http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-04-16,104:2:533849,1:0:0:0:0:0:
Hankalaa on kun yksi asiantuntija sanoo
sitä ja toinen tätä
6382
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
vastauksesta huomaa, että KTL:n ja STM:n virkamiehet ovat kusettaneet ministeriä:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_270_2008_p.shtml#VASTAUS
Tämä TS:n artikkelista:
"- Tammikuun näytteissä ei ole vocceja eikä mikrobeja haitallisia määriä, ohjearvoja ei ole ylitetty. Sisäilma täyttää vaatimukset, Laitinen vakuuttaa."
Nuo nolla (0) näytteet on saatu käyttämällä ns. Raisio-sapluunaa, joka suoritetaan siten, että tuuletetuista tiloista otetaan vain kerran näyte Andersenin-keräimellä.
Tuosta päiväkodista pitäisi ottaa mikrobimyrkkynäyte, eikä itiönäyte.
Pekka Nikkola
Kirjoitetaan koulun tilanteesta näin
Lautakunnassa annetussa selvityksessä todettiin, että xx xx lisärakennuksessa on sisäilmasto-ongelmiin erikoistunut yritys Ramboll Analytic tehnyt sisäilmamittauksia 8.12.2008 ja 23.1.2009. Alustavat mittaukset eivät ole osoittaneet, että sisäilman laatu ehdottomasti vaatisi opetuksen siirtämistä muuhun tilaan.
Mittauksten ongelmana on ollut poikkeuksellisen lämmin talvi, jolloin ulkoilmassa on muun muassa runsaasti vastaavia homeitiöitä, joiden pitoisuuksia sisäilmasta mitataan.
... noinko nuo mittaukset aina menee? Oireilu yhdeksi syyksi on todettu näin : Yhdeksi huonon ilman aiheuttajaksi on todettu lämmin talvi.
...
tiedoksi tämä Tuula Putuksen sivuilta otettu tieto:
Pitääkö paikkansa, että pitää odottaa talven tuloa ja pakkasia ennen kuin homenäytteitä voi ottaa?
Tämä on sitkeästi elävä harhakäsitys. Jopa ilmanäytteitä voidaan ottaa myös sulan maan aikaan. Tällöin pitää vain ottaa vertailunäyte ulkoilmasta. Toinen asia on, kannattaako ilmanäytteitä lainkaan ottaa. Vauriokohteen selvityksessä rakennustekninen tutkimus on tärkein ja mikrobinäytteet kannattaa ottaa materiaaleista ja tietyissä tilanteissa pinnoilta tai laskeutuneesta pölystä. Ilmanäytteitä kannattaa ottaa vain erikoistilanteissa, esim. oireilun yhä jatkuessa korjausten jälkeen. Viitearvot alittava ilmanäyte ei ole todiste tilojen terveellisyydestä, jos rakenteet ovat kosteus- ja mikrobivaurioituneet.
kirjoittaneelle. Ehkä hän jaksaa käydä Putuksen sivuilla katsomassa, sekä kahlaa lävitse muitakin antamiani linkkejä.
Vanhenpien pitäisi kysyä, oireillaanko ihan valtakunnallisesti lämpimästä talvesta johtuen joka kiinteistössä? Vai vaikuttaako se lämmpimän talven oireilu vain niihin kiinteistöihin, joissa on sisäilmaongelma?
muut mittauksia suorittavista yrityksistä mittailevat sellaista, joka ei kosteusvauriossa sairastuta. Heidän olisi kannattanut lukea esim. Tari Haahtelan ja Henrik Nordmanin kirjoittama kirja "Sisäilma ja terveys", josta selviää helpolla, että itiöistä ei ole kyse, jos sairastuu kosteusvauriosta.
Mahtaako ko. firmalla olla M S-S:n kirja "Myrkylliset mikrobit sisätiloissa". Sitä kannattaisi opiskella. Myös Majvik-I:ssä Helena Mussalo-Rauhamaa ja Tuula Putus kertovat näistä Streptomyces sädesienibakteereiden ja Bacillus cereuksen tuottamista myrkyllisistä aminohappoyhdisteistä. Näistä kahdesta kirjastakin selviää myös se, mitä selvisi Haahtela-Nordmanin kirjasta: EI ITIÖT vaan myrkylliset aminihappoyhdisteet!
Pekka Nikkola
ja se on tämä:
"Jos suosituksen mukainen raja-arvo olisi sata ja tulos on 97 ei se tarkoita, että paikka on turvallinen."
Voin kuvitella miten Putus laittaa kampoihin ja toivon todella että hän jaksaa tätä yhden naisen vastarintaa näitä "konkareita" vastaan, jotka
lukevat raja-arvo määrityksiä juuri kuten Putus esimerkin antoi.
Tuollainen tulkinta jossa vaikka raja-arvo olisi 100 ja tulos 97 ja tulkinta olisi ettei ole terveyhaittaa, se osoittaa juuri sitä jääräpäisyyttä ja tyhmyyttä että tuijotetaan numeroihin sillä ajatuksella että vasta yli 100 olisi terveyshaitta. Näinhän näitä tulkintoja tehdään. Putus on jossakin jo aikaisemmin hyvin perustellut ja kritisoinut tätä tapaa tulkita raja-arvoja.