Markku Huusko: Suomi sulatusuunina
Yleisradion Ajankohtainen kakkonen toimitti eilen ansiokkaan maahanmuuttoillan, joka ei jättänyt kylmäksi. Keskusteluun oli saatu hyvä joukko niin maahanmuuttajia kuin maahanmuuttomyönteisiä ja -kriittisiäkin syntyperäisiä suomalaisia.
Uuden Suomen bloggaajista paikalla olivat Iivi Anna Masso, Suzana Abenet, Husein Muhammed, Teemu Lahtinen ja Freddy van Wontergehm. Sekä tietysti toimittajamme Lilli Earl.
Neljä paikalla olleista bloggaajistamme on maahanmuuttaja itsekin. Lilli on naimisissa maahanmuuttajan kanssa.
Eli he tiesivät, mistä puhuivat.
Lahtinen ja belgialaistaustainen van Wonterghem ovat perussuomalaisia. He ja nettiadressin voimin maahanmuuttoa vastustava kolmas valkoinen mies toivat esiin maahanmuuttokriittisyytensä. Tulilinjalla olivat erityisesti somalitaustaiset maahanmuuttajat ja islam.
Ruotsinkielisiä joukossamme on noin 300 000, ja se on meille rikkaus. Mitä uskontoihin tulee, niin omia konservatiivejamme eli lestadiolaisia on pyöreät 100 000.
Iivi Anna Masso puolestaan perusteli, miksi hän vastustaa musliminaisten erillistä uimahallivuoroa. Hän on esitellyt filosofiansa asian suhteen myös blogissaan, eli tämä voimakas keskustelu on elänyt internetissä jo kuukausia ennen kuin se päätyi televisioon.
Massolla on kyky keskusteluttaa suomalaisia monikulttuurisuudesta älyllisesti, toisin kuin monella ulkomaalaisia vastustavalla populistilla. Viaton uimahallivuoro voikin olla merkki syrjinnästä, mitä hyväntahtoiset suomalaispäättäjät eivät olleet tulleet varmaan edes ajatelleeksi.
Kun ääri-islamilaisten ajamasta sharia-laista puhuttiin, lakimies Husein Muhammed kertoi järjen äänellä, kuinka maassa pitää noudattaa maan lakia. Eli Suomessa Suomen lait ovat kaiken yläpuolella.
Uudessa Suomessa nettivieraana pari kuukautta sitten ollut maahanmuuttoasioista vastaava ministeri Astrid Thors (r.) joutui tv-keskustelussa hetkittäin altavastaajaksi, mutta perusteli hyvin Suomen ulkomaalaislain pienten muutosten juontavan juurensa Euroopan unionista.
Minulle keskustelusta jäi soimaan päähän yksi luku: noin 200 000. Se on Suomessa asuvien ulkomailla syntyneiden määrä. Meitä on noin 5,3 miljoonaa, eli ulkomaalaistaustaisia on vain nelisen prosenttia ja hyvin moni heistäkin kulttuurisesti hyvin läheltä meitä.
Ruotsinkielisiä joukossamme on noin 300 000, ja se on meille rikkaus. Mitä uskontoihin tulee, niin omia konservatiivejamme eli lestadiolaisia on pyöreät 100 000, joista suurin osa vanhoillislestadiolaisia. Kun meillä uutisia myöten ihmetellään, että jossain ääri-islamilaisessa yhteisössä ei saa katsoa televisiota, ei senkään pitäisi olla aivan uutta meille suomalaisille.
Yleisradion Ajankohtainen kakkonen toimitti eilen ansiokkaan maahanmuuttoillan, joka ei jättänyt kylmäksi. Keskusteluun oli saatu hyvä joukko niin maahanmuuttajia kuin maahanmuuttomyönteisiä ja -kriittisiäkin syntyperäisiä suomalaisia.
Uuden Suomen bloggaajista paikalla olivat Iivi Anna Masso, Suzana Abenet, Husein Muhammed, Teemu Lahtinen ja Freddy van Wontergehm. Sekä tietysti toimittajamme Lilli Earl.
Neljä paikalla olleista bloggaajistamme on maahanmuuttaja itsekin. Lilli on naimisissa maahanmuuttajan kanssa.
Eli he tiesivät, mistä puhuivat.
Lahtinen ja belgialaistaustainen van Wonterghem ovat perussuomalaisia. He ja nettiadressin voimin maahanmuuttoa vastustava kolmas valkoinen mies toivat esiin maahanmuuttokriittisyytensä. Tulilinjalla olivat erityisesti somalitaustaiset maahanmuuttajat ja islam.
Ruotsinkielisiä joukossamme on noin 300 000, ja se on meille rikkaus. Mitä uskontoihin tulee, niin omia konservatiivejamme eli lestadiolaisia on pyöreät 100 000.
Iivi Anna Masso puolestaan perusteli, miksi hän vastustaa musliminaisten erillistä uimahallivuoroa. Hän on esitellyt filosofiansa asian suhteen myös blogissaan, eli tämä voimakas keskustelu on elänyt internetissä jo kuukausia ennen kuin se päätyi televisioon.
Massolla on kyky keskusteluttaa suomalaisia monikulttuurisuudesta älyllisesti, toisin kuin monella ulkomaalaisia vastustavalla populistilla. Viaton uimahallivuoro voikin olla merkki syrjinnästä, mitä hyväntahtoiset suomalaispäättäjät eivät olleet tulleet varmaan edes ajatelleeksi.
Kun ääri-islamilaisten ajamasta sharia-laista puhuttiin, lakimies Husein Muhammed kertoi järjen äänellä, kuinka maassa pitää noudattaa maan lakia. Eli Suomessa Suomen lait ovat kaiken yläpuolella.
Uudessa Suomessa nettivieraana pari kuukautta sitten ollut maahanmuuttoasioista vastaava ministeri Astrid Thors (r.) joutui tv-keskustelussa hetkittäin altavastaajaksi, mutta perusteli hyvin Suomen ulkomaalaislain pienten muutosten juontavan juurensa Euroopan unionista.
Minulle keskustelusta jäi soimaan päähän yksi luku: noin 200 000. Se on Suomessa asuvien ulkomailla syntyneiden määrä. Meitä on noin 5,3 miljoonaa, eli ulkomaalaistaustaisia on vain nelisen prosenttia ja hyvin moni heistäkin kulttuurisesti hyvin läheltä meitä.
Ruotsinkielisiä joukossamme on noin 300 000, ja se on meille rikkaus. Mitä uskontoihin tulee, niin omia konservatiivejamme eli lestadiolaisia on pyöreät 100 000, joista suurin osa vanhoillislestadiolaisia. Kun meillä uutisia myöten ihmetellään, että jossain ääri-islamilaisessa yhteisössä ei saa katsoa televisiota, ei senkään pitäisi olla aivan uutta meille suomalaisille.
Vastaukset 4
Vanhimmat
jokin pointti.
Minulle keskustelusta jäi soimaan päähän yksi luku: noin 200 000. Se on Suomessa asuvien ulkomailla syntyneiden määrä. Meitä on noin 5,3 miljoonaa, eli ulkomaalaistaustaisia on vain nelisen prosenttia ja hyvin moni heistäkin kulttuurisesti hyvin läheltä meitä.
Vai on ruotsalaisuus Suomelle rikkaus?
Miksi sitten kukaan koskaan ei ole uskaltanut tai saanut lupaa laskea keinotekoisen kaksikielisyyden kustannuksia?
Ruotsissa suomalaisuus on aina ollut köyhyys.
Että sellaista....
"Vai on ruotsalaisuus Suomelle rikkaus?"
No ehkä sekin, mutta lähinnä kai tarkoitetaan ihan kotimaista kaksikielisyyttämme eli suomakielisten ja ruotsinkieliste suomalaisten rinnakkaiseloa. Sitä pidetään yleisesti ja voittopuolisesti rikkautena vaikka n.15% suomenkielisistä eivät tuohon mielipiteeseen yhdy (2008 lopussa tehdyn yli 1000 suomenkielisen haaststtelu.
"Miksi sitten kukaan koskaan ei ole uskaltanut tai saanut lupaa laskea keinotekoisen kaksikielisyyden kustannuksia?"
Sitä on vaikea laskea, mutta kaksikielisyyden kustannukset eivät ole kovin vaikea laskea. Jossain vähän alle 100 miljoonaa vuodessa se taitaa pyöriä jaettuna valtion ja kuntien kesken (valtion budjetti on runsaat 40 miljardia, joten siihenkin suhteutettuna puhutaan vain promilleista)
"Ruotsissa suomalaisuus on aina ollut köyhyys."
Päinvastoin. 1960-70 luvuilla Ruotsiin lähti 300.000 suomalaista köyhyyttä pakoon!