Koulukiusaaminen on vakava ongelma.
Kukaan ei siltä välty kokonaan.
Toisilla on vain keinot siihen.
Mitä keinoja sulla on?
Koulukiusaaminen
hpekuh
19
822
Vastaukset
- ahpe
Koulukiusaamisesta ei tulisi välittää, jos se ei ole kuin pientä huutelua. Siitä on hyvä kuitenkin aina kertoa jollekin vanhemmalle henkilölle, joka ymmärtäisi, mistä on kyse. Ei pidä jäädä yksin koulun pihalle seisoskelemaan, vaan kävellä muiden lähettyvillä ja etsiä juttukaveria. Jokaisella on joku ihminen, jolta saa apua, on vaan uskallettava kertoa vaikeistakin asioista.Rohkeasti eteenpäin ja pää pystyyn, kiusaajat ovat aina raukkiksia. Heitä todennäköisesti kiusataan vapaa-ajalla.
- l,e.a.
Kiusaaminen kun näyttää lisääntyvän.
Kiusaaja hakee huomiota kiusamalla.
Kiusaaja tarvitsee apua ja hoitoa.
Suomeen laki ,,joka velvoittaa koulua viemään kiusaajan hoitoon.
Muuten asia ei lopu.
Kiusaamista on ollut kautta aikojen.
Mutta nykypäivinä saanut väkivaltaisia piirteitä.
Kouluampumiset hälyttävä asia,,,johon pitäisi saaha apua. - -k-
l,e.a. kirjoitti:
Kiusaaminen kun näyttää lisääntyvän.
Kiusaaja hakee huomiota kiusamalla.
Kiusaaja tarvitsee apua ja hoitoa.
Suomeen laki ,,joka velvoittaa koulua viemään kiusaajan hoitoon.
Muuten asia ei lopu.
Kiusaamista on ollut kautta aikojen.
Mutta nykypäivinä saanut väkivaltaisia piirteitä.
Kouluampumiset hälyttävä asia,,,johon pitäisi saaha apua.En todellakaan teidä miten välituntivalvojat ei huomaa välitunnilla tapahtuneita asioita. Vaikka melkein nenän edessä tapahtuu niin ei. Se on kiusatulle niin iso askel mennä sanomaan opettajalle että on tullu kiusatuksi, koska sitten pelkää että aletaan haukkukumaan juorukelloksi, vasikaksi, kantelupukki yms yms..
Eikä se kiusaaminen aina lopu vaikka saisikin siitä rangaistuksen. - ..että...
-k- kirjoitti:
En todellakaan teidä miten välituntivalvojat ei huomaa välitunnilla tapahtuneita asioita. Vaikka melkein nenän edessä tapahtuu niin ei. Se on kiusatulle niin iso askel mennä sanomaan opettajalle että on tullu kiusatuksi, koska sitten pelkää että aletaan haukkukumaan juorukelloksi, vasikaksi, kantelupukki yms yms..
Eikä se kiusaaminen aina lopu vaikka saisikin siitä rangaistuksen....nykyiset lapset ovat niin herkkähipiäisiä, että kiusaamista on kaikki pienimmätkin ei-oman-mielen-mukaan menevät asiat? Ehkeivät välituntivalvojat yksinkertaisesti tiedä lasten kokevan itsensä kiusatuiksi heidän omasta mielestään pikkuasioiden takia?
Itse ajattelisin olevani kiusattu vasta, jos minua JOKA PÄIVÄ lyötäisiin(niin että tosissaan sattuu), jos JOKA PÄIVÄ tavaroitani rikottaisiin, jos minulla ei olisi yhtään kaveria ja jos JOKA PÄIVÄ joku haukkuisi vaikkapa läskiksi. Tuollaiseen pitää puuttua ja selvittää sen syy.
Nimittäin jokaista joskus elämän aikana lyödään, jokaisen tavaroita joskus rikotaan, jokaisella on joskus riitaa kavereiden kanssa ja jokaista joskus haukutaan, ei se ole kiusaamista vaan elämää ja juuri se kasvattaa ja opettaa selviytymään vastoinkäymisistäkin. Tuon jos nykylapsetkin tajuaisivat, ei olisi niitä teiniangsteja ja masennuslääkkeitä käyttäviä läheskään näin paljoa. Eivätkä lapset syrjäytyisi ja ampuisi toisiaan... - todellakaan
l,e.a. kirjoitti:
Kiusaaminen kun näyttää lisääntyvän.
Kiusaaja hakee huomiota kiusamalla.
Kiusaaja tarvitsee apua ja hoitoa.
Suomeen laki ,,joka velvoittaa koulua viemään kiusaajan hoitoon.
Muuten asia ei lopu.
Kiusaamista on ollut kautta aikojen.
Mutta nykypäivinä saanut väkivaltaisia piirteitä.
Kouluampumiset hälyttävä asia,,,johon pitäisi saaha apua."Kiusaaja hakee huomiota kiusamalla.
Kiusaaja tarvitsee apua ja hoitoa."
Se vika ei aina ole siinä kiusaajassa...se juuri on nykypäivän ongelma: aina oletetaan syyn olevan kiusaajassa ja kiusattujen kummallisuutta tuetaan ja heille toitotetaan, kuinka heissä ei ole mitään vikaa. Nykyisin lapsille hoetaan jatkuvasti sitä, kuinka "erilaisuus on hyvästä ja pitää olla oma itsensä". Toki, mutta ei muiden keskuudessa omituista käytöstä pitäisi enää rohkaista, vaan tietyistä käyttäytymissäännöistä pitäisi pitää kiinni.
"Kouluampumiset hälyttävä asia,,,johon pitäisi saaha apua."
Näissä tapauksissa juuri se kiusattu on ollut se, jonka päässä on vikaa... Enkä usko, että se vika on sinne kiusaamisen takia tullut, vaan kiusaaminenkin on johtunut juuri siitä viasta.
Nykyisin vain paapotaan lapsia liikaa:
Mitä vain saa tehdä ILMAN MINKÄÄNLAISIA SEURAUKSIA!! Opettajatuttavani kertoi ala-asteen 1. ja 2. luokan opettamisen olevan kamalaa, sillä moni lapsi kuulee sana "ei" ensimmäistä kertaa koulussa. Nämä nykylapset kiroilevat, huutavat, lyövät ja juoksevat ympäri luokkaa, eivätkä edes ymmärrä tekevänsä väärin.
Koulukiusaamisen väkivaltaistuminen johtuu kurin puutteesta(lapset eivät tajua satuttavansa lyömällä, koska eivät ikinä saa takaisin samalla mitalla) ja sen lisääntyminen taas johtuu siitä, ettei lapsille opeteta enää niitä peruskäytöstapoja, joita noudatetaan silloin, kun paikalla on muitakin kuin "minä ja minun napani"! - l,e.a.
todellakaan kirjoitti:
"Kiusaaja hakee huomiota kiusamalla.
Kiusaaja tarvitsee apua ja hoitoa."
Se vika ei aina ole siinä kiusaajassa...se juuri on nykypäivän ongelma: aina oletetaan syyn olevan kiusaajassa ja kiusattujen kummallisuutta tuetaan ja heille toitotetaan, kuinka heissä ei ole mitään vikaa. Nykyisin lapsille hoetaan jatkuvasti sitä, kuinka "erilaisuus on hyvästä ja pitää olla oma itsensä". Toki, mutta ei muiden keskuudessa omituista käytöstä pitäisi enää rohkaista, vaan tietyistä käyttäytymissäännöistä pitäisi pitää kiinni.
"Kouluampumiset hälyttävä asia,,,johon pitäisi saaha apua."
Näissä tapauksissa juuri se kiusattu on ollut se, jonka päässä on vikaa... Enkä usko, että se vika on sinne kiusaamisen takia tullut, vaan kiusaaminenkin on johtunut juuri siitä viasta.
Nykyisin vain paapotaan lapsia liikaa:
Mitä vain saa tehdä ILMAN MINKÄÄNLAISIA SEURAUKSIA!! Opettajatuttavani kertoi ala-asteen 1. ja 2. luokan opettamisen olevan kamalaa, sillä moni lapsi kuulee sana "ei" ensimmäistä kertaa koulussa. Nämä nykylapset kiroilevat, huutavat, lyövät ja juoksevat ympäri luokkaa, eivätkä edes ymmärrä tekevänsä väärin.
Koulukiusaamisen väkivaltaistuminen johtuu kurin puutteesta(lapset eivät tajua satuttavansa lyömällä, koska eivät ikinä saa takaisin samalla mitalla) ja sen lisääntyminen taas johtuu siitä, ettei lapsille opeteta enää niitä peruskäytöstapoja, joita noudatetaan silloin, kun paikalla on muitakin kuin "minä ja minun napani"!Kiusaajia on kouluissa,,,työpaikoissa.
Kiusaaja haluua sanella ,,minä määrään muut totelee,,ja pelkää minua.
moni kiusattu on joutunut vahtaan koulua.
Kouluampuminen tapahtu oppilaalta,,,joka oli joutunut vaihtaan koulua.
siis minä olen sorettujen puolellä.
En kiusaajien ,,enkä henkistä väkivaltaa käyttävien.
henkinen väkivalta on julmempaa ,,siihen pitäisi puuttua.
Henkinen väkivalta tapahtuu salassa,,ja tekijä on ovela. - l,e.a.
todellakaan kirjoitti:
"Kiusaaja hakee huomiota kiusamalla.
Kiusaaja tarvitsee apua ja hoitoa."
Se vika ei aina ole siinä kiusaajassa...se juuri on nykypäivän ongelma: aina oletetaan syyn olevan kiusaajassa ja kiusattujen kummallisuutta tuetaan ja heille toitotetaan, kuinka heissä ei ole mitään vikaa. Nykyisin lapsille hoetaan jatkuvasti sitä, kuinka "erilaisuus on hyvästä ja pitää olla oma itsensä". Toki, mutta ei muiden keskuudessa omituista käytöstä pitäisi enää rohkaista, vaan tietyistä käyttäytymissäännöistä pitäisi pitää kiinni.
"Kouluampumiset hälyttävä asia,,,johon pitäisi saaha apua."
Näissä tapauksissa juuri se kiusattu on ollut se, jonka päässä on vikaa... Enkä usko, että se vika on sinne kiusaamisen takia tullut, vaan kiusaaminenkin on johtunut juuri siitä viasta.
Nykyisin vain paapotaan lapsia liikaa:
Mitä vain saa tehdä ILMAN MINKÄÄNLAISIA SEURAUKSIA!! Opettajatuttavani kertoi ala-asteen 1. ja 2. luokan opettamisen olevan kamalaa, sillä moni lapsi kuulee sana "ei" ensimmäistä kertaa koulussa. Nämä nykylapset kiroilevat, huutavat, lyövät ja juoksevat ympäri luokkaa, eivätkä edes ymmärrä tekevänsä väärin.
Koulukiusaamisen väkivaltaistuminen johtuu kurin puutteesta(lapset eivät tajua satuttavansa lyömällä, koska eivät ikinä saa takaisin samalla mitalla) ja sen lisääntyminen taas johtuu siitä, ettei lapsille opeteta enää niitä peruskäytöstapoja, joita noudatetaan silloin, kun paikalla on muitakin kuin "minä ja minun napani"!Ilmeisesti sinä olet kiusaaja.
- ole!
l,e.a. kirjoitti:
Ilmeisesti sinä olet kiusaaja.
En missään nimessä ole kiusaaja. En koskaan ole ketään kiusannut, enkä kiusaa. Minua itseäni on kai sitten "kiusattu", koska minua on pilkattu mm. siitä, että kotonani oli lehmiä. Olin siis ala-asteella kaikille "lehmä" ja sain kuulla sitä joka ikinen päivä. Minua myös tönittiin ja lyötiinkin joskus, OLENKO OLLUT HUOMAAMATTANI KIUSATTU?! Ei se minua haitannut, haukuin takaisin ja jos joku joskus löi tai töni minua, löin ja tönin takaisin.
Mihin on kadonnut se lause, että "takaisin saa lyödä"??? Sehän se paras oppi on, kun lyödessään saa samalla mitalla, tai mielellään vähän enemmänkin, takaisin.
Olen niin monta kertaa nähnyt joitakin syytettävän kiusaajiksi syyttä, kun kiusattu onkin ollut itse syypää tilanteeseensa(en tarkoita ulkonäköjuttuja, niille ei kukaan mitään voi!!).
Ja toisaalta olen nähnyt senkin, että kiusaamiseen on puututtu, vaikkei tilanne olisi vaatinut puuttumista. Se juuri aiheuttaa lapsissa heikkoutta, että aikuiset aina puuttuvat lasten keskisiin asioihin ja muka ratkovat niitä lasten puolesta. Lapset osaavat kyllä puolustaa itseään ja osaavat selvittää asioitaan yllättävän hyvin, kun heille annetaan siihen tilaisuus. Todelliseen kiusaamiseen tietysti pitää puuttua, se ei ole hyvästä kenellekään! Tällä hetkellä taitaa vain olla vanhempien keskuudessa se suurempi suru kiusaamisesta kuin edes lapsilla itsellään on!
Kun tarpeeksi kauan uskotellaan lapsille, että kiusaaminen on vakava ongelma ja sitä on kaikkialla, he uskovat sen ja uskovat myös sen, etteivät itse voi tehdä asialle mitään, vaikkei se ole totta.
Luepa alempaa viestini, jos vaikka ymmärtäisit kantani. En halua puolustella kiusaajia(tietysti on häiriintyneitä, jotka kiusaavat toisia vain kiusaamisen ilosta ja syyttä), mutta haluaisin vain tuoda esiin kannan, jota kukaan ei tunnu huomaavan:
Jos jollakin lapsella EI OLE YHTÄÄN kaveria, on hänessä itsessään luultavasti joku vika ja omaa käytöstään pikkuisen muuttamalla hän voisi saada niitä kavereita. Mutta EI, tuollaisessa tapauksessa lapsi saa kaikilta erityishuomiota ja jos hänelle sanotaankin pahasti, se on heti jälki-istunnon paikka. Silläkö ne ongelmat ratkeavat? Tuskinpa!
Tuohon mielestäni pitäisi puuttua, että nykyajan lapset ovat joka pienestäkin asiasta(en tarkoita pienellä asialla fyysistä väkivaltaa tai jatkuvaa nälvimistä) valittavia nirppanokkia, joille tärkeintä on, että kaikki pyörii oman navan ympärillä. Totta kai lapsi joutuu muiden keskuudessa silmätikuksi, jos hän aina juoksee kertomaan opettajalle, kun kaikki ei mene juuri hänen tahtonsa mukaan, jos hän aina itkee kun jotain kurjaa tapahtuu tai jos hän kuvittelee joka asiassa olevansa oikeassa ja paljon parempi kuin muut. Ratkaisu noihin ongelmiin löytyy kotoa ja kasvatuksesta, ei kiusaajien syyttämisestä!!
Juuri tuollaisten lasten kiusaamisessa pitäisi sille kiusatulle sanoa, että "koitappa nyt vaan olla reipas", eikä alkaa lietsoa, että "voi kamala kun meidän pikkukultaa nyt kiusataan, heti vaan kaikki muut jälki-istuntoon". Se pahentaa tilannetta, jos muut jo muutenkin pitävät tuota lasta outona eivätkä siksi halua olla hänen kavereitaan. Lapsia kun ei voi pakottaa olemaan kenenkään sydänystävä, ystävien saamiseen kun vaikuttaa se oma luonne, eikä aikuisten antama pakote. - t.anna
todellakaan kirjoitti:
"Kiusaaja hakee huomiota kiusamalla.
Kiusaaja tarvitsee apua ja hoitoa."
Se vika ei aina ole siinä kiusaajassa...se juuri on nykypäivän ongelma: aina oletetaan syyn olevan kiusaajassa ja kiusattujen kummallisuutta tuetaan ja heille toitotetaan, kuinka heissä ei ole mitään vikaa. Nykyisin lapsille hoetaan jatkuvasti sitä, kuinka "erilaisuus on hyvästä ja pitää olla oma itsensä". Toki, mutta ei muiden keskuudessa omituista käytöstä pitäisi enää rohkaista, vaan tietyistä käyttäytymissäännöistä pitäisi pitää kiinni.
"Kouluampumiset hälyttävä asia,,,johon pitäisi saaha apua."
Näissä tapauksissa juuri se kiusattu on ollut se, jonka päässä on vikaa... Enkä usko, että se vika on sinne kiusaamisen takia tullut, vaan kiusaaminenkin on johtunut juuri siitä viasta.
Nykyisin vain paapotaan lapsia liikaa:
Mitä vain saa tehdä ILMAN MINKÄÄNLAISIA SEURAUKSIA!! Opettajatuttavani kertoi ala-asteen 1. ja 2. luokan opettamisen olevan kamalaa, sillä moni lapsi kuulee sana "ei" ensimmäistä kertaa koulussa. Nämä nykylapset kiroilevat, huutavat, lyövät ja juoksevat ympäri luokkaa, eivätkä edes ymmärrä tekevänsä väärin.
Koulukiusaamisen väkivaltaistuminen johtuu kurin puutteesta(lapset eivät tajua satuttavansa lyömällä, koska eivät ikinä saa takaisin samalla mitalla) ja sen lisääntyminen taas johtuu siitä, ettei lapsille opeteta enää niitä peruskäytöstapoja, joita noudatetaan silloin, kun paikalla on muitakin kuin "minä ja minun napani"!Jotenki aika rohkeaa puhetta tuo, että vika oli kouluampujassa. Mikä vika? Mistä voit tietää kuinka paljon koulukiusaaminen on vaikuttanut sen "vian" muodostumiseen..vai onko se tullut jostain muusta.
Ei silti noihin kiusaamisasioihin kannata varmaan ikinä kevyesti suhtautua. Hyvä olisi ottaa huomioon kiusaamistilanteen kaikki osapuolet ja käydä asiaa perusteellisesti läpi ja miettiä aikuisten ja lasten läsnäollessa että mikä mahdollisesti johtuu mistäkin. - todellakin
ole! kirjoitti:
En missään nimessä ole kiusaaja. En koskaan ole ketään kiusannut, enkä kiusaa. Minua itseäni on kai sitten "kiusattu", koska minua on pilkattu mm. siitä, että kotonani oli lehmiä. Olin siis ala-asteella kaikille "lehmä" ja sain kuulla sitä joka ikinen päivä. Minua myös tönittiin ja lyötiinkin joskus, OLENKO OLLUT HUOMAAMATTANI KIUSATTU?! Ei se minua haitannut, haukuin takaisin ja jos joku joskus löi tai töni minua, löin ja tönin takaisin.
Mihin on kadonnut se lause, että "takaisin saa lyödä"??? Sehän se paras oppi on, kun lyödessään saa samalla mitalla, tai mielellään vähän enemmänkin, takaisin.
Olen niin monta kertaa nähnyt joitakin syytettävän kiusaajiksi syyttä, kun kiusattu onkin ollut itse syypää tilanteeseensa(en tarkoita ulkonäköjuttuja, niille ei kukaan mitään voi!!).
Ja toisaalta olen nähnyt senkin, että kiusaamiseen on puututtu, vaikkei tilanne olisi vaatinut puuttumista. Se juuri aiheuttaa lapsissa heikkoutta, että aikuiset aina puuttuvat lasten keskisiin asioihin ja muka ratkovat niitä lasten puolesta. Lapset osaavat kyllä puolustaa itseään ja osaavat selvittää asioitaan yllättävän hyvin, kun heille annetaan siihen tilaisuus. Todelliseen kiusaamiseen tietysti pitää puuttua, se ei ole hyvästä kenellekään! Tällä hetkellä taitaa vain olla vanhempien keskuudessa se suurempi suru kiusaamisesta kuin edes lapsilla itsellään on!
Kun tarpeeksi kauan uskotellaan lapsille, että kiusaaminen on vakava ongelma ja sitä on kaikkialla, he uskovat sen ja uskovat myös sen, etteivät itse voi tehdä asialle mitään, vaikkei se ole totta.
Luepa alempaa viestini, jos vaikka ymmärtäisit kantani. En halua puolustella kiusaajia(tietysti on häiriintyneitä, jotka kiusaavat toisia vain kiusaamisen ilosta ja syyttä), mutta haluaisin vain tuoda esiin kannan, jota kukaan ei tunnu huomaavan:
Jos jollakin lapsella EI OLE YHTÄÄN kaveria, on hänessä itsessään luultavasti joku vika ja omaa käytöstään pikkuisen muuttamalla hän voisi saada niitä kavereita. Mutta EI, tuollaisessa tapauksessa lapsi saa kaikilta erityishuomiota ja jos hänelle sanotaankin pahasti, se on heti jälki-istunnon paikka. Silläkö ne ongelmat ratkeavat? Tuskinpa!
Tuohon mielestäni pitäisi puuttua, että nykyajan lapset ovat joka pienestäkin asiasta(en tarkoita pienellä asialla fyysistä väkivaltaa tai jatkuvaa nälvimistä) valittavia nirppanokkia, joille tärkeintä on, että kaikki pyörii oman navan ympärillä. Totta kai lapsi joutuu muiden keskuudessa silmätikuksi, jos hän aina juoksee kertomaan opettajalle, kun kaikki ei mene juuri hänen tahtonsa mukaan, jos hän aina itkee kun jotain kurjaa tapahtuu tai jos hän kuvittelee joka asiassa olevansa oikeassa ja paljon parempi kuin muut. Ratkaisu noihin ongelmiin löytyy kotoa ja kasvatuksesta, ei kiusaajien syyttämisestä!!
Juuri tuollaisten lasten kiusaamisessa pitäisi sille kiusatulle sanoa, että "koitappa nyt vaan olla reipas", eikä alkaa lietsoa, että "voi kamala kun meidän pikkukultaa nyt kiusataan, heti vaan kaikki muut jälki-istuntoon". Se pahentaa tilannetta, jos muut jo muutenkin pitävät tuota lasta outona eivätkä siksi halua olla hänen kavereitaan. Lapsia kun ei voi pakottaa olemaan kenenkään sydänystävä, ystävien saamiseen kun vaikuttaa se oma luonne, eikä aikuisten antama pakote.itse kiusaaja, sen huomaa tyhmempikin kirjoittamastasi tekstistä, puolustelet kiusaajia ja syytät kiusattuja, mene hoitoon!
- seepra länsi-porista
ole! kirjoitti:
En missään nimessä ole kiusaaja. En koskaan ole ketään kiusannut, enkä kiusaa. Minua itseäni on kai sitten "kiusattu", koska minua on pilkattu mm. siitä, että kotonani oli lehmiä. Olin siis ala-asteella kaikille "lehmä" ja sain kuulla sitä joka ikinen päivä. Minua myös tönittiin ja lyötiinkin joskus, OLENKO OLLUT HUOMAAMATTANI KIUSATTU?! Ei se minua haitannut, haukuin takaisin ja jos joku joskus löi tai töni minua, löin ja tönin takaisin.
Mihin on kadonnut se lause, että "takaisin saa lyödä"??? Sehän se paras oppi on, kun lyödessään saa samalla mitalla, tai mielellään vähän enemmänkin, takaisin.
Olen niin monta kertaa nähnyt joitakin syytettävän kiusaajiksi syyttä, kun kiusattu onkin ollut itse syypää tilanteeseensa(en tarkoita ulkonäköjuttuja, niille ei kukaan mitään voi!!).
Ja toisaalta olen nähnyt senkin, että kiusaamiseen on puututtu, vaikkei tilanne olisi vaatinut puuttumista. Se juuri aiheuttaa lapsissa heikkoutta, että aikuiset aina puuttuvat lasten keskisiin asioihin ja muka ratkovat niitä lasten puolesta. Lapset osaavat kyllä puolustaa itseään ja osaavat selvittää asioitaan yllättävän hyvin, kun heille annetaan siihen tilaisuus. Todelliseen kiusaamiseen tietysti pitää puuttua, se ei ole hyvästä kenellekään! Tällä hetkellä taitaa vain olla vanhempien keskuudessa se suurempi suru kiusaamisesta kuin edes lapsilla itsellään on!
Kun tarpeeksi kauan uskotellaan lapsille, että kiusaaminen on vakava ongelma ja sitä on kaikkialla, he uskovat sen ja uskovat myös sen, etteivät itse voi tehdä asialle mitään, vaikkei se ole totta.
Luepa alempaa viestini, jos vaikka ymmärtäisit kantani. En halua puolustella kiusaajia(tietysti on häiriintyneitä, jotka kiusaavat toisia vain kiusaamisen ilosta ja syyttä), mutta haluaisin vain tuoda esiin kannan, jota kukaan ei tunnu huomaavan:
Jos jollakin lapsella EI OLE YHTÄÄN kaveria, on hänessä itsessään luultavasti joku vika ja omaa käytöstään pikkuisen muuttamalla hän voisi saada niitä kavereita. Mutta EI, tuollaisessa tapauksessa lapsi saa kaikilta erityishuomiota ja jos hänelle sanotaankin pahasti, se on heti jälki-istunnon paikka. Silläkö ne ongelmat ratkeavat? Tuskinpa!
Tuohon mielestäni pitäisi puuttua, että nykyajan lapset ovat joka pienestäkin asiasta(en tarkoita pienellä asialla fyysistä väkivaltaa tai jatkuvaa nälvimistä) valittavia nirppanokkia, joille tärkeintä on, että kaikki pyörii oman navan ympärillä. Totta kai lapsi joutuu muiden keskuudessa silmätikuksi, jos hän aina juoksee kertomaan opettajalle, kun kaikki ei mene juuri hänen tahtonsa mukaan, jos hän aina itkee kun jotain kurjaa tapahtuu tai jos hän kuvittelee joka asiassa olevansa oikeassa ja paljon parempi kuin muut. Ratkaisu noihin ongelmiin löytyy kotoa ja kasvatuksesta, ei kiusaajien syyttämisestä!!
Juuri tuollaisten lasten kiusaamisessa pitäisi sille kiusatulle sanoa, että "koitappa nyt vaan olla reipas", eikä alkaa lietsoa, että "voi kamala kun meidän pikkukultaa nyt kiusataan, heti vaan kaikki muut jälki-istuntoon". Se pahentaa tilannetta, jos muut jo muutenkin pitävät tuota lasta outona eivätkä siksi halua olla hänen kavereitaan. Lapsia kun ei voi pakottaa olemaan kenenkään sydänystävä, ystävien saamiseen kun vaikuttaa se oma luonne, eikä aikuisten antama pakote.Mua käskettiin aina oleen reipas ja hakee ystäviä. Kukaan ei kuitenkaan halunnut olla kanssani. Jos mä sain ystävän hetkeksi muut pelotti sen pois luotani sanomalla että "se on ihan kaista, leikki viel leluillakin!" yli 10 vuotta myöhemmin todettiin mulla autismi.
- minä olen
Itse olen sitä mieltä, että koulukiusaamisesta vouhotetaan liikaa. Puhutaan, kuinka kiusattu ei voi tilanteelleen mitään ja kurjaa on. Näin kun uskotellaan, se lopulta myös toteutuu.
Miksei kukaan ota huomioon sitä puolta, että vika voisikin olla kiusatussa? En nyt tarkoita ulkonäöllisistä syistä kiusattuja, ulkonäölleen kun ei kukaan mitään voi. Mutta esimerkiksi paljonpuhuttu Pekka-Eric Auvinen: ulkonäössä ei ole mitään vikaa, jonka takia häntä olisi kiusattu. Hänen luonteessaan on siis täytynyt olla jotain vastenmielistä, minkä takia muut lapset eivät ole halunneet olla hänen kanssaan. Sen sijaan, että voivoteltiin ja annettiin pojan syrjäytyä ja jäädä kahden tietokoneensa kanssa, olisi pitänyt antaa vähän rohkaisua ja sanoa, että "kyllä se siitä lähtee".
Tiedän näitä tapauksia aivan liikaa, joissa lapset eivät vain halua olla jonkun tietyn lapsen kavereita ja koulussa koetaan, että tätä lasta kiusataan. Esim. pikkuveljeni luokkakaveri: hänellä on ulkonäöllinen haitta, mutta kukaan ei edes huomaisi sitä, jos poika ei olisi totaalinen m*lkku toisia lapsia kohtaan. Hän tönii, lyö, potkii ja on näsäviisas. Eivät tietenkään normaalit lapset halua olla tekemisissä moisen idiootin kanssa ja koulussa ja pojan kotona luullaan syrjimisen johtuvan ulkonäöstä. Poikaa paapotaan kotona ja koulussa, vaikka koko ongelma olisi ratkennut käytöstapojen kertaamisella ja kurilla.
Itselläni taas oli ala- ja yläasteaikoina luokallani tyttö, joka suoraan sanoi itsekin haluavansa olla erilainen. Hän pukeutui oudosti, puhui kummia ja oli muka paljon aikuisempi kuin me muut(jalkapalloa potkivat ja hippaa pelaavat) tytöt. Kukaan ei vapaaehtoisesti halunnut olla hänen kanssaan tekemisissä, vaan hänen ilmestyessään paikalle, kaikki katosivat ja joku saattoi sanoa rumastikin. Ja opettajat ja tytön kotiväki olivat huolesta soikeina, kun "tyttöä kiusataan". Tässäkin olisi riittänyt, kun tytölle olisi kotona sanottu "koita nyt käyttäytyä niinkuin muutkin ikäisesi!"
Tarkoitan siis, lapset ovat hyvin konservatiivisia, eivät he halua olla hyvin erilaisten lasten kavereita. Eikä ketään mielestäni saa pakottaa olemaan sellaisen lapsen kaveri, joka on täysin kuin toiselta planeetalta.
Tietysti jokaisen pitäisi lapsilleen opettaa, ettei kenellekään saa puhua rumasti ja ettei ketään saa lyödä tai töniä, riippumatta siitä, pitääkö toisesta vai ei.
Mutta nykyisin on se ongelma, että koulukiusaamista on heti sekin, jos lapset jättävät jonkun yksin ja jos jollain ei ole kavereita. Ja noissa tapauksissa useimmin "kiusatussa" on se vika, sillä jokainen ulkonäöllisistä syistä kiusattu löytää yleensä jonkun, jonka kanssa synkkaa.
Kyllä minuakin on koulussa muinoin haukuttu, tönitty ja lyötykin, piponi on uitettu pesualtaassa ja vaatteitani on rikottu. Silti en IKINÄ ole kokenut olevani kiusattu, sillä lapset nyt keksivät kaikenlaista. Kylälläni jopa liikkui joskus huhu, että minua koulukiusataan. Äitini sai kuulla sen kaverini äidiltä ja kun hän kysyi siitä minulta, minä olin ollut suu pyöreänä, että "minun syyni se oli, kun se poika uitti pipoani vedessä, kun en antanut sen viedä pulkkaani kesken laskun!"
Jos joku on minua haukkunut, olen haukkunut takaisin ja jos minua on lyöty olen lyönyt takaisin. Äitini myös joskus sanoi opettajalleni, että "jos lapseni joskus jäävät jälki-istuntoon siksi, että lyövät takaisin, minä tulen sitä heidän kanssaan istumaan, sillä olen heille sanonut, että takaisin saa antaa ja mielellään sen verran lujaa, ettei toisen tee uudelleen mieli lyödä!" Tuo periaate on mielestäni etenkin pienten lasten(jotka eivät vielä pysty toisiaan todella satuttamaan) keskuudessa toimiva, sillä lyönti takaisin toiselta lapselta on paras ja reaaliaikaisin palaute omasta teosta. Siinä oikeasti saa tietää, miltä se tuntuu.
Nykyisin ongelma on juuri se, että lapset saavat tehdä mitä lystäävät, ilman seurauksia. Päiväkodeissa ja kouluissa takaisin lyöminen on yhtä paha teko kuin itse lyöminenkin, eli toisin sanottuna: vaikka sinua kuinka hakattaisiin, et saa tehdä mitään muuta kuin kertoa opettajalle.
Juuri nuo kurittomat lapset eivät ikinä sopeudu muiden lasten joukkoon, sillä eivät lapset huoli joukkoonsa häirikköä, joka aina mottaa kun kaikki ei mene oman pään mukaan. Ja juuri nämä, pienestä pitäen kurittomat lapset, jäävät yksin "kiusattuina", masentuvat, syrjäytyvät ja sitten ampuvat luokkakavereitaan koulussa....
Eli kyllä joissain tapauksissa olisi ihan hyvä ottaa myös se kiusattu puhutteluun ja sanoa, että "koitappas nyt ryhdistäytyä!" Pikkuveljeni tuli joskus aina koulusta kotiin itkien, että häntä kiusataan. Äitini laittoi tietokoneen viikoksi aukaisukieltoon, nukkumaanmenoajan kello yhdeksään ja keitti joka aamu puuroa. Kun veljeni alkoi syödä kunnolla ja mennä ajoissa nukkumaan, eivät asiat harmittaneetkaan ollenkaan niin paljon ja kävi ilmi, että pojat olivat kiusanneet häntä juuri hänen oman äkäisyytensä takia...näinkin se kiusaaminen voi yksinkertaisuudessaan loppua :)
Tiedän, että saan vielä paljon kritiikkiä tästä viestistä joskus kiusatuilta, mutta ottakaa nyt huomioon, etten tarkoita syyttää oikeasti vinksahtaneiden lasten kiusaamiksi joutuneita, vaan niitä, jotka omalla käytöksellään aiheuttavat oman kiusaamisensa! Yrittäkää edes ymmärtää asia oikein, ennen kuin kiivauksissanne ryntäätte kirjoittamaan murskaviestiä mielipiteelleni ;) - t.anna
mitä tarkoitat keinoilla? Ai keinoja, joilla on välttynyt koulukiusatun osasta? Onko semmosia olemassa?!
Tuntuu, ettei oo mitään tiettyä kriteeriä, miksi kiusatuksi tulee tai miksi ei tule. Kiusaaminen lähtee kiusaajan pahasta olosta. Ymmärrän kiusaamisen niin, että kiusaaja purkaa vaikeita tunteitaan kiusattuun. Eli käyttää tunteitaan väärin. - ex-kiusattu
Sivistymätön ihminen syyttää aina muita. Ihminen, joka syyttää aina itseään, on päässyt sivistyksen alkuun. Joka ei syytä ketään, on sivistynyt.
Kiusaamiseen ei ole ikinä syytä. Syy on väärä sanavalinta. Syystä voidaan puhua, kun kynä putoaa, kun sen päästää käsistään. Kynän on pakko tippua Maan vetovoiman vuoksi. Kenenkään ei ole pakko kiusata, minun ei ole pakko antaa rahojani kun joku pitää asetta ohimollani. Voin aina kokeilla onneani, josko ase laukeaisi hieman harhaan ja menettäisin vain näköni jne. On vain osatekijöitä. Ja niitä on niin monta, että jos alkaisimme nimeämään syyllisiä, saisimme aikaan muutaman romaanin... Kiusaajan vajavaiseksi jäänyt tapakasvatus, kiusatun ujous, ympäristö... Kiusaamisesta on kyse, kun kiusattu on huomattavasti heikompi eikä voi/uskalla väittää vastaan ja kiusaaminen on jatkuvaa. Ketään ei voi pakottaa käyttäytymään tietyllä tavalla, pakottaa toisen ystäväksi. Mutta asiaan voi, täytyykin puuttua. JOS on kyse kiusaamisesta eli ihminen on liian heikko puolustamaan itse itseään. Välituntivalvojat eivät yleensä kuitenkaan halua nähdä asioita, olen monesti ollut todistamassa tilannetta jossa joku kampataan, jonkun pipo varastetaan jne, ja välituntuivalvoja on vain kääntänyt selkänsä.
Ja asiasta muumilaaksoon. Itse olin kiusattu vuoden ajan. Ja koen asian hyväksi. Ennen olin ujo, arka lapsi, nykyään väitän vastaan jos minulle kettuillaan, en loukkaannu helposti jne. Olen oppinut pärjäämään. Ei kulu päivääkään koulussa ettenkö olisi parhaan ystäväni hiuksia tukistamassa, etteikö joku virnuilisi musiikkimaustani tai pelistä, jota satun netissä pelaamaan. Mutta väitän vastaan, onko sinun pelisi sitten jotenkin parempi? Ja lopulta asiat yleensä päättyvät molemminpuoliseen tuhahteluun ja mumisemiseen.
Ja mitä tästä opimme? Emme yhtikäs mitään! - jesse simamaku
sen kummempia keinoja kuin että sais opiskella ihan jonkun hyvän opettajan tai opettajien yksityisopetuksessa tai sitten se että vois ominpäin lukea ja olis opettaja,joka tarkistaa kokeella,että kaikki tieto on mennyt kaaliin kiitettävin arvosanoin.Sitten vois mennä ylppäreihin kanssa ja kirjottaa vähintään neljä laudaturia.Näissä meidän nykyisissä kouluissa on kyllä sosiaalisuutta,mutta se porukassa opiskelu ei saa aiheuttaa kouluhäirintää esimerkiksi koulukiusaamisena ja muuna opiskelun häiritsevinä asioina.
- +18
Elikkäs. Lapset eivät suinkaan ole pelkästään syyllisiä. Meidän tulee myös katsoa nykyisiä Suomen lain ohjeita... Lasta ei saa nyky Suomessa kohdella millään lailla väkivaltaisesti... Esim näin: Kaksi lasta tappelee, isä menee väliin ottaa omaa lastaan kädestä-> Tulos: syyte lievästä väkivältaisesta käytöksestä.
Mihin on maailma menossa... Jos kotona ei voida pitää kuria(puhetta nykylapset ei kummiskaan kuuntele)
Eli kyllä niissä muksuissa on vikaa myös. On tosin ymmärrettävää että koti kuri on nykyisillä normeilla hankala tuottaa mutta sitä on yritettä.
Itseäni on kiustattu/kiusataan ulkonäköni ja peli-/musiikkimakuni vuoksi. Ja se että sanotaan että esim ylipainolle ei voi mitään. Kyllä voi mutta vaatii selkärankaa. Itellänikin on tämä urakka edessä, mutta kyllä se siitä.
Itse olin hieman hymyssä suin tuosta:" lyö takaisin, mielellään tarpeeksi, ettei tee toisen enää uudestaan mieli lyödä." Kumpa olisin tuotakin joissain tilanteissa käyttänyt. Nykyään se menisi sitten ambulanssi touhuksi ;)
Viestin tarkoitus on ottaa yhteiskunnallinen kanta, ei niinkään syyttää niinkään lapsia (vaikka sen tein)
- hätääntynyt
Meillä 12-vuotiasta poikaa kiusataan koulussa. Pilkataan, otetaan tavaroita, nöyryytetään julkisesti (housut alas koulun käytävällä), lyödään, potkitaan jne. Samat "kiusaajat" yrittävät olla vapaa-aikana kavereita eli kovin syvä vastenmielisyys poikaamme kohtaan ei voi olla kyseessä. Olen vienyt poikamme kaksi kertaa lääkärille saadakseni todistuksen pahoinpitelystä. Olen ollut yhteydessä vanhempiin, rehtoriin ja opettajaan. Alkuun noin 3 vuotta sitten asia otettiin todesta ja sitä käsiteltiin. Pikkuhiljaa suhtautuminen koululla on muuttunut... Nyt meitä ei uskota. Opettaja jopa suositteli meille psykiatrista hoitoa, koska poikamme "asettuu tietoisesti uhriksi". Poika on kyllä hoidossa, mutta ei tuosta syystä, vaan saadakseen kadotetun itsetunnon takaisin. Olemalla samassa kaveripiirissä (eli luokan kaikki pojat ovat välkällä samassa porukassa) poikamme kuulemma estää koulun puuttumisen asiaan. Tämä tapaus ei ole kiusaamista koulun kannalta katsottuna, kertoi opettaja. Ihmettelen vain nyt, että kuka lastani koulupäivän aikana suojelee, koska suhtautuminen on tällaista!!!
- jhr11
hei minua koulukiusataan aika paljon mitä minä teen vinkkejä :D
- people12
jhr11 kerro ihmeessä jollekin aikuiselle että tuo kiusaaminen loppuu. Itseäni kiusattiin koko ala-asteella haukuttiin, piilotettiin mun tavaroita hatut, kengät mutta sitten uskalsin vihdoin kertoa asiasta ja kiusaaminen loppui ja itse yläasteen myötä vahvistuin tsemppiä sinulle:)
Ketjusta on poistettu 27 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap162168Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi842108- 1011387
Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen101286Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663821199Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1461188Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.249886Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha173874- 78869
- 63854