Hei.
Jos maantiellä ilmoitetaan olevan jyrkkä mäki joka nousee/laskee 8%, niin kuinka paljon maantie nousee/laskee metreissä esim. 1000m matkalla?
Entä sama mäki esim. 100m matkalla?
Nousukulmista
kinnostunut
32
28211
Vastaukset
- peruskoulun..
oppimäärän siniin ja kosiniin ja kulmaan vai ootko joku muu kuin koululainen (jos vain tien mäki kiinnostaa). Ei aina osaa vastata oikein jos ei tiiä mitä kysyjä tietää.
- tuo
tien metrimääräinen kohoaminen/laskeminen tietyllä matkalla. Kouluaikojen matikkatunneista ei ole luotettavia mielikuvia.
- laskun..
tuo kirjoitti:
tien metrimääräinen kohoaminen/laskeminen tietyllä matkalla. Kouluaikojen matikkatunneista ei ole luotettavia mielikuvia.
kerroin (ns.tangenttiarvo) 8 asteelle on 0.14054 .
Eli tuhannelle metrille se tarkottaa 140.54 metriä, ja sadalle metrlle 14.054 metriä
Tästäkö oli kysymys? Eli ihan kohtalaisen paljon on nousua - poskellaan..
laskun.. kirjoitti:
kerroin (ns.tangenttiarvo) 8 asteelle on 0.14054 .
Eli tuhannelle metrille se tarkottaa 140.54 metriä, ja sadalle metrlle 14.054 metriä
Tästäkö oli kysymys? Eli ihan kohtalaisen paljon on nousuakatsoin tarkemmin, niin se nousu on 8 prosenttia eikä astetta. Sitä tulosta pitää pienentää vielä kertoimella 90/100 eli 0.9 :llä.
Eli 1000 metrille: 126.487 ja
100 metrille 12.65 - hh7u
poskellaan.. kirjoitti:
katsoin tarkemmin, niin se nousu on 8 prosenttia eikä astetta. Sitä tulosta pitää pienentää vielä kertoimella 90/100 eli 0.9 :llä.
Eli 1000 metrille: 126.487 ja
100 metrille 12.65En kyllä ole varma, mutta eikö tuo 8% nousu tarkoita sitä, että mäki nousee sadan metrin aikana kahdeksan metriä?
- hauskaa..
tuo kirjoitti:
tien metrimääräinen kohoaminen/laskeminen tietyllä matkalla. Kouluaikojen matikkatunneista ei ole luotettavia mielikuvia.
se asteen muuttaminen prosenteiksi aiemman tuloksen kautta jälkikäteen on sama kuin hiivan heittäminen uuniin taikinan perään :))
Se asteluku tulee olemaan 0.9 kertaa 8 eli 7.2 ja sen tangenttiarvo on 0.12633
Eli vastaukset on 1000 m: 126.33 m
100 m: 12.63 m
Ps. Nykylaskimissa on mukana myös ns.uusaste, joka on sovitettu noihin prosentteihin, silloin ei tartte tehdä muunnoksia jos kulmia prosenteilla mitataan. - muistankin
poskellaan.. kirjoitti:
katsoin tarkemmin, niin se nousu on 8 prosenttia eikä astetta. Sitä tulosta pitää pienentää vielä kertoimella 90/100 eli 0.9 :llä.
Eli 1000 metrille: 126.487 ja
100 metrille 12.65miksi matikka ei kiinnostanut ;)
Tuota, entäs jos mäki kohoaa vaikka 10m 80m matkalla, niin mitenköhän siitä saisi laskettua/pääteltyä mäen prosentuaalisen nousun..? Jollain tangenttiarvolla tms.? - 8m / 100m
poskellaan.. kirjoitti:
katsoin tarkemmin, niin se nousu on 8 prosenttia eikä astetta. Sitä tulosta pitää pienentää vielä kertoimella 90/100 eli 0.9 :llä.
Eli 1000 metrille: 126.487 ja
100 metrille 12.65ja lopuksi 8 senttiä 1 metrin matkalla
- sellainen probleema..
tuo kirjoitti:
tien metrimääräinen kohoaminen/laskeminen tietyllä matkalla. Kouluaikojen matikkatunneista ei ole luotettavia mielikuvia.
minkä kysyjän pitäisi sanoa eli mitä kysyjä prosenttisella nousulla tarkoittaa?
Onko 100%:n nousu pystysuoraa nousua vai 45 asteen nousua, jolloin sadan metrin matkalla nousisi sata metriä, tällainenkin tulkinta on mahdollista. Kyllähän alan ihmisillä jokin sovittu merkitys sanonnalle on, se vaan nyt pitäisi tietää. - sitä
sellainen probleema.. kirjoitti:
minkä kysyjän pitäisi sanoa eli mitä kysyjä prosenttisella nousulla tarkoittaa?
Onko 100%:n nousu pystysuoraa nousua vai 45 asteen nousua, jolloin sadan metrin matkalla nousisi sata metriä, tällainenkin tulkinta on mahdollista. Kyllähän alan ihmisillä jokin sovittu merkitys sanonnalle on, se vaan nyt pitäisi tietää.kun esim. maanteillä näkee joskus varoituksia jyrkistä nousuista tai laskuista, jotta miten niistä saisi hahmoteltua noin suunnilleen niiden suhteellisia jyrkkyyksiä, laskua/nousua metreissä tietyllä matkalla.
Tarkoitan sitäkin, että kun joskus metsäautoteillä näkee jyrkkiä mäkiä, niin miten suuri prosentuaalinen nousu niissä on/olisi. Niitä olisi joskus kiva miettiä. - selvitettävä..
sitä kirjoitti:
kun esim. maanteillä näkee joskus varoituksia jyrkistä nousuista tai laskuista, jotta miten niistä saisi hahmoteltua noin suunnilleen niiden suhteellisia jyrkkyyksiä, laskua/nousua metreissä tietyllä matkalla.
Tarkoitan sitäkin, että kun joskus metsäautoteillä näkee jyrkkiä mäkiä, niin miten suuri prosentuaalinen nousu niissä on/olisi. Niitä olisi joskus kiva miettiä.miten se prosentuaalisuus tiehallinnossa (ja liikennemerkeissä) on määritelty (voi olla että metrin nousu vaakasuoraan metriin nähden on 100). Varmaan joku tietää suoraan, muuten se on ns.googletuksen paikka.
- vähän
selvitettävä.. kirjoitti:
miten se prosentuaalisuus tiehallinnossa (ja liikennemerkeissä) on määritelty (voi olla että metrin nousu vaakasuoraan metriin nähden on 100). Varmaan joku tietää suoraan, muuten se on ns.googletuksen paikka.
googletella jo aiemmin, mutta en löytänyt oikein mitään.
- bergsman
sitä kirjoitti:
kun esim. maanteillä näkee joskus varoituksia jyrkistä nousuista tai laskuista, jotta miten niistä saisi hahmoteltua noin suunnilleen niiden suhteellisia jyrkkyyksiä, laskua/nousua metreissä tietyllä matkalla.
Tarkoitan sitäkin, että kun joskus metsäautoteillä näkee jyrkkiä mäkiä, niin miten suuri prosentuaalinen nousu niissä on/olisi. Niitä olisi joskus kiva miettiä.Metsäautoteistä, vaan esim kaivoksissa voi olla
1:7 nousuja joka vastaa 14,3 % - voi tosiaankin
bergsman kirjoitti:
Metsäautoteistä, vaan esim kaivoksissa voi olla
1:7 nousuja joka vastaa 14,3 %olla melkoisen pitkiä ja jyrkkiä nousuja.
- jälkeen...
on niin, että kaltevuus (prosentteina) tulkitaan nousun/laskun suhteeksi matkan vaakasuoraan osaan eli se on sama kuin matematiikan kulmakerroin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kulmakerroin
Tarkoittaa myös sitä, että 45 asteen nousu on 100%. Kyseessä lienee de facto -tapa ja on käytössä mm.rakennustekniikassa ja maanmittauksessa. Maanmittauksen piiristä merkintä liikennemerkkeihin on todennäköisesti kulkeutunutkin. Myös laskettelurinteitten jyrkkyyttä ilmaistaan tällä tavalla prosentteina.
Varmaan karttamittaajien kannalta käytännöllistä, mutta tavallisen kulkijan on kantapään kautta opittava mieltämään, miltä näyttää tiellä 8%:n nousu. Teknisestihän se on että, 8m sadalla, ja 80 m kilometrillä. Laskimen (arcus)tangenttinappulaa tarvitaan, jos halutaan kaltevuus asteina, 8%:lla se on 4,57 astetta. Edellä kaivosesimerkissä nousu suhteella 1 :7 on 14.3%, asteina 8.13 astetta.
"..entäs jos mäki kohoaa vaikka 10m 80m matkalla, niin mitenköhän siitä saisi laskettua/pääteltyä mäen prosentuaalisen nousun..? Jollain tangenttiarvolla tms.? "
Nyt kun homma on hanskassa niin suht helppoa: suhdehan on 10m / 80 m, ja muunto prosenteiksi tapahtuu kertomalla sadalla eli vastaus on 12,5 %. Kun nousu muutetaan tangenttinappulalla asteiksi, tulee 7,125 astetta. Onkohan tämä suunnilleen sitä kun esim.Norjan vuonojen pohjilta nousut (tietä myöten) on?- minäkin...
juuri äsken nettisivuja huolellisemmin ja päädyin näin yksinkertaiseen laskuoppiin, eli
korkeusero : matka = jyrkkyys prosentteina.
Ihan mielenkiinnosta myös laskeskelin muutaman tutun paikan jyrkkyysprosentteja, niin fillarireitillä todellista hapotusta aiheuttavan melko tasaisen, mutta pitkän nousun jyrkkyys on "vain" 7-8% luokkaa, ja muutaman tutun metsäautotien jyrkkyydet vaihtelivat 12-19% välillä.
Norjassa en ole käynyt, mutta voi olla että 12,5% nousut ovat arkipäivää Norjan vuonoilla.
Kiitokset kaikille vastaajille, uskoisin saaneeni apua näinkin yksinkertaiseen ongelmaan :) - on vaan...
minäkin... kirjoitti:
juuri äsken nettisivuja huolellisemmin ja päädyin näin yksinkertaiseen laskuoppiin, eli
korkeusero : matka = jyrkkyys prosentteina.
Ihan mielenkiinnosta myös laskeskelin muutaman tutun paikan jyrkkyysprosentteja, niin fillarireitillä todellista hapotusta aiheuttavan melko tasaisen, mutta pitkän nousun jyrkkyys on "vain" 7-8% luokkaa, ja muutaman tutun metsäautotien jyrkkyydet vaihtelivat 12-19% välillä.
Norjassa en ole käynyt, mutta voi olla että 12,5% nousut ovat arkipäivää Norjan vuonoilla.
Kiitokset kaikille vastaajille, uskoisin saaneeni apua näinkin yksinkertaiseen ongelmaan :)otettava huomioon, että laskuoppisi matka on nimenomaan vaakasuoraa matkaa.
Maanmittarit tekevät muistiinmerkinnöissään ns.kaltevuuskorjauksen 'vinon' matkan kautta laskimella, koska eivät yleensä pääse maan alle mittaamaan todellista vaakasuoraa matkaa fyysisesti :)
Vaikka käytännössä pienillä kaltevuuksilla korjaus ei ole kummoinen, se on kuitenkin alalla otettava huomioon.
Eihän tässä matematiikan osuus vaikeaa ole, hankaluutena oli löytää, miten jyrkkyysprosentti täsmällisesti tulkitaan. Tiehallinnonkaan sivuilta se ei suoraan selvinnyt. - joo,
on vaan... kirjoitti:
otettava huomioon, että laskuoppisi matka on nimenomaan vaakasuoraa matkaa.
Maanmittarit tekevät muistiinmerkinnöissään ns.kaltevuuskorjauksen 'vinon' matkan kautta laskimella, koska eivät yleensä pääse maan alle mittaamaan todellista vaakasuoraa matkaa fyysisesti :)
Vaikka käytännössä pienillä kaltevuuksilla korjaus ei ole kummoinen, se on kuitenkin alalla otettava huomioon.
Eihän tässä matematiikan osuus vaikeaa ole, hankaluutena oli löytää, miten jyrkkyysprosentti täsmällisesti tulkitaan. Tiehallinnonkaan sivuilta se ei suoraan selvinnyt.onhan se tuokin otettava huomioon noissa asioissa. Onneksi en koe tarvetta ihan noin suureen tarkkuuteen omissa laskelmissani :)
Löysin fillarifoorumin sivuilta sellaista tekstiä josta vyyhti alkoi purkautumaan, olivat miettineet samoja asioita. Tiehallinnon sivuilta en löytänyt mitään mielenkiintoista. Tai sitten en jaksanut etsiä. - bergsman
minäkin... kirjoitti:
juuri äsken nettisivuja huolellisemmin ja päädyin näin yksinkertaiseen laskuoppiin, eli
korkeusero : matka = jyrkkyys prosentteina.
Ihan mielenkiinnosta myös laskeskelin muutaman tutun paikan jyrkkyysprosentteja, niin fillarireitillä todellista hapotusta aiheuttavan melko tasaisen, mutta pitkän nousun jyrkkyys on "vain" 7-8% luokkaa, ja muutaman tutun metsäautotien jyrkkyydet vaihtelivat 12-19% välillä.
Norjassa en ole käynyt, mutta voi olla että 12,5% nousut ovat arkipäivää Norjan vuonoilla.
Kiitokset kaikille vastaajille, uskoisin saaneeni apua näinkin yksinkertaiseen ongelmaan :)Jyrkimmät maantie
nousu(t) Norjassa, 1:5 n 20 %
"Googlettamalla"
- pituuteen....
8m / 80 m
Muuten Suomessa puhutaan virallisesti kylläkin promilleista eikä prosenteista! Jos se on promilleja, niin silloin
0.8m / 8m
Destia:
"Myös rinteen suunta saadaan tierekisteristä. Rekisterissä on tieto tien nousuista tai las-
kuista tarkasteltavaan suuntaan kuljettaessa. Rinteen kulma esitetään promilleina, jol-
loin se tarkoittaa käytännössä tien korkeuden muutosta metreinä kilometriä kohden. Ar-
vo kuvaa tarkasteltavan tien kohdan keskimääräistä kaltevuutta. Rinteen ilmansuunta
löytyy pää- ja väli-ilmansuuntien (45 asteen) tarkkuudella. Tietoa teiden kallistus-
kulmista ei tierekisteristä löydy. Auringon lyhytaaltoinen säteily on suurimmillaan kes-
kipäivällä, joten rinteellä on luonnollisesti suurin lämmittävä vaikutus pintalämpötilaan
silloin, kun rinteen suunta on etelään. Rinne voidaan huomioida auringon korkeuskul-
man kautta, joka määritellään Ilmatieteen laitoksen tiesäämallissa.
Rinteiden kallistuskulman määrittäminen ja sisällyttäminen malliin tieosuuksien nor-
maaleilla kallistuskulmilla saa aikaan tienpinnan lämpötilaan enimmillään muutamien
asteiden eroja."- juurikaan..
alkuperäiseen aiheeseen (%-luvun tulkintaan liikennemerkeissä :)
Omana kohtanaan totta pienten korkeuserojen merkinnässä: esim.junaradan nousujen ja laskujen merkkaus teknisissä raporteissa ym. Ovat käytännön mukavuusseikkoja; prosentit, promillet, suhteena merkinnät asiatasolla tarkoittavat samaa.
- Ketonen-ei-myllyrinne
45 asteen mäki vastaa 100 prosentin nousua. http://www.tuulilasi.fi/kysymykset/ketonen-vastaa-4614
- järkevä.määrittely
Nousukulmaahan aina tarvitaan, jos jotakin halutaan laskea.
Tuo prosenttinousu/100 vastaa käytännössä kulmaa radiaaneissa riittävällä tarkkuudella ainakin 20 % nousuun asti. Radiaanit sitten vain muunnetaan asteiksi, jos tarvitaan kulma asteina.
- Anonyymi
850
- Anonyymi
125
- Anonyymi
tan(u) = 0,08.
z/1000 =0,08 josta z = 80 (m)
z/100 = 0,08 josta z = 8 (m) Asetuksen ja liikennemerkin suunnittelija on halunnut tehdä liikennemerkin sisällön sekä ymmärrettäväksi että yksiselitteiseksi, mutta ei ottanut huomioon, että kahdeksan prosenttia nousua kilometrin ajomatkalle tekee 80 metriä nousua tai laskua on aivan liian vaikea.
Ehkä jatkossa jyrkästä noususta tai laskusta varoittavassa liikennemerkissä pitäisi olla vain "Varo jyrkkää nousua/laskua.",- Anonyymi
"mutta ei ottanut huomioon, että kahdeksan prosenttia nousua kilometrin ajomatkalle tekee 80 metriä nousua tai laskua on aivan liian vaikea."
Kyllä minun autoni selviää aivan hyvin tuommoisesta noususta tai laskusta. Joku kompleksianalyysi saattaisi olla sille liian vaikeaa. Anonyymi kirjoitti:
"mutta ei ottanut huomioon, että kahdeksan prosenttia nousua kilometrin ajomatkalle tekee 80 metriä nousua tai laskua on aivan liian vaikea."
Kyllä minun autoni selviää aivan hyvin tuommoisesta noususta tai laskusta. Joku kompleksianalyysi saattaisi olla sille liian vaikeaa.Huvittavinta on, että kun itse ajavien autojen kehityksen liikennemerkkien tunnistuksessa ollaan edetty varoitusmerkkien tulkintaan asti, laskee automatiikka millisekunnissa laskun, joka pohdituttaa Suomi24:n matematiikkapalstan asiantuntijoita kovastikin.
- Anonyymi
8% nousu 100 metrillä 8 metriä, 1000 metrillä 80 metriä
- Anonyymi
Mutta matka luiskaa pitkin on jo 100,32 m ja 1003,2 m.
- Anonyymi
Jos mäki nousee/laskee 8%, niin suomeksi luettuna se nousee /laskee 8 m sadalla metrillä ja 80 m kilometrillä. Muissa tapauksissa luetaan väärin.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä792773Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2901597Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2461507- 871361
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel4011329Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että3961263Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat381017Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik2959Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun328849Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?
"Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden254822