Voisiko joku selittää minulle, mistä Riemannin integraalissa on kysymys??
Selitä kuin viisivuotiaalle. En tajua kirjani teoriaa.
Kiitos!
Riemannin integraali
15
2406
Vastaukset
- ei kukaan
jaksa alkaa selostamaan täällä kaikkea ilman palkkaa! Kyllä sinun on esitettävä tarkentavia kysymyksiä, mikä on vaikeaa, niin saat varmasti apua.
Jos et oikeasti ymmärrä mitään, niin vaihda äkkiä alaa siten, ettei sinun tarvitse käyttää integraaleja..- aöldkjf
Kiitos, kultaseni, asiallisesta vastauksesta.
- normaalia
koulukirjan integraalijuttua? Millä luokalla (vaikka pitäshän tässä tietää millon noi tulee :o)
Se on vähä niin, ettei noita teorioita voikaan perinpohjin aluksi käsittää, kunhan osais mallin mukaan jotain laskuja, pinta-alajuttuja esim. Siihen harjaantuu (jos niitä pyörittelee) ja kypsyy vähitellen, kuka mihinkin tahtiin. Mallilaskuilla pääsee jotenkin kokeista läpi. Johan derivaatassakin on miettimistä. Se on kun pyörällä ajo, ei jysähdä yht'äkkiä taitavaksi kukaan.
Tuosta nimestä: koulukirjajutut on tuota (jos ei pitkän matikan laajennuksissa jotain lisää, mutta ne on sitten jos jatkaa koulun jälkeen matikan alaa).- dafölj
Opiskelen fyssaa ja matikkaa yliopistossa. Fyssassa pärjään hyvin, mutta matikka on välillä tosi hankalaa. Esim. juuri tota Riemannin integraalia en oo kunnolla ymmärtänyt.
Se määritellään näin: "Lim hX->0 pikku sigma(f,X,iso ksii X(X tässä on ison ksiin indeksi)) = A (kuuluu R), jos jokaiselle jonolle {pikku sigma(f,Xn,iso ksii n)}, jolle pätee hXn->0, on voimassa lim n -> ääretöntä pikku sigma(f,Xn,iso ksii n) = A."
"Määritelmän mukaisesti raja-arvo "Lim" tarkoittaa kaikista mahdollisista summista (f,X,iso ksii) poimittujen ehdon hXn->0 täyttävien lukujonojen {pikku sigma(f,Xn,iso ksii n)} yhteistä raja-arvoa".
Haluaisin, että joku suomentaisi ton, esim mitä toi kaikista mahdollisista summista poimittujen lukujononjen yhteinen raja-arvo tarkoittaa? - mutta mutta
dafölj kirjoitti:
Opiskelen fyssaa ja matikkaa yliopistossa. Fyssassa pärjään hyvin, mutta matikka on välillä tosi hankalaa. Esim. juuri tota Riemannin integraalia en oo kunnolla ymmärtänyt.
Se määritellään näin: "Lim hX->0 pikku sigma(f,X,iso ksii X(X tässä on ison ksiin indeksi)) = A (kuuluu R), jos jokaiselle jonolle {pikku sigma(f,Xn,iso ksii n)}, jolle pätee hXn->0, on voimassa lim n -> ääretöntä pikku sigma(f,Xn,iso ksii n) = A."
"Määritelmän mukaisesti raja-arvo "Lim" tarkoittaa kaikista mahdollisista summista (f,X,iso ksii) poimittujen ehdon hXn->0 täyttävien lukujonojen {pikku sigma(f,Xn,iso ksii n)} yhteistä raja-arvoa".
Haluaisin, että joku suomentaisi ton, esim mitä toi kaikista mahdollisista summista poimittujen lukujononjen yhteinen raja-arvo tarkoittaa?Siis en ole törmännyt moisiin merkintöihin ennen, mutta ilmeisesti tuossa sinullakin muodostetaan jonkinlainen jako integraalivälille. Siis jako on sellainen joukkojen kokoelma joiden yhdiste on koko integraaliväli, mutta niiden keskinäiset leikkaukset ovat aina tyhjiä joukkoja.
Tod.näk. ehto hXn->0 tarkoittaa sitä, että jokainen jaon osajoukon mitta/pituus lähestyy nollaa.
(esim. joukon [1,3] jako on esim. { [1,2),[2,3] })
Edelleen veikkaan, että tuo merkintä
pikku sigma(f,Xn,iso ksii n)
tarkoittaa, jtn seuraavanlaista: iso ksii n tarkoitaa integrointi välin jakoa,
Xn tiettyä jaon osajoukkoa,
f integroitava funktio, ja kokonaisuudessaan
lasketaan kustakin jaon osajoukosta yhdessä mielivaltaissa pisteessä funktion arvo ja kerrotaan tämä kyseisen välin pituudella JA lopuksi summataan nämä kaikkki yhteen! --> Saadaan jokin arvio integraalille.
Funktio on siis integroituva, jos jokaisella jaolla(, jolla on se ominaisuus, että osajoukkojen pituus menee kohti nollaa,) pätee, että laskettu integraalin arvo on aina sama "jokin" reaaliluku.
Esim. funktio joka saa arvon 1 rationaaliiluku pisteessä ja arvon 0 irrationaaliluku pisteessä, ei ole rieman integroituva (esim. välillä [0,1]), sillä tutkitaan jakoa {[ k/n, (k-1)/n )
|k=0,1,...,n.1}yhdiste{[1-1/n,1]} selvästi jokainen osaväli menee kohti nollaa, kun n kasvaa rajatta. Mutta koska molemmat joukot irrationaali- ja rationaaliluvut ovat tiheitä reaalilukujen joukossa, niin tuolle integraalille saa aina kaksi arvoa 0 ja 1, siis se ei voi olla integroituva.
kysele lisää, jos tuntuu olevan jtn apua, mutta on vähän vaikea auttaa tarkemmin, koska kirjanne syntaksi on täysin tuntematon minulle, ja itse olen tutustunut huomattavasti "yksinkertaisempiin" lähestymistapoihin! - tää Riimannin
dafölj kirjoitti:
Opiskelen fyssaa ja matikkaa yliopistossa. Fyssassa pärjään hyvin, mutta matikka on välillä tosi hankalaa. Esim. juuri tota Riemannin integraalia en oo kunnolla ymmärtänyt.
Se määritellään näin: "Lim hX->0 pikku sigma(f,X,iso ksii X(X tässä on ison ksiin indeksi)) = A (kuuluu R), jos jokaiselle jonolle {pikku sigma(f,Xn,iso ksii n)}, jolle pätee hXn->0, on voimassa lim n -> ääretöntä pikku sigma(f,Xn,iso ksii n) = A."
"Määritelmän mukaisesti raja-arvo "Lim" tarkoittaa kaikista mahdollisista summista (f,X,iso ksii) poimittujen ehdon hXn->0 täyttävien lukujonojen {pikku sigma(f,Xn,iso ksii n)} yhteistä raja-arvoa".
Haluaisin, että joku suomentaisi ton, esim mitä toi kaikista mahdollisista summista poimittujen lukujononjen yhteinen raja-arvo tarkoittaa?määritelmä integraalille on ihan se perustsydeemi. Integroi nyt joku funktio s.e. otat vaikka 5 pistettä integroimisväliltä ja muodostat ton summan ja et välitä raja-arvosta. Saat näin likiarvon integraalille. Sitten kuvittelet, että pisteitä ei ookkaan 5 vaan 5000 eiku 5 000 000 eiku 5 000 000 000 jne. Mut tee toi summajuttu ihan paperilla - ei näitä lukemalla opi. Käytännösähän koulumatikassa yleisimpien fungtioiden integraalifunktiot on taulukoitu ja ne vaan pitää opetella - ellei saa käyttää taulukoita kokeessa.
Raja-arvo taas... Kato jostain parempi selitys. Idea on se, että kun otetaan mikävaan pieni ympäristö raja-arvon ympäriltä niin koko lukujonon häntä jostain alkiosta lähtien kuuluu sinne ympäristöön. Summahan on osasummien jono. - no toi
tää Riimannin kirjoitti:
määritelmä integraalille on ihan se perustsydeemi. Integroi nyt joku funktio s.e. otat vaikka 5 pistettä integroimisväliltä ja muodostat ton summan ja et välitä raja-arvosta. Saat näin likiarvon integraalille. Sitten kuvittelet, että pisteitä ei ookkaan 5 vaan 5000 eiku 5 000 000 eiku 5 000 000 000 jne. Mut tee toi summajuttu ihan paperilla - ei näitä lukemalla opi. Käytännösähän koulumatikassa yleisimpien fungtioiden integraalifunktiot on taulukoitu ja ne vaan pitää opetella - ellei saa käyttää taulukoita kokeessa.
Raja-arvo taas... Kato jostain parempi selitys. Idea on se, että kun otetaan mikävaan pieni ympäristö raja-arvon ympäriltä niin koko lukujonon häntä jostain alkiosta lähtien kuuluu sinne ympäristöön. Summahan on osasummien jono.summa on osasummien jono meni vähän käsille mutta ymmärrät mitä tarkoitan - no.
- adfköl
mutta mutta kirjoitti:
Siis en ole törmännyt moisiin merkintöihin ennen, mutta ilmeisesti tuossa sinullakin muodostetaan jonkinlainen jako integraalivälille. Siis jako on sellainen joukkojen kokoelma joiden yhdiste on koko integraaliväli, mutta niiden keskinäiset leikkaukset ovat aina tyhjiä joukkoja.
Tod.näk. ehto hXn->0 tarkoittaa sitä, että jokainen jaon osajoukon mitta/pituus lähestyy nollaa.
(esim. joukon [1,3] jako on esim. { [1,2),[2,3] })
Edelleen veikkaan, että tuo merkintä
pikku sigma(f,Xn,iso ksii n)
tarkoittaa, jtn seuraavanlaista: iso ksii n tarkoitaa integrointi välin jakoa,
Xn tiettyä jaon osajoukkoa,
f integroitava funktio, ja kokonaisuudessaan
lasketaan kustakin jaon osajoukosta yhdessä mielivaltaissa pisteessä funktion arvo ja kerrotaan tämä kyseisen välin pituudella JA lopuksi summataan nämä kaikkki yhteen! --> Saadaan jokin arvio integraalille.
Funktio on siis integroituva, jos jokaisella jaolla(, jolla on se ominaisuus, että osajoukkojen pituus menee kohti nollaa,) pätee, että laskettu integraalin arvo on aina sama "jokin" reaaliluku.
Esim. funktio joka saa arvon 1 rationaaliiluku pisteessä ja arvon 0 irrationaaliluku pisteessä, ei ole rieman integroituva (esim. välillä [0,1]), sillä tutkitaan jakoa {[ k/n, (k-1)/n )
|k=0,1,...,n.1}yhdiste{[1-1/n,1]} selvästi jokainen osaväli menee kohti nollaa, kun n kasvaa rajatta. Mutta koska molemmat joukot irrationaali- ja rationaaliluvut ovat tiheitä reaalilukujen joukossa, niin tuolle integraalille saa aina kaksi arvoa 0 ja 1, siis se ei voi olla integroituva.
kysele lisää, jos tuntuu olevan jtn apua, mutta on vähän vaikea auttaa tarkemmin, koska kirjanne syntaksi on täysin tuntematon minulle, ja itse olen tutustunut huomattavasti "yksinkertaisempiin" lähestymistapoihin!Kiitos vastanneille.
Ymmärsin kirjastani määrätyn integraalin teorian (summakaavan avulla, esim tasavälisessä jaossa: lim n->ääretöntä (x-a)/n summa (iso sigma) k käy ykkösestä n:ään f(a (k/n)(x-a)). Hankalaa muuten kirjoittaa, ku ei saa tarvittavia symboleja näppäimistöstä).
Tossa Riemannin integraalissa lähinnä hämäsi tuo iso ksii, ja se, miten Riemannin integraali nyt eroaa "normaalista" määrätystä integraalista?
Selvennystä aikaisempaan kirjoitukseeni: X on välin [a,b] yleistä jakoa, hX= max (xk - xk-1) (tiheysparametri,k=1...n). Sitten tähän jakoon X otetaan vielä käyttöön välipisteistö iso ksii X = {pikku ksii 1,...,pikku ksii n}, missä ksii k kuuluu [xk - xk-1].
Ajattelin ostaa Calculuksen tuon kirjan tukimateriaaliksi. Siinä on kuulemma teoria hieman helpompaa. - antamasi on hyvä esimerkki
adfköl kirjoitti:
Kiitos vastanneille.
Ymmärsin kirjastani määrätyn integraalin teorian (summakaavan avulla, esim tasavälisessä jaossa: lim n->ääretöntä (x-a)/n summa (iso sigma) k käy ykkösestä n:ään f(a (k/n)(x-a)). Hankalaa muuten kirjoittaa, ku ei saa tarvittavia symboleja näppäimistöstä).
Tossa Riemannin integraalissa lähinnä hämäsi tuo iso ksii, ja se, miten Riemannin integraali nyt eroaa "normaalista" määrätystä integraalista?
Selvennystä aikaisempaan kirjoitukseeni: X on välin [a,b] yleistä jakoa, hX= max (xk - xk-1) (tiheysparametri,k=1...n). Sitten tähän jakoon X otetaan vielä käyttöön välipisteistö iso ksii X = {pikku ksii 1,...,pikku ksii n}, missä ksii k kuuluu [xk - xk-1].
Ajattelin ostaa Calculuksen tuon kirjan tukimateriaaliksi. Siinä on kuulemma teoria hieman helpompaa.Jos integraali olisi määritelty yksinkertaisesti vain näin:
Lim n->ääretöntä (x-a)/n summa (iso sigma) k käy ykkösestä n:ään f(a (k/n)(x-a)),
niintuo funktio (1 rationaalipisteissä, ja 0 irrationaalipisteissä) olisi kyllä integroituva, mutta se saisi joskus arvon 0 ja joskus arvon (x-a),
riippuen siitä kumpaan joukkoon arvot a (k/n)(x-a) kuuluvat (HUOM! ne ovat aina kokonaisuudessaan joko rationaalisia tai irrationaalisia)!
Riemann integraali parantaa tätä vaatimalla, että
arvon on oltava yksikäsitteinen! Määritelmään perustuen funktion Riemann integroituvaksi osoittaminen on työlästä, ellei funktio ole todella yksinkertainen ja monotoninen, tällöin tiedetään missä pisteissä funktio saa suurimman ja pienimmän arvonsa, ja jokainen osasummien jono voidaan rajoittaa näiden välille. Nyt kun nuo ylä- ja alaraja "summaukset" yhtyvät jakoa tihennettäessä, niin sanotaan, että funktion on riemann integroituva. - tarkoittaa, että
dafölj kirjoitti:
Opiskelen fyssaa ja matikkaa yliopistossa. Fyssassa pärjään hyvin, mutta matikka on välillä tosi hankalaa. Esim. juuri tota Riemannin integraalia en oo kunnolla ymmärtänyt.
Se määritellään näin: "Lim hX->0 pikku sigma(f,X,iso ksii X(X tässä on ison ksiin indeksi)) = A (kuuluu R), jos jokaiselle jonolle {pikku sigma(f,Xn,iso ksii n)}, jolle pätee hXn->0, on voimassa lim n -> ääretöntä pikku sigma(f,Xn,iso ksii n) = A."
"Määritelmän mukaisesti raja-arvo "Lim" tarkoittaa kaikista mahdollisista summista (f,X,iso ksii) poimittujen ehdon hXn->0 täyttävien lukujonojen {pikku sigma(f,Xn,iso ksii n)} yhteistä raja-arvoa".
Haluaisin, että joku suomentaisi ton, esim mitä toi kaikista mahdollisista summista poimittujen lukujononjen yhteinen raja-arvo tarkoittaa?jokainen summa suppenee kohti SAMAA raja-arvoa, kun jakovälit tihennetään "äärettömän" kapeiksi eli jakopisteitä lisätään.
Ajattelepa vaikka funktiota (sopivassa välissä):
f(x)=1, kun x on rationaalinen,
f(x)=0, muualla.
Nyt rationaalinen jako, antaa vissiin summaksi != 0,
kun taas eirationaalinen jako antaa summaksi 0.
Kumpaakin jakoa voidaan kuitenkin tiivistää tavattoman tiheäksi. Eli funktio ei ehkä ole Riemann integroituva.
Funktio olisi kuitenkin LebesGue-integroituva, konsa rationaalilukujen joukko on numeroituvana 0-mittainen tavanomaisessa LebesGuen mielessä.
Jos kerran olet fyysikoksi aikova, niin ei ehkä ole oleellista keskittyä niinkään matematiikan todistuksiin, kuin tekniikoiden sujuvaan käyttöön.
Sitten taas jos aikomus on opiskella sangenkin pitkälle on taas välttämätöntä ymmärtää matemaattisia määritelmiä kohtuu hyvin.
Insinööritasolla riittää hyvä laskutekniikka, joskin jälleen pätee: mitä pitemmälle pyrkii, sitä varmemmin on taas matikka perusteiltaan ymmärrettävä.
Klassinen fysiikkahan kuvataan ja ymmärretään nimenomaan integrointikaavojan ja derivoinnin muodossa.
Ihan vaikka F=dp/dt eli voima on impulssin ajallinen muutos.
Integrointi taas sinänäsä on tärkeää siksi, että se soveltuu sangen laajaan funktioluokkaan ja juuri tuolla jakovälipolitiikalla voi approksimoida varsin tehokkaasti, kun taas derivointi toimii vain derivoituvilla funktioilla.
Lisäksi integraalimuotoinen kaava on usein helpompi "lukea" fysikaalisesti.
- integraali...
on tuollainen keskiarvoproseduuri, missä integraali määritellään ns. ylä- ja alasumman yksikäsitteisenä raja-arvona. Summan tekijät ovat funktion ylä-/ala-arvo painotettuna osavälin pituudella. Merkitään yleensä Sf(x)dx
Stieltjes-integraalissa painoiksi sallitaan tietyntyyppisiä funktioita. Se on kätevämpi todennäköisyysilmaisuissa. Merkitään Sf(x)dm(x), jolloin m(x) on yleensä todennäköisyystiheys/massa/paino. vrt painotettu keskiarvo.
Edelliset integraalit koskevat suhteellisen rajoitettuja funktioluokkia. Esim. ns. rajoitetusti heilahtelevat funktiot.
Näitä yleisempi integraali kehitetään ns. mittateorian avulla (edellyttää valinta-aksioomaa), jolloin päästään varsin laajoihin funktioluokkiin ns. mitallisten funktioiden luokkiin. Vrt. Borel-mitallisuus tai Lebesque-mitallisuus.
Merkitään Sfdu, missä u on joukkomitta.
(Äärellisen)Mittakentän aksiomatiikan löytää helpoiten todennäköisyyden oppikirjoista. Mitta on tällöin usein Borel-mitta.
Nämä integraalit ovat kuitenkin aina alaspäin konsistentteja. eli riemann-integroituva on stieltjes-integroituva on Lebesque-integroituva, mutta ei välttämättä kääntäen.
Riemann-integroinnissa oleellista on yleensä ns. integraalifunktion määrääminen.- Integraali-ilpo
Se on Lebesgue, ei Lebesque.
- keskösöö!
Integraali-ilpo kirjoitti:
Se on Lebesgue, ei Lebesque.
-x
- selitettynä....
http://fi.wikipedia.org/wiki/Riemannin_integraali
http://en.wikipedia.org/wiki/Riemann_integral
http://de.wikipedia.org/wiki/Riemann-Integral
Mahdollisesti jollain noista kielistä aukeaa paremmin? - algebrikko
Riemannin integraalissa on kyse siitä, että suljettu väli ositetaan, funktiolle lasketaan ylä- ja alasumma kyseisellä osituksella ja näistä muodostetaan vastaavat ylä- ja alaintegraalit. Jos kyseiset integraalit ovat samoja ja reaalisia, on funktio Riemann-integroituva.
Matikkaa opiskellessa on syytä aina välillä miettiä määritelmiä ennen kuin ne aukeavat. Kysy lisää jos jokin kohta jäi epäselväksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 773154
- 492390
- 322087
Sinkkujen kommentti järkyttävään raiskaukseen
Mikä on kommenttisi tähän järkyttävään raiskaukseen? https://www.is.fi/uutiset/art-2000011204617.html Malmin kohuttu sa4802077- 1371839
- 311725
Ryöstö hyrynsalmella!
Ketkä ryösti kultasepänliikkeen hyryllä!? 😮 https://yle.fi/a/74-20159313291613Sukuvikaako ?
Jälleen löytyi vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen kasvatettu iisalmelainen nuori mies: Nuori mies kuollut liikenne81514Hyvää yötä
Söpöstelen kaivattuni kanssa haaveissani. Halaan tyynyä ja leikin että hän on tässä ihan kiinni. *olet ajatuksissani61214Vanhemmalle naiselle
Kirjoitan tällä vanhalla otsikolla vaikka se joku toinen anonyymi naisen kaipaaja innostuukin tästä ja käyttää taas sam441212