Skenario:
1)Kohde minne halutaan mennä suoraan tuulen silmässä.
2)Aallot tulevat 30 astetta tuulensimästä
3)Tuulen suunta ei muut seuraavan tunnin aikana
Miten mennään eteenpäin?
1)Kohde minne halutaan mennä suoraan tuulen silmässä.
2)Aallot tulevat 30 astetta tuulensimästä
3)Tuulen suunta ei muut seuraavan tunnin aikana
Miten mennään eteenpäin?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Moottorilla menee hyvin.. voi käyttää rullagenoa hieman avuksi, niin menee vielä kevyemmin. Ei mitään järkeä kärsiä vastatuulessa ja vene ihan vinossa. Purjehtiminen on minulle tapa viettää lomaa merellä, ei urheilu.
Nykyaikaisilla veneillä ei ole tarpeen kryssiä. Kryssiminen on miehistölle erittäin epämukavaa ja siksakkia menevä vene on yleensä vaaraksi meriturvallisuudelle. Lisäksi veneen rakenteille suuret kallistuskulmat eivät tee hyvää. Purjevenekisoissakin saa yleensä ajaa vastatuuliosuudet koneella ja tätä mahdollisuutta myös käytetään paljon. Esimerkiksi viimevuotisessa suursaari kisassa monet veneet ajoivat osan matkaa koneella.
vanhanaikaisella veneelläpä monasti kryssinyt vallan mielellään eikä kallistuskulmat ole haitanneet
Mitä siksakkia se on jos valitaan halssi seuraavaksi tunniksi?
hiitaasti se menee joo..
Pysyttelet 10 asteen sektorissa kohteeseen. Silloin et menetä korkeutta merkittävästi, vaikka tuulen suunta muuttuisi.
Eli slaagit on aluksi pitkiä ja lyhenevät kohdetta, waypointtia, lähestyessäsi.
Yleeensähän tuuli kuitenkin muuttaa suuntaansa, jos kryssi on pitkän puoleinen (vaikkapa Hangosta Gotska Sandön Kyrkuddenin itäviittaa kohti).
Jos kryssilegi on pitkä, esim. ison meren ylitys, slaagit voivat olla aluksi vaikkapa puolen vuorokauden mittaisia.
Sen 10 asteen sektorissa pysymisen näet helpoiten gepsistä. Kannattaa kokeilla.
Ei normaalit purjeveneet ole vain myötätuuli (sivutuuli) veneitä.
Max nousukulma tuuleen 30 astetta(kohteeseen). Meennääkö aaltoja vastaan vai toisella halssilla?
Kysymyksestä ei käy ilmi, onko kyseessä kilpa- vai matkapurjehdus.
Kilpapurjehduksessa mennään mahdollsimman tiukasti vastaiseen aallokosta riippumatta. Matkapurjehduksessa suositaan mukavuutta, joten vasta-aallokkoon voidaan mennä hiukan loivemmalla kulmalla.
Kaikki riippuu tietenkin veneestä ja sen käyttäytymisestä aallokossa. Myös miehistön käyttäytymisessä voi olla hyvin suuria eroja.
Maltaina käytetään ruismaltaita. Seos maustetaan pomeranssinkuorilla. Vesi kuumennetaan 90 °C:een, ja joukkoon vispilöidään ruisjauhoja sekä maltaita, kunnes saadaan ohut puuro. Puuron pinnalle laitetaan paksuhko kerros ruisjauhoja sekä maltaita. Kattila peitetään ja jätetään lämpimään kolmeksi tunniksi imeltymään.
Seosta vatkataan ja joukkoon lisätään 1 litra kuumaa vettä. Tämän jälkeen päälle pannaan toinen kerros ruisjauhoja ja maltaita, ja seos saa jälleen imeltyä puolen tunnin ajan. Näin jatketaan, kunnes koko vesi-, jauho- ja mallasmäärä on käytetty.
Imeltämisen jälkeen mämmiä keitetään noin tunti hyvin sekoittaen. Mämmi maustetaan keittämisen aikana. Keitetty mämmi vatkataan kylmäksi ja kaadetaan kylmällä vedellä huuhdottuihin tuokkosiin. Pinnalle ripotellaan sokeria, ja mämmiä paistetaan uunin miedossa lämmössä noin viisi tuntia.
Wikipedia
Uskaltaisin olla hieman erimieltä.Voin tietysti olla väärässäkin, mutta mielestäni parempi nousta aallon mukana ja aallon jälkeen nostaa kurssia. Eli halssit aaltoa vasten koneella avustaen mahdollisimman lyhyitä ja aallokon mukaan siten mukavemmilla halsseilla.
Meinaatko, että Itämeren ylityksessä pidät konetta käynnissä kryssillä?
Kannattaa huomata sekin, että moottorin voitelu heikkenee veneen kallistuessa. Voi leikata kiinni, jos pidät kauan käynnissä. Joissakin koneissa maksimi kallistussieto on vain 20 astetta. Jos kryssillä ajat koneella siinä kallistuskulmassa, alkaa konevaurion riski olla todellinen.
Tai sitten ajelet leikkarilta toiselle. Tuossahan on vaan fifty-sixty mahikset että tuuli kääntyy vastaiseksi. Yhtä hyvin voi käydä niin, että pääsee sivutuuleen seilaamaan.
öööh.. mistä sä oikein kirjoitat? mene sä sinne itämerelle kellumaan vaan
pidin erään kerran konetta käynnissä akkujen lataamista varten kelissä kryssiessä enkä ollut reivannut ja menin niin vinossa että koneen jäähdytysvesiaukko oli ylhäällä vedestä ja hälytin alkoi huutaa ylikuumenemisen merkiksi. Mutta siis ei kai purjeveneilyn idea ole koneella ajo. Moottoripurrellahan ei kryssitä liiemmin
http://www.youtube.com/watch?v=xLD9wTFFSD4
http://www.youtube.com/watch?v=pDZBAyzuTaM
Aja sitä halssia ensin, mikä tuntuu vievän lähemmäksi kohti maalia.
Mitäpä jos lukisitte alkuperäisen kysymyksen toistamiseen.
Siinä oletettiin, että tuuli EI käänny tunnin kuluessa. Ymmärtääkseni kysymyksen ydin oli siinä, miten tulee suhtautua aallokkoon.
- pieniä tuulen suunnan muutoksia tapahtuu jopa tunnin aikana
- kryssi aloitetaan sillä halssilla, jolla vene kulkee paremmin. Se ei vaadi teoretisointia, vaan purjehtimista ("miten tulee suhtautua aallokkoon").
- vastakäännökset toiselle halssille tehdään tuulen suunnan muuttuessa tai venevauhdin pudotessa..VMG!
Kysyjä ei selittänyt oliko kuviteltu tilanne saaristossa (aallokko muuttuu maan vaikutuksesta ja voi vaikuttaa strategiaan), avomerellä kovassa/heikossa tuulessa, vuorovesialueella (virta vaikuttaa merkitsevästi siihen kumpaa halssia kannattaa ajaa, virta vaikuttaa aaltoihin ja SOG COG:hen)....
Eli ei sittenkään vedetä samaa halssia liian kauaksi rhumb-linestä, vaan pysytellään mieluiten 10 asteen sektorin sisäpuolella.
Ohje perustuu John Illingworthin kokemuksiin Fastnet Race-kisoista 1960-70-luvuilta, mutta on yhä pätevä yleisohje pitkille krysseille ja sopii matkapurjehduksiin.
Esimerkki: maalin ollessa 160 mpk päässä tulee slaageista aluksi korkeintaan noin 30 mpk pituisia (edellyttäen, että päästään nousemaan n. 48 astetta tuulen silmästä). Slaagit lyhenevät, kun etäisyys maaliin lyhenee.
Idea on siinä, että mitä tahansa odottamatonta tuulen suunnan muutosta pystyy hyödyntämään.
vene kulkee paremmin? Viittaatko veneen ominaisuuksiin kulkea paremmin jommalla kummalla halssilla ja jos, miksi kulkisi paremmin jommalla kummalla halssilla?
Olosuhteista johtuvaa paremmin kulkemistahan tuossa tavallaan kysytään, joten et taida viitata siihen.
Aja vaikka 5 min toista halssia, tee vastakäännös ja kokeile toista halssia 5 min. Pian huomaat, kumpaa vene kulkee vauhdikkaammin ja pehmeämmin. Rupea sitten ajamaan sitä "parempaa".
Tietysti sinun kannattaa seurata kummalla halssilla pääset lähemmäksi oikeaa kurssia. Teet halssin vaihdot sen mukaan.
Ilmeisesti sektorilla tässä tarkoitetaan kohteesta katsottaissa 10 astetta keskilinjasta, vasempaan tai oikeaan eli kohdetta lähestyttäess kokonaissektori näin olisi 20 astetta.
Näin päästäisiin kerrottuun nyrkkisääntöön sin(10)* etäisyys kohteesta= max poikkeama keskilinjasta.
sallien hiema isomman sektorin 12 astetta saadaan sin(12)=0,2 jolloin esim 0.2*160=30
Tai vaikkapa kotivesillä lyhyilläkin matkoilla 0.2*5mpk = 1 mpk.
Tuo 30 astetta viittaa ilmeisesti nousukulmaan tuuleen nähden ja haluat tietää, kumpi halssi kannattaisi valita, se joka on suoraan aaltoihin vai se joka nouseen 60 asteen kulmassa aaltoihin nähden? Itse valitsisin ainakin tuon jälkimmäisen vaihtoehdon (jos jo mainitsemiesi seikkojen lisäksi jätetään mahd. kilpailustrategia huomioimatta), koska veneen purjeita on vaikea saada vetämään tasaisesti vasta-aallokossa sekä veneen/aallon pituuden ollessa epäsuotuisa, pakkaa vene pysähtymään jokaiseen aallonpohjaan. Lisäksi suoraan aaltoja vastaan on yleensä epämiellyttävä ajaa.
Skenario on aivan todellinen, mutta mitään hyvää ohjetta ei ole antaa. Toinen halssi menee sivuaaltoon lentäen ja toinen pelkkää tuskaa, ryskettä ja roisketta. Tuota alempana monella tapaa setvittyä taktiikkaa pysyä suunnilleen parinkymmenen asteen sektorissa kannattaa pääpirteissään noudattaa. Siellä paremman halssin laidan puolella ehkä kannattaa pysyä ja toivoa, että tuuli sittenkin johonkin kääntyy. Sama se mihin, koska se vasta-aaltoon puskeminen on suunnilleen yhtä paha kuin epäedullinen shifti sektorin laidassa. Tunnissa ei aallokon suunta vielä asetu tuulen mukaan, eikä tietysti kahdessakaan, jos aallon poikkeavaan suuntaan on joku maantieteellinen syy.
Vasta-aaltoon joutuu joka tapauksessa ajamaan selvästi alempaa kurssia jonkinlaisen vauhdin ylläpitämiseksi. Tämä kannattaa pitää mielessä myös leikkareita määriteltäessä.
Viime vuonna tuli Suursaarta kiertäville kokemusta paljon mukavammasta skenaariosta, kun tuulen kääntymisen jälkeen sai kryssiä vähän aikaa reippaassa myötäaallokossa.