porukkaa, mutta onko liikaa yksi vierailuhuone jossa ei häiritsisi lepääviä? Tai että saisi käytävällä olla?
Mua muutenkin ärsyttää umpimieliset tyypit, ketkä ajattelee että MINÄ KESKITYIN KUULE LAPSEENI ENKÄ HENKILÖKUNTAAN. Ajatuksessa ei vikaa, mutta välillä tunnutte olevan ajatuksiltanne sellaisia ettette ymmärrä että kaikki eivät ole teidänlaisianne.
Sinä et kykene käsittämään, että minulle sattui imetys. Minulla ei noussut maidot, koska olin niin stressaantunut, en nukkunut 2 yöhön, en ole ihminen joka kykenee olemaan joka hetki paikallaan, MINÄ EN PITÄNYT OLOSTANI SYNNYTYSOSASTOLLA, henkilökunta ei mielestäni ollut kovin empaattista.
JA TÄHÄN KERRON, ETTÄ OSASTOLTA ILMEISESTI KERROTTIIN MIEHELLENI ERITTÄIN HENKILÖKOHTAISIA TIETOJANI, JOTKA EIVÄT LIITTYNEET SYNNYTYKSEEN! POTILASTIETOJA, DIAGNOOSEJA JOITA ON TEHTY OMASSA TERVEYSKESKUKSESSANI! Selvinnyt myöhemmin... Mieheni niistä kyllä tiesi, mutta mitäpä jos mies ei olisi tiennyt??? Eikö ole minun asiani näistä asioista kertoa?