päätyneet naiset ei ole alateitse synnyttäneiden naisten mielestä mitään.
Miksi pitäisi repiä paikat siihen kuntoon, että seksi ei enää tunnu miltään, kakkia synnytyssänkyyn, kokea kamalaa kipua ja nöyryytystä?
Minut leikattiin (tosin hätäsektio) mutta olen iloinen siitä, että nämä kauheat asiat jäivät kokematta.
Olen ylpeä, että sain lapsen.
Miksi pitäisi repiä paikat siihen kuntoon, että seksi ei enää tunnu miltään, kakkia synnytyssänkyyn, kokea kamalaa kipua ja nöyryytystä?
Minut leikattiin (tosin hätäsektio) mutta olen iloinen siitä, että nämä kauheat asiat jäivät kokematta.
Olen ylpeä, että sain lapsen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
sitä, et mistä ihmeestä nää jutut on nyt levinny, että kaikki alakautta synnyttäjät repeää niin pahasti että loppuelämä pilalla?! tai että välilihan leikkaus ois jotenkin erityisen paha juttu..mul on 2 lasta,molemmat alakautta syntyneet, eikä mitään ongelmia.ehkä jotkut naiset haluaa liiotella juttuja, jotta ois ite hurja sankari tai jotain? mene ja tiedä.mua taasen pelottaisi sektio tosi paljon, ja toivotaan että tämä kolmas lapsikin voi syntyä alakautta.eihän siinä sitten mitään jos sektio pitäis tehdä jostain syystä, mut mielummin alakautta.
jostain kuuluu kauheesti juttuja repeävistä naisista. en siti tunne kuin yhden jolla on oikeesti 2. repeämä!! helkutti. äitikin on puskenut 5 lasta pihalle alateitse eikä repeämiä. tiedä sitten.
olen saanut yhden alakautta ja yhden sektiolla ja jos valita saan niin kaikki syntyisi alakautta. tuskaa ja vaikeaa joo, mutta kun parantelin itseäni sektion jälkeen, niin minusta ainakin tuntui että se oli vaikeampaa, raskaampaa ja kipeämpää kuin alatiesynnytyksestä toipuminen. ja mulla meni kaikki kuitenkin hyvin molemmissa synnytyksissä. sektiosta on puoli vuotta, ja vieläkin arpea kipristää ja nippailee.
niin ja voiko tuomita jotain asiaa jos ei ole sitä itse kokenut?
Ja taas ne, jotka eivät ole (hyvin mennyttä) sektiota kokeneet, hehkuttavat alatiesynnytyst, vaikka olisi vaurioita tullutkin. Sinulla tosin oli siis molemmat tavat taustalla, samoin itselläni. Ja omasta kokemuksesta voin sanoa taas, että kannatan sektiota, ehdottomasti. Sektio itselläni meni tosi hienosti ja toivuin hyvin nopeasti kun taas alatiesynnytyksessä sekä minulle että vauvalle tuli huomattavan vakavia vaurioita. Samoin oma äitini on koko elämänsä kärsinyt kolmen vuosikymmenen takaisten repeämien aiheuttamista komplikaatioista. Samoin sisareni kärsii vieläkin pari vuotta sitten synnytettyään. Ystäväpiirissänikin on pari pahasti revennyttä äitiä ja yksi, kenen vauva kuoli alatiesynnytykseen. Näitä näköjään kertyy toisiin porukoihin, ja toiset eivät taas tunne ketään. Tai sitten äidit eivät aina uskalla/kehtaa kertoa huonoista kokemuksistaan.
Meillä kävi niin, että vasta kun minä avasi suuni aiheesta, muutkin ystäväni uskaltautuivat kertomaan omista ongelmistaan. Harvoin sitä kehtaa kellekään myöntää jos kuukausia joutuu synnytyksen jälkeen kulkemaan vaippa housuissa, kun kakkakaan ei ilmoita tulostaan ennen kuin on jo myöhäistä...
Mitä ihmettä tarkoitat "näyryytyksellä"???
Kaikki eivät repeä (siis EI läheskään kaikki), kaikki eivät kaki vuoteeseen (peräruiskehan annetaan ennen synnytystä, jolloin suoli on tyhjä), kaikki eivät koe kipua "kamalana", (vaan uutta elämää luovana hyvänä kipuna, joka edesauttaa ihanaa lasta maailmaan), ja sitten tämä viimeinen NÖYRYYTYS-kohta. Mitä ihmeen noyryytystä oman jälkeläisen synnyttämisessä on???
Ihan hyvä, että olet synnyttänyt sektiolla, jos ajatuksesi ovat tuonlaatuisia.. huh huh...
Niin, mutta sektiossa on se ongelma, kuten minulla nyt toisessa raskaudessa, ettei sitten esim. voi käynnistää synnytystä normaalisti, jos semmoinen tilanne tulee eteen. Jos sektio tehdään toisen kerran, kolmas raskaus on jo huomattavasti riskialttiimpi. Sektoitu kohtu voi revetä jo raskausaikana ja tietysti sitten synnytyksessä. Sektoidussa kohdussa on myös hankalampi ylläpitää uutta raskautta tai siihen liittyy useammin ongelmia mm. istukan ongelmat. Lisäksi sektiossa vauvoille ymmärtääseni tulee herkemmin hapenpuutetta.
Jos isoa perhettä haluaa, kannattaa varmaan kumminkin tähdätä alatiesynnytykseen. Itse halusin ehdottomasti alatiesynnytystä, mutta hätäsektioon jouduin. Minulle se aiheutti sen, etten kyennyt puhumaan muiden naisten kanssa synnytyksestä ja raskaudesta, koska koin olevan niin paljon huonompi nainen kuin alateitse synnyttäneet. Enhän ollut edes supistuksia kokenut, vaikka lapsonen olikin tullut maailmaan. Ja edelleen koen olevani monella tapaa huonompi naisena, vaikka kolmas raskaus onkin menossa (toinen meni kesken). En halua edes tavata raskaana olevia ystäviäni.
ei sektiossa mitään hävettävää ole, varsinkaan, jos se ei ollut sinun valintasi! ei tee kenestäkään huonompaa äitiä tms.
Minäkin sain lapseni olosuhteiden pakosta sektiolla ja ylpeä olen siitä. Moni on minun onneani kironnut, kun toivuin nopeammin kuin alakautta synnyttäneet ystäväni, ja synnytyksenkin suhteen pääsin helpommalla, vaikken sitä pyytänytkään.
Vielä ohimennen, lapsen happiongelmat ovat kuitenkin tavallisempia alakautta syntyessä, ei sektiossa...
Muuten puhut ihan asiaa. Itselläni odotellaan laskettuun aikaan, ja jos ei ole lähtenyt tulemaan, niin sitten leikataan. Eikä haittaa yhtään.
vaikuttaa että se lapsi pitäisi ehdottomasti saada ulos juuri sitä kautta mitä äiti sattuu sillä hetkellä haluamaan,lapsen terveys tai henki näyttää olevan toissijainen asia!!!Minusta,TÄRKEÄMPÄÄ ASIAA EI MAAILMASSA OLE KUIN LAPSEN TERVEYS!Sitä en riskeeraisi mistään hinnasta, oli sitten kyse sektiosta tai alatie synnytyksestä, kaikki käy mikä on turvallisinta syntyvälle lapselle.