Nousukulmista

tien metrimääräinen kohoaminen/laskeminen tietyllä matkalla. Kouluaikojen matikkatunneista ei ole luotettavia mielikuvia.

tuo kirjoitti:

tien metrimääräinen kohoaminen/laskeminen tietyllä matkalla. Kouluaikojen matikkatunneista ei ole luotettavia mielikuvia.

kerroin (ns.tangenttiarvo) 8 asteelle on 0.14054 .
Eli tuhannelle metrille se tarkottaa 140.54 metriä, ja sadalle metrlle 14.054 metriä
Tästäkö oli kysymys? Eli ihan kohtalaisen paljon on nousua

laskun.. kirjoitti:

kerroin (ns.tangenttiarvo) 8 asteelle on 0.14054 .
Eli tuhannelle metrille se tarkottaa 140.54 metriä, ja sadalle metrlle 14.054 metriä
Tästäkö oli kysymys? Eli ihan kohtalaisen paljon on nousua

Lue lisää

katsoin tarkemmin, niin se nousu on 8 prosenttia eikä astetta. Sitä tulosta pitää pienentää vielä kertoimella 90/100 eli 0.9 :llä.
Eli 1000 metrille: 126.487 ja
100 metrille 12.65

poskellaan.. kirjoitti:

katsoin tarkemmin, niin se nousu on 8 prosenttia eikä astetta. Sitä tulosta pitää pienentää vielä kertoimella 90/100 eli 0.9 :llä.
Eli 1000 metrille: 126.487 ja
100 metrille 12.65

Lue lisää

En kyllä ole varma, mutta eikö tuo 8% nousu tarkoita sitä, että mäki nousee sadan metrin aikana kahdeksan metriä?

tuo kirjoitti:

tien metrimääräinen kohoaminen/laskeminen tietyllä matkalla. Kouluaikojen matikkatunneista ei ole luotettavia mielikuvia.

se asteen muuttaminen prosenteiksi aiemman tuloksen kautta jälkikäteen on sama kuin hiivan heittäminen uuniin taikinan perään :))
Se asteluku tulee olemaan 0.9 kertaa 8 eli 7.2 ja sen tangenttiarvo on 0.12633

Eli vastaukset on 1000 m: 126.33 m
100 m: 12.63 m

Ps. Nykylaskimissa on mukana myös ns.uusaste, joka on sovitettu noihin prosentteihin, silloin ei tartte tehdä muunnoksia jos kulmia prosenteilla mitataan.

poskellaan.. kirjoitti:

katsoin tarkemmin, niin se nousu on 8 prosenttia eikä astetta. Sitä tulosta pitää pienentää vielä kertoimella 90/100 eli 0.9 :llä.
Eli 1000 metrille: 126.487 ja
100 metrille 12.65

Lue lisää

miksi matikka ei kiinnostanut ;)

Tuota, entäs jos mäki kohoaa vaikka 10m 80m matkalla, niin mitenköhän siitä saisi laskettua/pääteltyä mäen prosentuaalisen nousun..? Jollain tangenttiarvolla tms.?

poskellaan.. kirjoitti:

katsoin tarkemmin, niin se nousu on 8 prosenttia eikä astetta. Sitä tulosta pitää pienentää vielä kertoimella 90/100 eli 0.9 :llä.
Eli 1000 metrille: 126.487 ja
100 metrille 12.65

Lue lisää

ja lopuksi 8 senttiä 1 metrin matkalla

tuo kirjoitti:

tien metrimääräinen kohoaminen/laskeminen tietyllä matkalla. Kouluaikojen matikkatunneista ei ole luotettavia mielikuvia.

minkä kysyjän pitäisi sanoa eli mitä kysyjä prosenttisella nousulla tarkoittaa?
Onko 100%:n nousu pystysuoraa nousua vai 45 asteen nousua, jolloin sadan metrin matkalla nousisi sata metriä, tällainenkin tulkinta on mahdollista. Kyllähän alan ihmisillä jokin sovittu merkitys sanonnalle on, se vaan nyt pitäisi tietää.

sellainen probleema.. kirjoitti:

minkä kysyjän pitäisi sanoa eli mitä kysyjä prosenttisella nousulla tarkoittaa?
Onko 100%:n nousu pystysuoraa nousua vai 45 asteen nousua, jolloin sadan metrin matkalla nousisi sata metriä, tällainenkin tulkinta on mahdollista. Kyllähän alan ihmisillä jokin sovittu merkitys sanonnalle on, se vaan nyt pitäisi tietää.

Lue lisää

kun esim. maanteillä näkee joskus varoituksia jyrkistä nousuista tai laskuista, jotta miten niistä saisi hahmoteltua noin suunnilleen niiden suhteellisia jyrkkyyksiä, laskua/nousua metreissä tietyllä matkalla.

Tarkoitan sitäkin, että kun joskus metsäautoteillä näkee jyrkkiä mäkiä, niin miten suuri prosentuaalinen nousu niissä on/olisi. Niitä olisi joskus kiva miettiä.

sitä kirjoitti:

kun esim. maanteillä näkee joskus varoituksia jyrkistä nousuista tai laskuista, jotta miten niistä saisi hahmoteltua noin suunnilleen niiden suhteellisia jyrkkyyksiä, laskua/nousua metreissä tietyllä matkalla.

Tarkoitan sitäkin, että kun joskus metsäautoteillä näkee jyrkkiä mäkiä, niin miten suuri prosentuaalinen nousu niissä on/olisi. Niitä olisi joskus kiva miettiä.

Lue lisää

miten se prosentuaalisuus tiehallinnossa (ja liikennemerkeissä) on määritelty (voi olla että metrin nousu vaakasuoraan metriin nähden on 100). Varmaan joku tietää suoraan, muuten se on ns.googletuksen paikka.

selvitettävä.. kirjoitti:

miten se prosentuaalisuus tiehallinnossa (ja liikennemerkeissä) on määritelty (voi olla että metrin nousu vaakasuoraan metriin nähden on 100). Varmaan joku tietää suoraan, muuten se on ns.googletuksen paikka.

Lue lisää

googletella jo aiemmin, mutta en löytänyt oikein mitään.

sitä kirjoitti:

kun esim. maanteillä näkee joskus varoituksia jyrkistä nousuista tai laskuista, jotta miten niistä saisi hahmoteltua noin suunnilleen niiden suhteellisia jyrkkyyksiä, laskua/nousua metreissä tietyllä matkalla.

Tarkoitan sitäkin, että kun joskus metsäautoteillä näkee jyrkkiä mäkiä, niin miten suuri prosentuaalinen nousu niissä on/olisi. Niitä olisi joskus kiva miettiä.

Lue lisää

Metsäautoteistä, vaan esim kaivoksissa voi olla
1:7 nousuja joka vastaa 14,3 %

bergsman kirjoitti:

Metsäautoteistä, vaan esim kaivoksissa voi olla
1:7 nousuja joka vastaa 14,3 %

olla melkoisen pitkiä ja jyrkkiä nousuja.

juuri äsken nettisivuja huolellisemmin ja päädyin näin yksinkertaiseen laskuoppiin, eli

korkeusero : matka = jyrkkyys prosentteina.

Ihan mielenkiinnosta myös laskeskelin muutaman tutun paikan jyrkkyysprosentteja, niin fillarireitillä todellista hapotusta aiheuttavan melko tasaisen, mutta pitkän nousun jyrkkyys on "vain" 7-8% luokkaa, ja muutaman tutun metsäautotien jyrkkyydet vaihtelivat 12-19% välillä.
Norjassa en ole käynyt, mutta voi olla että 12,5% nousut ovat arkipäivää Norjan vuonoilla.

Kiitokset kaikille vastaajille, uskoisin saaneeni apua näinkin yksinkertaiseen ongelmaan :)

minäkin... kirjoitti:

juuri äsken nettisivuja huolellisemmin ja päädyin näin yksinkertaiseen laskuoppiin, eli

korkeusero : matka = jyrkkyys prosentteina.

Ihan mielenkiinnosta myös laskeskelin muutaman tutun paikan jyrkkyysprosentteja, niin fillarireitillä todellista hapotusta aiheuttavan melko tasaisen, mutta pitkän nousun jyrkkyys on "vain" 7-8% luokkaa, ja muutaman tutun metsäautotien jyrkkyydet vaihtelivat 12-19% välillä.
Norjassa en ole käynyt, mutta voi olla että 12,5% nousut ovat arkipäivää Norjan vuonoilla.

Kiitokset kaikille vastaajille, uskoisin saaneeni apua näinkin yksinkertaiseen ongelmaan :)

Lue lisää

otettava huomioon, että laskuoppisi matka on nimenomaan vaakasuoraa matkaa.
Maanmittarit tekevät muistiinmerkinnöissään ns.kaltevuuskorjauksen 'vinon' matkan kautta laskimella, koska eivät yleensä pääse maan alle mittaamaan todellista vaakasuoraa matkaa fyysisesti :)
Vaikka käytännössä pienillä kaltevuuksilla korjaus ei ole kummoinen, se on kuitenkin alalla otettava huomioon.

Eihän tässä matematiikan osuus vaikeaa ole, hankaluutena oli löytää, miten jyrkkyysprosentti täsmällisesti tulkitaan. Tiehallinnonkaan sivuilta se ei suoraan selvinnyt.

on vaan... kirjoitti:

otettava huomioon, että laskuoppisi matka on nimenomaan vaakasuoraa matkaa.
Maanmittarit tekevät muistiinmerkinnöissään ns.kaltevuuskorjauksen 'vinon' matkan kautta laskimella, koska eivät yleensä pääse maan alle mittaamaan todellista vaakasuoraa matkaa fyysisesti :)
Vaikka käytännössä pienillä kaltevuuksilla korjaus ei ole kummoinen, se on kuitenkin alalla otettava huomioon.

Eihän tässä matematiikan osuus vaikeaa ole, hankaluutena oli löytää, miten jyrkkyysprosentti täsmällisesti tulkitaan. Tiehallinnonkaan sivuilta se ei suoraan selvinnyt.

Lue lisää

onhan se tuokin otettava huomioon noissa asioissa. Onneksi en koe tarvetta ihan noin suureen tarkkuuteen omissa laskelmissani :)

Löysin fillarifoorumin sivuilta sellaista tekstiä josta vyyhti alkoi purkautumaan, olivat miettineet samoja asioita. Tiehallinnon sivuilta en löytänyt mitään mielenkiintoista. Tai sitten en jaksanut etsiä.

minäkin... kirjoitti:

juuri äsken nettisivuja huolellisemmin ja päädyin näin yksinkertaiseen laskuoppiin, eli

korkeusero : matka = jyrkkyys prosentteina.

Ihan mielenkiinnosta myös laskeskelin muutaman tutun paikan jyrkkyysprosentteja, niin fillarireitillä todellista hapotusta aiheuttavan melko tasaisen, mutta pitkän nousun jyrkkyys on "vain" 7-8% luokkaa, ja muutaman tutun metsäautotien jyrkkyydet vaihtelivat 12-19% välillä.
Norjassa en ole käynyt, mutta voi olla että 12,5% nousut ovat arkipäivää Norjan vuonoilla.

Kiitokset kaikille vastaajille, uskoisin saaneeni apua näinkin yksinkertaiseen ongelmaan :)

Lue lisää

Jyrkimmät maantie
nousu(t) Norjassa, 1:5 n 20 %
"Googlettamalla"

alkuperäiseen aiheeseen (%-luvun tulkintaan liikennemerkeissä :)

Omana kohtanaan totta pienten korkeuserojen merkinnässä: esim.junaradan nousujen ja laskujen merkkaus teknisissä raporteissa ym. Ovat käytännön mukavuusseikkoja; prosentit, promillet, suhteena merkinnät asiatasolla tarkoittavat samaa.

Nousukulmaahan aina tarvitaan, jos jotakin halutaan laskea.

Tuo prosenttinousu/100 vastaa käytännössä kulmaa radiaaneissa riittävällä tarkkuudella ainakin 20 % nousuun asti. Radiaanit sitten vain muunnetaan asteiksi, jos tarvitaan kulma asteina.

"mutta ei ottanut huomioon, että kahdeksan prosenttia nousua kilometrin ajomatkalle tekee 80 metriä nousua tai laskua on aivan liian vaikea."

Kyllä minun autoni selviää aivan hyvin tuommoisesta noususta tai laskusta. Joku kompleksianalyysi saattaisi olla sille liian vaikeaa.

Anonyymi kirjoitti:

"mutta ei ottanut huomioon, että kahdeksan prosenttia nousua kilometrin ajomatkalle tekee 80 metriä nousua tai laskua on aivan liian vaikea."

Kyllä minun autoni selviää aivan hyvin tuommoisesta noususta tai laskusta. Joku kompleksianalyysi saattaisi olla sille liian vaikeaa.

Lue lisää

Huvittavinta on, että kun itse ajavien autojen kehityksen liikennemerkkien tunnistuksessa ollaan edetty varoitusmerkkien tulkintaan asti, laskee automatiikka millisekunnissa laskun, joka pohdituttaa Suomi24:n matematiikkapalstan asiantuntijoita kovastikin.

Mutta matka luiskaa pitkin on jo 100,32 m ja 1003,2 m.