Kun te abortinvastustajat ihan välttämättä haluatte, että sopimattomiinkin olosuhteisiin synnytetään lapsia, niin ottakaapas myös hiukan vastuuta vaatimuksistanne ja osallistukaa sijaisperhetoimintaan. Vai loppuuko monelta se humaani lasten parhaan ajattelu siihen, että se lapsi pitää vain saattaa maailmaan, seurauksista viis?
Karua luettavaa:
http://www.iltasanomat.fi/digilehti/autalasta/
Karua luettavaa:
http://www.iltasanomat.fi/digilehti/autalasta/
Vastaukset 31
Vanhimmat
liittyi aiheeseen?
Emme haluakaan huonoihin oloihin, eikä kenenkään sellaisiin tarvisikaan syntyä, kun kaikille olisi hyviäkin tarjolla (adoptiojonot).
Niin monelle aborttia harkitsevalle hoetaan kyllä sinä selviät sitten lapsen kanssa, kyllä ne muutkin ovat. Kaukana ovat tukijat kun yksin sitten sairastelet lapsen kanssa ja masennut.
Eriasia on se jos adoptio paikka selvillä ja tosiaankin kykenee sitten luopumaan lapsesta.
Mutta vielä..eivät ne kaikki adoptio vanhemmat hyviä ole, vaihtelinpa ajatuksen tapaisia yhden miehen kanssa joka oli joutunut adoptio isänsä hyväksikäyttämäksi.
Ja muistuuko mielleen Porvoon tragedia jossa sijaisperheenä toimivan perheen isä ja äiti tappoivat itsensä.
Tunnetko ketään adoptoitua? Onko sinulla itsellä kokemusta asiasta? Oletko koskaan antanut pois lasta, johon olet kiintynyt?
Etkö tajua? Adoptoiduilla tulee lähes aina olemaan erityistarpeita. Murrosikä tulee usein rankempana kuin muilla, aikuisena taas voi olla ihan hukassa identitettiinsä kanssa. Tulee todennäköisemmin kuin muilla olemaan mielenterveysongelmia jne. Adoptoitu on usein tavallaan erityslapsi lähtökohtiensa takia. Ja adoptiovanhemmuus taas aina haastavampaa kuin biologinen.
Oletko ollenkaan ajatellut näitä asioita? Olisiko sinusta itsestä kaksi kertaa tavallista haastavampaan vanhemmuuteen? Voisitko elää sen asian kanssa, että joku ei ole halunnut sinua?
(Terveisin adoptoitu, jolla on ollut hyvät vanhemmat, mutta siitä huolimatta elämä on ollut niin helvettiä, että miksi koskaan synnyinkään)
lapsen tarvitse syntyä ja elää huonoissa oloissa? No missäs nuo lapset sitten elää tällälkin hetkellä?
ovat varmaankin kiitollisia bioäideilleen että saivat syntyä, toisinkin olisi voinut käydä.. Eihän elämä koskaan mitään pelkkää herkkua ole, mutta harva silti niiden "ristiensä" takia jättäisi koko elämää näkemättä/kokematta..
abortoitavista joutuisi sellaisiin oloihin että kannattaa olla ennemmin kuollut, ja kuinka/kuka sellaiset riittävät olot voi määrittää?
kysymykseen löytyy vastaus helposti:
Alkiota kantava nainen.
Varmaan jotkut voivat olla kiitollisia elämästään, mutta ei voi sanoa, että useimmat. Tiedän asiasta siksi, koska olen ollut yhteydessä muihin adoptoituihin. Ja tämä adoptio-asia todella on useimmille sellainen, että siihen tarvitsee vertaisryhmän, jonka kanssa sen aiheuttamia tuntoja voi puida.
Niin paljon tuskaa olisi voinut jäädä väliin, jos olisi voinut elää kuin muutkin lapset. Niin lapsuus-, nuoruus- kuin aikuisiässäkin. Tämä juurettomuus (ja hylätyksi tuleminen) kun ei ole sellainen asia, josta sinä satunnaisena ihmisenä pystyisit tietämään ja antamaan lausuntojasi. Kommenttiesi peruteella ei kuitenkaan voi olettaa, että olisit itse elänyt ja kokenut saman. Mietihän sitten tarkemmin, mitä kommentoit. Ei oikein tunnu kivalta, että joku tulee vähättelemään ongelmaa, jonka asiantuntijat ovat jo aikoja sitten tunnustaneet ja josta nykyisille ja tuleville adoptiovanhemmillekin aina tapaamisissa puhutaan.
Tutustu asiaan!
Nainen itse tietää parhaiten olosuhteet joihin lapsi mahdollisesti syntyy.
kyllä adoptiosta varmaan omanlaisia ongelmia mm. identitettikriisiä voi tulla, mutta tuskin nyt useimmilla niin pahoja sentään etteivät siksi haluaisi olla elossa!?
nainen siis suunnittelee etukäteen tekevänsä lapsen elämästä sellaista helvettiä että se toivoisi olevansa kuollut, jollei saa tappaa sitä??!
kenenkään muun puolesta onko niissä parempi elää vai olla kuollut.
joo tottahan toki kaikki suunnittelee etukäteen pilaavansa lapsen elämän...käytä järkeäsi jos sulla edes sellaista on..
kaikilla ei vaan ole niin hyvät lähtökohdat, esim. lapsen isä voi olla fyysistä väkivaltaa harjoittava alkoholisti.
perheellä ei ole rahaa elättää lasta välttämättä vaikka kuinka sossut sun muut rahallisesti tukisivat.
äiti voi olla mahdollinen tuleva yh joka opiskelee samaisella raskauden hetkellään toista vuottaan jotain alaa, eikä halua lasta enää siihen soppaan lisäksi..sen ah niin ihanan opiskelija-arjen keskelle jossa ruoka hyvä jos riittää opiskelijalle itselleen kuukaudeksi.
tuleva vanhempi voi olla henkisesti todella sairas ihminen tai sairastaa syöpää..
esimerkkejä olisi vaikka kuinka, kun vaan käyttää päätään..mutta abortinvastustajillahan on yksi ainoa totuus kaikkeen..
järjestämään jos vaan viitsii ottaa itseään niskasta kiinni.. Sellaisen miehen voi jättää ja opiskelijanakin kyllä pärjää (kokemusta on), onhan tuet suuremmat lapsen kanssa. Eri juttu sitten tietysti jos kaikki menee viinaan ja muuhun turhuuteen.. Ja jollei tosiaan itselle halua lasta niin aina sen joku muu haluaa joille sen voi antaa. Tappaa ei tarvi.
lapset ovat MONIVAMMAISIA, varmasti lapsirakkaana ottaisit hoivaasi niin monta kuin olisi mahdollista.
vuosittain noin 600 alkoholisti- tai narkomaaniäidin lasta.
Tajuatko mitä se tarkoittaa?
se olisi samassa suhteessa abortoituihin.. 600 / 60 tuhannesta (100 / 10 tuhatta)..? Vai onko abortitekijöissä merkittävästi enemmän niitä katuoja-tapauksia? Vai kuitenkin enin osa ihan vakaassa parisuhteessa, työelämässä, ja kenties pienen lapsen äitejä..
Vai mitä se tarkoittaa?
ainakaan sen perusteella tee valintoja että mitä tarvitsee ja mitä ei tarvitse tehdä.
Minä teen mitä minä haluan tehdä tai en halua tehdä.
valmis ottamaan pahoin vammautuneita lapsia huomaasi, hehän tarvitsevat erityistä hoitoa ja siinä se lapsirakkaus vasta punnitaankin.
Vai tyrkkäätkö heidät muiden hoteisiin ja luotat, että kyllä heistä joku huolehtii?
Vaikka se merkitsisi jonkun toisen kannalta koko elämän menetystä..
hedelmöityshoitoihin menemistä ja elämien tarkoituksellista tuhoamista. Kuinkahan monen elämän tuhoamista ne tosiaan keskimäärin merkitsevät jonkun toisen kannalta...
Olet jo tämän hedelmöitysjutun hävinnyt -ja nolosti :D
Mitään ei TUHOTA sillon kun ei anna heittää roskiin elinkykysiä alkioita. PISTE.
Muutaman kuukauden huolenpito,
ehkä laitoksessakin, sitähän se tarkoittaa,
jos halutaan lapsen elämää suojata.
Kyllä sellaisessa tapauksessa lapsen elämä
menee äidin himojen edelle.
Eikä kokonaiskustannuskaan olisi yhteiskunnalle
kovin suuri.
Mutta koska osa keinohedelmöityksessä kerätyistä alkioista päätyy roskiin vastustat nykyistä käytäntöä - eiköstä niin?
Ja sitten kevennyksenä vanha kunnon "kenet pelastaisit" kyssäri. Jos sairalaassa on tulipalo ja samassa tilassa on pakkasessa viisisataa alkiota ja toisaalta nurkassa pötköttelee koira niin pelastatko koiran vai ne alkiot.
automaattisesti sinne päädy. Useammin ongelmana on se ettei tarpeeksi alkiota selviä kohtuun siirtoon asti. Miksi muuten pitäisi tehdä useampia hoitoja?
Mitenkähän ne alkiot mahtaisi selvitä pakkasen ulkopuolella ilman oikeaoppista sulatusta ja välittömästi pitäisi olla kohtuja saatavilla? No jos ajatellaan että selviäisi niin meneehän ne pienetkin ihmiset koiran edelle..
Kenenkään ei todellakaan kuulu tuntea kiitollisuutta siitä, että "sai" syntyä. Syntyminen ei ole syntyvän päätettävissä. Tämä lienee selvää jokaiselle?
"Eihän elämä koskaan mitään pelkkää herkkua ole, mutta harva silti niiden "ristiensä" takia jättäisi koko elämää näkemättä/kokematta.."
Ei ole ei, mutta enimmäkseen kyllä. Joillekin elämä voi olla aikamoista tahkoamista, jollet ole sattunut huomaamaan? On olemassa sairaita ja kärsiviä ihmisiä, tai ihmisiä, joita elämä potkii muuten vain.
Jos jo sikiövaiheessa havaitaan poikkeamia, jotka tulevat aiheuttamaan lapsessa monivammaisuutta, ja edessä on useita leikkauksia ja ehkä noin 10-15 vuotta elinaikaa, niin kenen oikeustaju käskee saattamaan tällaisen lapsen maailmaan kärsimään? Aika brutaalin ihmisen, jos suoraan sanotaan.
Toivottavasti et omista eläimiä, muuten olisi varmaan aika puhella pieni puhelu Suomen eläinsuojeluyhdistykesen kanssa.
Ja jos taas siittiön hedelmöittämä follikkeli vastaa mielestäsi "pientä ihmistä", niin siinä tapauksessa varmaan paras kääntyä kallonkutistajan puoleen...
kerron kyllä mielelläni niillekin että pelastaisin tulipalon sattuessa ensin lapseni ja muut ihmiset ja sitten tietysti eläimeni, jos mitenkään mahdollista!
ollut kyse ihan niistä terveistä naisista ja lapsista joita aborttitapauksista on 97%. Eli joissa tapetaan ihan mukavuudenhalusta.
Isiä ja äitejä löytyy jokaiselle Suomessa
syntyvälle lapselle, se ei ole ongelma.
Monet heistä ovat vuosikausia toivoneet lasta.
Itse olen menettänyt monta lasta keskenmenon kautta, saanut myös monta.
Viitisentoista vuotta olemme käyneet Venäjän
puolella lastenkotilasten leireillä tai
tuoneet heitä leirille Suomeen ja saaneet
sitä kautta monta ihanaa ystävää! Yhteen aikaan yritimme saada vammaista lasta Venäjältä
lastenkodista kasvamaan iltatähtemme kanssa, mutta suomalaisesta pykäläviidakosta emme koskaan läpi päässeet. Emme siis saaneet pikkuistamme.
Elämä on kuitenkin aina elämisen arvoinen,
juuri alkanutkin elämä,
Jumalan antama,
Jumalan siunaama.
...