Aloitetaan vapaata keskustelua mistä vain aiheesta tässä viestiketjussa. Voit kertoa tai olla kertomatta, kunhan kunnioitat toisen kirjoitusta, et arvostele sitä ilkeämielisin tarkoitusperin.
Miten sairastuneet jaksavat tänään? Onko mikään asia selkiintynyt, muuttunut parempaan suuntaan? Mistä saatte sitä elämäniloa ja voimaa sairasteluun?
Miten sairastuneet jaksavat tänään? Onko mikään asia selkiintynyt, muuttunut parempaan suuntaan? Mistä saatte sitä elämäniloa ja voimaa sairasteluun?
Vastaukset 13
Vanhimmat
nenä on tukossa, päätä särkee, refluksitauti on tosi pahana, huimaa, ajoin autolla ulos tieltä ja kissakin on kipeänä. Töissä on hirvittävän huono ilmapiiri, mahaan alkaa sattua jo kun lähestyy aamulla työpaikkaa. Refluksitauti ja jokaviikkoinen migreeni johtunevat tällä kertaa työperäisestä stressistä.
Asiat voisivat olla silti paljon, paljon huonomminkin, en ikinä unohda mitä se oli pari vuotta takaperin.
Voimia kaikille sairastuneille ja lämmin halaus! Vielä ollaan hengissä...
olipas hauskasti kirjoitettuna, että kaikki mättää.
Tuosta refluksista, sitä minulla ei ole aikaisemmin ollut, nyt sen oireita on. Kehittyykö sekin vielä tässä ajan saatossa? Tuliko se sinulle heti kättelyssä, vaiko vasta pidempään sairasteltuasi.
Muutoin menee samaa rataa kuin sullakin. Antibiootit syötynä ja sain uuden omahoitoreseptin tt-lääkäriltä Khao Lakin matkaani varten. Toivottavasti paremmassa kunnossa kun matkalle lähtö lähestyy, mutta vaikka pää kainalossa lähden kuitenkin. Samahan se on missä kaikki on pahasti ;-9
sain sen aikanaan pahimmassa homevaiheessa. Iski ihan yllättäen eikä ole koskaan sen jälkeen kokonaan parantunut. Stressistä ei tuolloin ollut kyse ainakaan homeen takia, en vielä tiennyt että kotonani ja työpaikallani oli hometta. Terveellisimmätkään elämäntavat eivät kohdallani paranna refluksitautia mihinkään suuntaan.
Oletko sinä ollut oireeton noiden mahahaavojen jälkeen ja vasta nyt alkanut saada refluksioireita? Kuinka mahahaavat hoidettiin? Pelottaa itseänikin että ruokatorvi vaurioituu, kun refluksia ei saa lakkaamaan.
Hyvää matkaa, toivottavasti kaikki lakkaa olemasta pahasti khao lakissa. Paikalla on surullinen historia :-( Ihana maa, mutta ilmasto ei ole minua varten.
onko mahahaavani olleet oireettomia, vai mistä ongelmani ovat johtuneet. Tilanne alkoi taas siitä kun viime vuonna kävin työpaikallani, se on ikäväkseni se viimeinen käynti siellä.
Sairastuin pahasti, eikä sille näy tulevan loppua. Aina on jotakin päällä. Tässä oli ehkä hyvin lyhyt aika parempaa olotilaa, jolloin kirjauduin kuntosalille ja maksan jäsenmaksua vaikken voi sairasteluni vuoksi siellä käydäkään. Ei tuolla kuntosalilla mitään ongelmia ole, nyt vain on ollut liikkeellä vaikka mitä ja saan ne kaikki riesakseni.
Kun tilanne vähän helpottaa, niin huomasin että refluksioireitakin on tarjolla. Verenvuotoa on ajoittain, vatsakipua ja ripulia. Mietin onko kyse kulkutaudeista, vaiko mistä. No nuo refluksioireet ovat uutta ja tulivat vain nyt, en muista että niitä olisi ollut koskaan aikaisemmin.
Se tietysti vähän mietityttää, kun on sitä arvelua trakeabroncomalasiasta. Se ja refluksi eivät kuulosta sopivalta parilta ollenkaan, jos nyt refluksi yksinäänkään.
Mitkä ruoka-aineet tms. aiheuttavat sinulle oireita, vaiko ihan mikä vain? En osaa vielä sanoa mistä minulle tulee oireita, ehkä ihan mistä vain, eli syömättömyys olisi taas hyvä juttu. Yritän rauhoittaa tilannetta ja katsoa mitä tehdä.
Kiitos, matkalle lähdemme 15.3. ja mietin toki kohdetta itsekin, mutta se on uskomatonta miltä tuolla näyttää ja miten rauhallista ja lumoavaa siellä on. Itkut siellä on jo itketty, ainakin uskoisin niin.
Kuuma ilma ei haitannut minua ainakaan aikaisemmin, jotkut homeiset kohteet kyllä. Tuollahan lähes kaikki on rakennettu uudelleen, joten sen puoleen tilanne voi olla parempi. Vaikka koskaan ei voi olla mistään enää varma.
Söin omahoitoantibioottikuurini sairasteluuni, kun paikkakuntani terveyskeskus ei toiminut ollenkaan. Todella huono kokemus hakiessani apua sairasteluuni, mutta niin oli monella muullakin. Totesimme, että paikalla oli pari hyvää työntekijää ja he kiinni puhelimissa ja muut ties missä. No poistumiseni paikalta ja soitto takaisin ja kysely miten saisin sieltä luvatun hoitajan kiinni antoi ainakin sen, että seuraavana päivänä soitettiin se lääkäriaika sieltä varausvihosta. Tosin kerroin, että olin aivan liian sairas tullakseni lääkäriin, joten aika siirrettiin ensi viikolle.
Kyselin apua tt-lääkäriltäni ja aloittelin antibioottikurin. Ja sain uuden kuurin matkaani varten odottelemaan.
Nyt sitten mietin, miten käy tuon loistavan ruoan mitä siellä tarjotaan. Chili on herkkuani, tosin en syö sitä kyyneleet silmissä, vaan sopivana mausteena vain. En välitä kovista mausteista, vaan mausteista ruoassa.
Minulla tuo ruokatorvi olisi arveluiden mukaan jo vaurioitunut, mutta sehän on taas vain lääkäreiden arvio, ei diagnoosi. Mutta mietityttää silti, jos jokainen ruokailu aiheuttaa ongelmia. Typerää, että kun on sairaana ja viimein voi syödä, siitäkin tulee ongelmia.
alkoivat minulla synnytyksen jälkeen (ennen homealtistumista). Pääsen oireista eroon juomalla vettä. Joskus auttaa lasillinen ja joskus joutuu juomaan lähes litran verran, mutta aina se on auttanut. Muita ohjeita netistä poimittuna:
# Pyri syömään useampia pieniä aterioita päivän mittaan.
# Vältä ruokia, joiden tiedät laukaisevan oireesi. Joillekin tällaisia ovat esimerkiksi mausteiset ruuat, toisille vaikkapa kurkku.
# Tee muistiinpanoja! Pidä päiväkirjaa oireistasi ja niiden ilmenemisajankohdasta. Tämä auttaa tunnistamaan mitä ruokia ja juomia tulisi välttää - ja auttaa sinua voimaan paremmin.
# Vältä tupakointia. Tupakointi veltostuttaa ruokatorven alaosan sulkijalihasta ja päästää mahahappoa nousemaan ruokatorveen. Se voi pahentaa oireitasi huomattavasti.
# Tarkkaile painoasi. Ylipaino lisää mahalaukun painetta, mikä voi aiheuttaa oireita.
# Käytä löysiä vaatteita. Tiukat vaatteet lisäävät mahalaukun painetta ja edesauttavat oireiden lisääntymistä ja pahenemista.
# Vältä makuuasentoa heti syönnin jälkeen. Pyri odottamaan syömisen jälkeen kolme tuntia ennen kuin kumarrut tai asetut makuulle. Tämä auttaa estämään hapon nousua ruokatorveen.
Kohota vuoteen pääpuolta n.20-30cm. Näin mahahappo pysyy paremmin mahassa, minne se kuuluu, ja nukut paremmin.
# Ajattele itseäsi. Jokaisen oireet ovat ainutlaatuisia ja voivat vaihdella elämäntavan mukaan. Etsi tapoja helpottaa omaa jokapäiväistä elämääsi. Syö pieniä aterioita. Suuret ateriat voivat täyttää mahalaukkua liikaa ja pakottaa mahansisältöä ylöspäin takaisin ruokatorveen
- vältä liikuntaa jossa tarvitsee ponnistella
- vältä kumartumista
- älä missään tapauksessa juo kahvia
- älä syö mitään lääkkeitä, vitamiineja tms. jos on ihan pakko ottaa jotain, niin ruoan kanssa
- käytä kuitenkin jatkuvasti lääkitystä refluksitautiisi
- älä syö mitään jos tauti on pahassa vaiheessa, kaikki syöminen lisää suolahapon eritystä mahassa
jne. Syvä huokaus... epätoivo valtaa alaa.
on lievempää sorttia, sillä en ole koskaan noudattanut mitään noita vältettäväksi esitettyjä asioita ja olen selvinnyt hyvin pelkästään tuon veden juomisen avulla. En lähde enää minnekään ilman vesipulloa.
joka ei oikeastaan liity tähän keskusteluun, mutta panen sen tänne vaivihkaa enkä siis asianomaiseen kohtaan, koska toivon sen keskustelun jäävän siihen kommenttisi ansiosta. Olet tänään tehnyt valtavan hyvän rauhantyön, joka varmasti edesauttaa palstan tason nousua. Kiitos.
kaikin keinoin ennen matkaa, muuten se pilaa lomasi. Minä saan pahimmillaan oireita kaikesta, jopa siitä veden juonnista. Vesi ei pysy sisällä ja on muutenkin vaikea niellä. Varmaan useimmilla ei ole näin hankala tilanne.
Pikaista paranemista ennen lomamatkaa!
Kiinnitin huomiota tuohon happamuuteen, joka on elimistössä esiintyessään katastrofi, mutta apua on ehkä olemassa! Sairastan itse vakavaa diabetestä, joten elimistön hapot ovat tulleet eteeni monasti. Suosittelen kokeilemaan karnosiinia, joka on urheilulääketieteen kehittämä ravintolisä, joka pienentää happamuutta elimistössä. Kustannustehokas esiaste karnosiinille on beeta-alaani, jota itse käytän verensokereiden heittelyn aiheuttamaa veren ja virtsan happamoitumista estämään. Karnosiini minimoi maitohapon lihaksistossa urheilun yhteydessä ja yleisesti laimentaa huomattavasti happamuutta kropassa. En sano että varmasti siitä apua kaikki saisivat, mutta suosittelen kokeilemaan jos siitä apua saisi, edes helpottamaan hiukan muutenkin hankalaa terveydentilaa, kovin kallistakaan ei tuo ole, varsinkin esiaste on jopa halpaa, monelle tosin aiheuttaa iholla kihelmöintiä, joka taas ei esiinny karnosiinin kanssa.
Josko vähän saisit apua taisteluusi!
Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille.
Kelaan neuvoja vielä pitkään ja hartaasti.
Itsekin olen jatkuvasti vesipullon kanssa liikkuva ja jatkuvasti vettä juova. Nyt sekin vain tuntuu olevan pahasta. Joten ihan sama mitä suuhunsa pistää juuri nyt, mutta aina on se huominen.
Yritän saada tilanteeni hallintaan ennen lomaa. Pientä renkkaa on taas vaikka missä, ei nyt maata kaatavaa, mutta kyllähän noita taas miettii. Kurjaa kun ei voi tehdä juuri mitään, vaikkei nyt ihan raatokaan ole. JoJo ilmiö tässä se rankin on, aina kun luulee, että nyt, on taas paluu lähes lähtöruutuun.
Niin ja tuolla, että itkun on lomakohteessa itketty, niin tarkoitin tietysti että omat hyvästijätöt on jo kertaalleen tehty, eihän se paikallisille niin helppoa ole, vaikka kuolema on heille käsitteenä toinen.
Kysyit, että mistä saatte sitä elämäniloa ja voimaa sairasteluun?
No en itse sairastele tällä hetkellä mitään.
Puolisoni flunssa eikä muidenkaan flunssat ole onnistuneet kaatamaan minua vielä sängyn pohjalle.
Mustaherukka-allergiapohjaisen kantapääkipuni hellittäessä pikkuhiljaa, sijaan astui maitohappoilu lisätessäni liikuntaa lumikenkäilyn muodossa, mutta sekin alkaa helpottumaan. Kyllähän liikunnasta kantapääseutu kipeytyy yhä edelleenkin pistäen liikkaamaankin, mutta on jo aamujakin, jolloin kipua tuntuu vain vähän.
Niin ylä- kuin alahengitysteidenkin limakalvot ovat OK, kiitos talven ja PPP:nikin nukkuu tyypillistä talviuntaan.
Ja kun mustaherukka-allergiakipuni on hellittänyt, niin aloitin tänä aamuna kaurapuuron päällä karviasmarjahillotestailun, kun nuo tieteentekijät kertovat voisilmäkäytön olevan tosivaarallista.
Mutta, mutta. Tuota vaikeasti sairaiden, siis lääketieteellisen avun ulottumattomissa olevien, tai liikuntakyvyttömien elämänhalua olen ihmetellyt, että mistä lähteestä tuo elämänhalu oikein pulppuaa.
Omalla kohdallani elämänhaluni päättyy toimintakyvyttömyyteen.
Ja siinä vaiheessa haluaisin koululääkäreiltämme hyvän kuoleman, eli eutanasian.
Tieteentekijämmehän ponnistelevat pitkän iän salaisuuden löytämiseksi ja kait tuollekin ponnisetulle on verovaroin tarvetta, koska sitäkin jatkuvasti tutkitaan ja tutkitaan.
Toisaalta pitkäikäisyys näyttää syövän nuorten elämän edellytyksiä, joten verorahoitus tuonkaltaisiinkin tutkimuksiin pitäisi lopettaa.
mutta pahoitan mieleni palstan ilkeysasisstenteista aika ajoin. Perustilanne on ja pysyy. Ikävää vain on keskusteluiden tyrehtyminen. Jospa se tämän ketjun myötä alkaisi elpymään. Kyllähän me täällä toisistamme välitämme, vaikkei se aina siltä näyttäisikään.
Miten tuo PPP sinulle aikoinaan tuli? Miten alkoi ja miten todettiin?