rikosoikeuteen niin voiko todistusmateriaalia toimittaa edelleen ? Vai onko kaikki materiaali annettava esitutkintavaiheessa ? Ja milloin se syytetty sit laitetaan vankilaan ? esitutkinnan aikana ?
jos nostetaan syyte rikollista
vastaan ja juttu menee
5540
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Rikosasiassa uutta todistelua voi esittää vaikka missä vaiheessa tahansa käsittelyä, jopa vasta silloin kun käräjäoikeuden tuomiosta valitetaan hovioikeuteen. Kuitenkin, mitä aikaisemmin, sitä parempi. Ja varsinkin, jos todistelu vaikuttaa syyteharkintaan, niin silloinhan se on syytä toimittaa jo esitutkintavaiheessa, niin syyttäjäkin saa sen ajoissa.
"Ja milloin se syytetty sit laitetaan vankilaan ? esitutkinnan aikana ?"
Niin, esitutkinnan aikana henkilö on vasta epäilty. Henkilöstä tulee syytetty vasta sitten kun syyttäjä on nostanut syytteen.
Yleensä laitetaan vankilaan vasta sitten, kun on tuomittu ehdoton vankeusrangaistus ja tuomio on lainvoimainen (tai täytäntöönpanokelpoinen hovioikeuden tuomion osalta).
Epäilty voidaan vangita jo esitutkinnan aikana, mutta se on mahdollista vain pakkokeinolaissa säädetyin perustein, tässä: (siis vangitsemisen edellytykset ovat samat kuin pidättämisen)
Pidättäminen
3 §
Pidättämisen edellytykset
Rikoksesta todennäköisin syin epäilty saadaan pidättää:
1) jos rikoksesta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin kaksi vuotta vankeutta;
2) jos rikoksesta on säädetty lievempi rangaistus kuin kaksi vuotta vankeutta, mutta siitä säädetty ankarin rangaistus on vähintään vuosi vankeutta ja epäillyn henkilökohtaisten olosuhteiden tai muiden seikkojen perusteella on syytä epäillä, että hän:
a) lähtee pakoon taikka muuten karttaa esitutkintaa, oikeudenkäyntiä tai rangaistuksen täytäntöönpanoa;
b) vaikeuttaa asian selvittämistä hävittämällä, turmelemalla, muuttamalla tai kätkemällä todistusaineistoa taikka vaikuttamalla todistajaan, asianomistajaan, asiantuntijaan tai rikoskumppaniinsa; taikka
c) jatkaa rikollista toimintaa;
(27.6.2003/646)
3) jos hän on tuntematon ja kieltäytyy ilmoittamasta nimeään tai osoitettaan taikka antaa siitä ilmeisesti virheellisen tiedon; taikka
4) jos hänellä ei ole vakinaista asuntoa Suomessa ja on todennäköistä, että hän poistumalla maasta karttaa esitutkintaa, oikeudenkäyntiä tai rangaistuksen täytäntöönpanoa.
Kun jotakuta on syytä epäillä rikoksesta, hänet saadaan pidättää, vaikka epäilyyn ei ole todennäköisiä syitä, jos pidättämiseen muutoin on 1 momentissa säädetyt edellytykset ja epäillyn säilöön ottaminen on odotettavissa olevan lisäselvityksen vuoksi erittäin tärkeää. (27.4.1990/361)
Ketään ei saa pidättää, jos se asian laadun taikka rikoksesta epäillyn iän tai muiden henkilökohtaisten olojen vuoksi olisi kohtuutonta. (27.4.1990/361)
Vangitseminen
8 §
Vangitsemisen edellytykset
Rikoksesta todennäköisin syin epäilty saadaan 3 §:n 1 momentissa säädetyin edellytyksin vangita. (17.2.1995/213)
Kun jotakuta on syytä epäillä rikoksesta, hänet saadaan vangita, vaikka epäilyyn ei ole todennäköisiä syitä, jos vangitsemiseen muutoin on 3 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset ja vangitseminen on odotettavissa olevan lisäselvityksen vuoksi erittäin tärkeää. Milloin epäilty on vangittu tämän momentin nojalla, on häntä koskeva vangitsemisasia käsiteltävä uudelleen siten kuin 18 a §:ssä säädetään. Vangitsemisvaatimuksen tekijän pyynnöstä tuomioistuin voi siirtää vangitsemisasian uudelleen käsittelyn syyteasiassa toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Tuomioistuimen on heti ilmoitettava päätöksestään tälle tuomioistuimelle. (27.4.1990/361)
Rikoksesta todennäköisin syin epäilty, jonka luovuttamista Suomeen tullaan pyytämään, saadaan vangita, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään vuosi vankeutta ja jos epäillyn henkilökohtaisten olosuhteiden, luovuttamispyyntöön sisällytettävien rikosten määrän tai laadun taikka muiden vastaavien seikkojen perusteella on syytä epäillä, ettei hän saavu vapaaehtoisesti Suomeen syytetoimenpiteitä varten. (21.12.2007/1387)
Kiitti. Johan selvis.
Printtasin ton vastauksen ja luen uudelleen.
Hienoa, että olet jaksanut paneutua meidän perheen murheisiin.
Noin suurin piirtein, mutta tuo uusien todisteitten esittäminen meni vähän pieleen.
Jos uutta todistusaineistoa esitetään sen jälkeen, kun pöytäkirja on valmistunut ja lähetetty syyttäjälle, niin siitä pitää neuvotella syyttäjän kanssa. Tällöin syyttäjä pyytää poliisilta ns. lisäpöytäkirjan, missä em. todisteet on huomioitu. Poliisi joko kuulustelee epäillyn uudestaan tai ainakin ilmoittaa epäillylle, että asiasta on tehty lisäpöytäkirja, koska todisteita on tullut lisää. Tämä sen vuoksi, että epäillyllä pitää olla oikeus tutustua näihin uusiin todisteisiin ennen oikeudenistuntoa.
Onpa niitä joskus tuotu suoraan saliinkin, tosin ei mitään kovin merkittävää. Silloin tietysti puheenjohtaja on pitänyt tarvittaessa tauon niin, että kaikki ovat saaneet tutustua. Eli ei välttämättä tarvitse mennä lisätutkinnan kautta. Riippuu asiasta, sen monimutkaisuudesta ja vallankin uuden todisteen merkittävyydestä. Toki henkilötodistajat olisi parempi kuulustuttaa ensin lisätutkinnassa, mutta ei se aina välttämätöntä ole. Yleensähän se on nimenomaan niin päin, että vastaaja tuo uutta näyttöä esitutkinnan jälkeen (esim. kaveri tulee todistamaan, että ei se Matti Meikäläinen autoa ajanut), ja ainakin tavanomaisessa rikosjutussa kokenut syyttäjä pystyy reagoimaan ja vastakuulustelemaan ns. kylmiltään. Eikä uusien todisteiden esittämisen sallittavuus edellytä neuvottelua sjän kanssa.
Jos juttu on käräjäoikeudessa muttei pääkäsittelyä ole vielä aloitettu, menee yleensä yksinkertaisesti niin, että oikeudelle toimitetut uudet todisteet lähetetään tuomioistuimen puolesta kaikille tiedoksi. Tosin hyvään asianajotapaan kuuluu, että se joka uusia kirjallisia todisteita esittää, lähettää ne itse kaikille tiedoksi.
Yleensä hoviin uudet todisteet rikosasiassa tulevat valituksen tai vastauksen liitteenä, mutta toimitetaan niitä erikseenkin. Hovi sitten toimittaa ne tiedoksi muille.
Minun tapauksessa poliisi on useasti estänyt minua saamasta todistemateriaalia esim. siitä, mistä poliisi / tulli on tavoittanut minut sellaisessa ajassa, että minun on ollut mahdotonta ehtiä siinne rikospaikalta, mikäli olisin ollut rikospaikalla. Enkä ymmärtänyt silloin pyytää kirjallista todistusta minut löytäneiltä!
Minut on jopa tuomittu lapsen omavaltaisesta huostaanotosta sen takia, että poliisi katsoi 112 soitettujen puheluiden olevan teon kannalta merkityksettömiä eikä niitä yksityishenkilö saa mistään.
Parissa tapauksessa annoin tahallani jutun mennä oikeussaliin asti ja esitin pitävät todisteeni vasta siellä niin kuvittelin, että vastapuoli saa maksaa oikeudenkäyntikulut! Kuitekin yhden jutun todisteet eivät olleet riitävän pitävät ja kun ne niputettiin yhteen kolmen syytteen raukeaminen ei vaikuttanut mitään siihen että jouduin maksamaan kaikkien neljän yhteen niputetun jutun oikeudenköäyntikulut!