Tosiaan,
laihduin 9-luokalta päästyäni 30kg puolessa vuodessa!
Tilasin eräät laihdutuspillerit joista pulitin melkein 80€!! Ja ne osottautuivat humpuukiksi, siitä oli juttua mm.kuningaskuluttuja tv ohjelmassakin.. Tästä on tosin aikaa 4 vuotta!
Kumminkin:
Söin laihdutuspillereitä ja ne motivoimat minua liikkumaan kun vaikka olisivatkin toimivat pillerit niin kyllä sitä pitää myös liikkua!
Saatoin rullaluistella 15km yhteen suuntaan per päivä ja vielä takaisin (kesä aikaan), kävin koiran kans pitkiä lenkkejä, jumppasin ja muistan kuinka teinvatsalihas liikkeitä 500kpl per päivä, mutta tietysti 100 sarjan erissä en yhtäsoittoa.
Katsoin aina peilistä ja "olen läski,olen läski!".
Laihtumiseni huomasin vasta kun muutin vieraalle paikka kunnalle opiskelemaan, menin ostelemaan uusia vaatteita ja olin äimän käkenä kun sovin kokoon 34! Tätä aiemmin kokoni oli ollut 40-42.
Nautin laihuudestani, mutta kuntoilut jäi
ja kiireisinä opiskelu päivinä illan päätteeksi koukkasin grilliltä makkaraherkkuja yms. Aloin seurustella ja vietimme tiiviisti aikaa ajellen, ja television ääressä aina oli sipsiä tai karkkia!
Ja tässä välissä olen tullut raskaaksi ja lapsen syntymän jälkeen painan nyt 88kg!
Painoin siis laihtuessani 50kg. Pituutta miunlta löytyy 165,4 cm.
Joidenki mielestä se on liian laiha, mutta nautin ajasta kun minulla ei ollut jenkkakahvoja. Katselen vieläkin kuvia ajoisa kun olin laiha ja vaatekaupoissa nolottaa ostaa "kaapuja".
Olen saanut itseäni taas sen verran niskasta kiinni että kuukaudessa olen puottanu 4kg.
Mutta eihän se tämmöisessä massassa kovin paljoa näy, mitä nyt kaverit tuumas että jenkkakahvat on pienentyneet.
Huomasin sen itsekin kun ne ei enää törsötä housujen päältä rumasti.
Mutta nyt on kuntoilu alkanu ja olen jättäny karkit yms herkut pois. Mikä on ollu melko vaikeaa, yks päivä tosin repsahdin yhteen tikkariin mutta eipä tuosta haittaa ollut.
Kirjoitin tämän siksi että tämä on tyypillinen jojo-ilmiö ainakin yksi niistä!
Ja haluan tukea ihmisiä jotka ovat epäonnistuneet painon hallinnssa.
Tsemppiä kaikille koetuksia kestäville.
Ja aurinkoista kevättä! *iso halaus*
laihduin 9-luokalta päästyäni 30kg puolessa vuodessa!
Tilasin eräät laihdutuspillerit joista pulitin melkein 80€!! Ja ne osottautuivat humpuukiksi, siitä oli juttua mm.kuningaskuluttuja tv ohjelmassakin.. Tästä on tosin aikaa 4 vuotta!
Kumminkin:
Söin laihdutuspillereitä ja ne motivoimat minua liikkumaan kun vaikka olisivatkin toimivat pillerit niin kyllä sitä pitää myös liikkua!
Saatoin rullaluistella 15km yhteen suuntaan per päivä ja vielä takaisin (kesä aikaan), kävin koiran kans pitkiä lenkkejä, jumppasin ja muistan kuinka teinvatsalihas liikkeitä 500kpl per päivä, mutta tietysti 100 sarjan erissä en yhtäsoittoa.
Katsoin aina peilistä ja "olen läski,olen läski!".
Laihtumiseni huomasin vasta kun muutin vieraalle paikka kunnalle opiskelemaan, menin ostelemaan uusia vaatteita ja olin äimän käkenä kun sovin kokoon 34! Tätä aiemmin kokoni oli ollut 40-42.
Nautin laihuudestani, mutta kuntoilut jäi
ja kiireisinä opiskelu päivinä illan päätteeksi koukkasin grilliltä makkaraherkkuja yms. Aloin seurustella ja vietimme tiiviisti aikaa ajellen, ja television ääressä aina oli sipsiä tai karkkia!
Ja tässä välissä olen tullut raskaaksi ja lapsen syntymän jälkeen painan nyt 88kg!
Painoin siis laihtuessani 50kg. Pituutta miunlta löytyy 165,4 cm.
Joidenki mielestä se on liian laiha, mutta nautin ajasta kun minulla ei ollut jenkkakahvoja. Katselen vieläkin kuvia ajoisa kun olin laiha ja vaatekaupoissa nolottaa ostaa "kaapuja".
Olen saanut itseäni taas sen verran niskasta kiinni että kuukaudessa olen puottanu 4kg.
Mutta eihän se tämmöisessä massassa kovin paljoa näy, mitä nyt kaverit tuumas että jenkkakahvat on pienentyneet.
Huomasin sen itsekin kun ne ei enää törsötä housujen päältä rumasti.
Mutta nyt on kuntoilu alkanu ja olen jättäny karkit yms herkut pois. Mikä on ollu melko vaikeaa, yks päivä tosin repsahdin yhteen tikkariin mutta eipä tuosta haittaa ollut.
Kirjoitin tämän siksi että tämä on tyypillinen jojo-ilmiö ainakin yksi niistä!
Ja haluan tukea ihmisiä jotka ovat epäonnistuneet painon hallinnssa.
Tsemppiä kaikille koetuksia kestäville.
Ja aurinkoista kevättä! *iso halaus*
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olen silloin tällöin ihan uteliaisuuttani vieraillut tällä saitilla.
Ja havaiinut että mm. kynsienpureskelulla, tupakoinnnilla ja lihavuudella on yhteinen tekijä, nimittäin tietynlainen pakkomielle/pakonomainen tarve.
Lihava ahtaa itseensä ruokaa, karkkeja yms. täysin tietäen että läski sen kuin kasvaa ja mässäilyn jälkeen on paha olo voimatta tälle offensiiville yhtään mitään.
Tietty, tämähän tiedetään.
Samaten usko siihen että joku ihme aine/dieetti tms. toisi ratkaisun tähän asiaan saatika sitten toisten ihmisen tuen ruinaaminen.
Itse uskon että ratkaisu on läskin omassa päässä, aivan kuin mm. uskoon tulo katkaisee jatkuvan vankilakierteen, linnakundin nupissa tapahtuu jotain.
Sama pitäisi tapahtua myös läskin nupissa, muutoin kierre ei katkea.
On sääli havaita kuinka ulkopuoliset tahot/firmat käyttävät läskiparkaa hyödyksi ja rahastavat tätä ihan selvällä totuudella jonka jokainen tietää.
Onko läski tosiaan sitten sellainen elämän reppana joka ei kykene hallitsemaan itseään, elämän ajopuu joka syö ahdistukseensa.
Läski usein syö ahdistukseensa. On sellainen reppana.
Monet juo viinaa huonoon oloon, eikä siitäkään hyvää seuraa.
Sitten on niitä, jotka yrittää kohottaa itsetuntoaan toisia mollaamalla. Nekin joutuu jatkamaan ja jatkamaan, kun paha olo omasta heikkoudesta ei vaan häviä.
Niinpä, so what.
Yleistäminen ei tuo apua läskille.
Etkö juuri sinä raukka sitä harrasta?
Kaikki ylipainoiset ihmiset maailmassa ovat sinulle läski.
Tiedän että kommentteihisi vastaaminen ei auta sinua koska olet liian yksinkertainen ymmärtääksesi.
Säälin kuitenkin sinua koska elämäsi menee täysin hukkaan.
Yrittäisit ottaa itseäsi niskasta kiinni ja hakeutua vaikka mielenterveystoimistoon.
Herkkähipiäinen :)
Moikka, mä laihdutin ennen raskautta 20kiloo! Elämän muutoksen johdosta, mutta sitten! Lihoin 7kiloo ja sit VOI HEL. tulin raskaaksi ja ei siinä viel mitään mutta elämän tapa taas meni ei samanlaiseksi kun ennen vaan huonommaksi raskaudesta tuli 23kiloa iha järkyttävästi ja nyt raskaudesta n.puol vuotta ja kilot ovat jääneet :( Eli viel 23kiloo et pääsisin siihen mitä olin raskauden alussa pääsis edes siihen nyt olen tosissaan taas alottanu et pääsis hiuka pienempiin lukemiin, tä on yhtä helvettiä.
Tsemppiä vaan ja synkät ajatukset omasta kropasta pois. Olet kerran reippaasti laihduttanut,osaat tehdä sen uudelleen! Toivottavasti lapsi tuo sinulle onnistumisen syytä.
Eihän vähäkalorisen ja terveellisen ruuan syöminen mitään helvettiä ole, vaan pelkkä ilo!
Koetahan löytää itsesi - onnellinen äiti!
Ei toki vähä kalorista ruokaakin saa helpolla. Ja on se helppoa olla käymättä missään kebabilla tai grillillä, raskaus aikana tuli monen monta kertaa syötyä kuin sika joten en ihmettele miksi mul tuli niin paljon =)
Mutta en mä raskautta kadu lapsi se on jotain jotain niin suurta ja pakko kaikkien on hyväksyy et monikaan ei pääse raskauden jälkeen timmiksi pakko raskauden jotain jälkiä jättää :)
Mut onnistuneesti toivon et onnistun ;)
-ONNELLINEN ÄITI!!!!
Mietin tässä että auttaisikohan tuohon jojo-ilmiöön painon säännöllinen tarkkailu? Itse ainakin mittaan painoni vähintään sen kerran kuussa, ja jos toimenpiteitä tarvitaan niin ne toteutetaan. Näin ei koskaan ole tarvinnut paino-ongelmista kärsiä. Kilot eivät pääse karkaamaan "huomaamatta". Tosin kertoohan peilikin aika hyvin totuuden. Kun vatsalihat alkavat osoittamaan katoamisen merkkejä, on taas aika tehostaa kuntoilua ja tarkkailla vähän syömisiä. Ja viimeistään silloin pitäisi ottaa itseä niskasta kiinni kun vaatteet alkaa jäämään pieneksi.
No, nämä on aina yksilöllisiä ja hankalia asioita. Toiselle tämä ei toimi, kun taas itselleni ihan mainiosti. Ja naisilla varsinkin tuo raskaus tahtoo olla hankaloittava tekijä.