Strategia krysllä

Nykyaikaisilla veneillä ei ole tarpeen kryssiä. Kryssiminen on miehistölle erittäin epämukavaa ja siksakkia menevä vene on yleensä vaaraksi meriturvallisuudelle. Lisäksi veneen rakenteille suuret kallistuskulmat eivät tee hyvää. Purjevenekisoissakin saa yleensä ajaa vastatuuliosuudet koneella ja tätä mahdollisuutta myös käytetään paljon. Esimerkiksi viimevuotisessa suursaari kisassa monet veneet ajoivat osan matkaa koneella.

aatoksilla kirjoitti:

Nykyaikaisilla veneillä ei ole tarpeen kryssiä. Kryssiminen on miehistölle erittäin epämukavaa ja siksakkia menevä vene on yleensä vaaraksi meriturvallisuudelle. Lisäksi veneen rakenteille suuret kallistuskulmat eivät tee hyvää. Purjevenekisoissakin saa yleensä ajaa vastatuuliosuudet koneella ja tätä mahdollisuutta myös käytetään paljon. Esimerkiksi viimevuotisessa suursaari kisassa monet veneet ajoivat osan matkaa koneella.

Lue lisää

vanhanaikaisella veneelläpä monasti kryssinyt vallan mielellään eikä kallistuskulmat ole haitanneet

aatoksilla kirjoitti:

Nykyaikaisilla veneillä ei ole tarpeen kryssiä. Kryssiminen on miehistölle erittäin epämukavaa ja siksakkia menevä vene on yleensä vaaraksi meriturvallisuudelle. Lisäksi veneen rakenteille suuret kallistuskulmat eivät tee hyvää. Purjevenekisoissakin saa yleensä ajaa vastatuuliosuudet koneella ja tätä mahdollisuutta myös käytetään paljon. Esimerkiksi viimevuotisessa suursaari kisassa monet veneet ajoivat osan matkaa koneella.

Lue lisää

Mitä siksakkia se on jos valitaan halssi seuraavaksi tunniksi?

styyrpuuri vai paapuuri kirjoitti:

Mitä siksakkia se on jos valitaan halssi seuraavaksi tunniksi?

hiitaasti se menee joo..

styyrpuuri vai paapuuri kirjoitti:

Mitä siksakkia se on jos valitaan halssi seuraavaksi tunniksi?

Pysyttelet 10 asteen sektorissa kohteeseen. Silloin et menetä korkeutta merkittävästi, vaikka tuulen suunta muuttuisi.

Eli slaagit on aluksi pitkiä ja lyhenevät kohdetta, waypointtia, lähestyessäsi.
Yleeensähän tuuli kuitenkin muuttaa suuntaansa, jos kryssi on pitkän puoleinen (vaikkapa Hangosta Gotska Sandön Kyrkuddenin itäviittaa kohti).
Jos kryssilegi on pitkä, esim. ison meren ylitys, slaagit voivat olla aluksi vaikkapa puolen vuorokauden mittaisia.
Sen 10 asteen sektorissa pysymisen näet helpoiten gepsistä. Kannattaa kokeilla.

poiglo kirjoitti:

hiitaasti se menee joo..

Ei normaalit purjeveneet ole vain myötätuuli (sivutuuli) veneitä.

vanha hyvä periaate: kirjoitti:

Pysyttelet 10 asteen sektorissa kohteeseen. Silloin et menetä korkeutta merkittävästi, vaikka tuulen suunta muuttuisi.

Eli slaagit on aluksi pitkiä ja lyhenevät kohdetta, waypointtia, lähestyessäsi.
Yleeensähän tuuli kuitenkin muuttaa suuntaansa, jos kryssi on pitkän puoleinen (vaikkapa Hangosta Gotska Sandön Kyrkuddenin itäviittaa kohti).
Jos kryssilegi on pitkä, esim. ison meren ylitys, slaagit voivat olla aluksi vaikkapa puolen vuorokauden mittaisia.
Sen 10 asteen sektorissa pysymisen näet helpoiten gepsistä. Kannattaa kokeilla.

Lue lisää

Max nousukulma tuuleen 30 astetta(kohteeseen). Meennääkö aaltoja vastaan vai toisella halssilla?

30-jalkaa kirjoitti:

Max nousukulma tuuleen 30 astetta(kohteeseen). Meennääkö aaltoja vastaan vai toisella halssilla?

Kysymyksestä ei käy ilmi, onko kyseessä kilpa- vai matkapurjehdus.

Kilpapurjehduksessa mennään mahdollsimman tiukasti vastaiseen aallokosta riippumatta. Matkapurjehduksessa suositaan mukavuutta, joten vasta-aallokkoon voidaan mennä hiukan loivemmalla kulmalla.

Kaikki riippuu tietenkin veneestä ja sen käyttäytymisestä aallokossa. Myös miehistön käyttäytymisessä voi olla hyvin suuria eroja.

Hakro kirjoitti:

Kysymyksestä ei käy ilmi, onko kyseessä kilpa- vai matkapurjehdus.

Kilpapurjehduksessa mennään mahdollsimman tiukasti vastaiseen aallokosta riippumatta. Matkapurjehduksessa suositaan mukavuutta, joten vasta-aallokkoon voidaan mennä hiukan loivemmalla kulmalla.

Kaikki riippuu tietenkin veneestä ja sen käyttäytymisestä aallokossa. Myös miehistön käyttäytymisessä voi olla hyvin suuria eroja.

Lue lisää

Maltaina käytetään ruismaltaita. Seos maustetaan pomeranssinkuorilla. Vesi kuumennetaan 90 °C:een, ja joukkoon vispilöidään ruisjauhoja sekä maltaita, kunnes saadaan ohut puuro. Puuron pinnalle laitetaan paksuhko kerros ruisjauhoja sekä maltaita. Kattila peitetään ja jätetään lämpimään kolmeksi tunniksi imeltymään.
Seosta vatkataan ja joukkoon lisätään 1 litra kuumaa vettä. Tämän jälkeen päälle pannaan toinen kerros ruisjauhoja ja maltaita, ja seos saa jälleen imeltyä puolen tunnin ajan. Näin jatketaan, kunnes koko vesi-, jauho- ja mallasmäärä on käytetty.
Imeltämisen jälkeen mämmiä keitetään noin tunti hyvin sekoittaen. Mämmi maustetaan keittämisen aikana. Keitetty mämmi vatkataan kylmäksi ja kaadetaan kylmällä vedellä huuhdottuihin tuokkosiin. Pinnalle ripotellaan sokeria, ja mämmiä paistetaan uunin miedossa lämmössä noin viisi tuntia.

Wikipedia

Hakro kirjoitti:

Kysymyksestä ei käy ilmi, onko kyseessä kilpa- vai matkapurjehdus.

Kilpapurjehduksessa mennään mahdollsimman tiukasti vastaiseen aallokosta riippumatta. Matkapurjehduksessa suositaan mukavuutta, joten vasta-aallokkoon voidaan mennä hiukan loivemmalla kulmalla.

Kaikki riippuu tietenkin veneestä ja sen käyttäytymisestä aallokossa. Myös miehistön käyttäytymisessä voi olla hyvin suuria eroja.

Lue lisää

Uskaltaisin olla hieman erimieltä.Voin tietysti olla väärässäkin, mutta mielestäni parempi nousta aallon mukana ja aallon jälkeen nostaa kurssia. Eli halssit aaltoa vasten koneella avustaen mahdollisimman lyhyitä ja aallokon mukaan siten mukavemmilla halsseilla.

aalloista vauhtia kirjoitti:

Uskaltaisin olla hieman erimieltä.Voin tietysti olla väärässäkin, mutta mielestäni parempi nousta aallon mukana ja aallon jälkeen nostaa kurssia. Eli halssit aaltoa vasten koneella avustaen mahdollisimman lyhyitä ja aallokon mukaan siten mukavemmilla halsseilla.

Lue lisää

Meinaatko, että Itämeren ylityksessä pidät konetta käynnissä kryssillä?

Kannattaa huomata sekin, että moottorin voitelu heikkenee veneen kallistuessa. Voi leikata kiinni, jos pidät kauan käynnissä. Joissakin koneissa maksimi kallistussieto on vain 20 astetta. Jos kryssillä ajat koneella siinä kallistuskulmassa, alkaa konevaurion riski olla todellinen.

vanha hyvä periaate: kirjoitti:

Pysyttelet 10 asteen sektorissa kohteeseen. Silloin et menetä korkeutta merkittävästi, vaikka tuulen suunta muuttuisi.

Eli slaagit on aluksi pitkiä ja lyhenevät kohdetta, waypointtia, lähestyessäsi.
Yleeensähän tuuli kuitenkin muuttaa suuntaansa, jos kryssi on pitkän puoleinen (vaikkapa Hangosta Gotska Sandön Kyrkuddenin itäviittaa kohti).
Jos kryssilegi on pitkä, esim. ison meren ylitys, slaagit voivat olla aluksi vaikkapa puolen vuorokauden mittaisia.
Sen 10 asteen sektorissa pysymisen näet helpoiten gepsistä. Kannattaa kokeilla.

Lue lisää

Tai sitten ajelet leikkarilta toiselle. Tuossahan on vaan fifty-sixty mahikset että tuuli kääntyy vastaiseksi. Yhtä hyvin voi käydä niin, että pääsee sivutuuleen seilaamaan.

Tarkoitatko hetkellistä kry... kirjoitti:

Meinaatko, että Itämeren ylityksessä pidät konetta käynnissä kryssillä?

Kannattaa huomata sekin, että moottorin voitelu heikkenee veneen kallistuessa. Voi leikata kiinni, jos pidät kauan käynnissä. Joissakin koneissa maksimi kallistussieto on vain 20 astetta. Jos kryssillä ajat koneella siinä kallistuskulmassa, alkaa konevaurion riski olla todellinen.

Lue lisää

öööh.. mistä sä oikein kirjoitat? mene sä sinne itämerelle kellumaan vaan

Tarkoitatko hetkellistä kry... kirjoitti:

Meinaatko, että Itämeren ylityksessä pidät konetta käynnissä kryssillä?

Kannattaa huomata sekin, että moottorin voitelu heikkenee veneen kallistuessa. Voi leikata kiinni, jos pidät kauan käynnissä. Joissakin koneissa maksimi kallistussieto on vain 20 astetta. Jos kryssillä ajat koneella siinä kallistuskulmassa, alkaa konevaurion riski olla todellinen.

Lue lisää

pidin erään kerran konetta käynnissä akkujen lataamista varten kelissä kryssiessä enkä ollut reivannut ja menin niin vinossa että koneen jäähdytysvesiaukko oli ylhäällä vedestä ja hälytin alkoi huutaa ylikuumenemisen merkiksi. Mutta siis ei kai purjeveneilyn idea ole koneella ajo. Moottoripurrellahan ei kryssitä liiemmin

30-jalkaa kirjoitti:

Max nousukulma tuuleen 30 astetta(kohteeseen). Meennääkö aaltoja vastaan vai toisella halssilla?

http://www.youtube.com/watch?v=xLD9wTFFSD4
http://www.youtube.com/watch?v=pDZBAyzuTaM

Aja sitä halssia ensin, mikä tuntuu vievän lähemmäksi kohti maalia.

sitten kirjoitti:

Tai sitten ajelet leikkarilta toiselle. Tuossahan on vaan fifty-sixty mahikset että tuuli kääntyy vastaiseksi. Yhtä hyvin voi käydä niin, että pääsee sivutuuleen seilaamaan.

Lue lisää

Mitäpä jos lukisitte alkuperäisen kysymyksen toistamiseen.

Siinä oletettiin, että tuuli EI käänny tunnin kuluessa. Ymmärtääkseni kysymyksen ydin oli siinä, miten tulee suhtautua aallokkoon.

Hakro kirjoitti:

Mitäpä jos lukisitte alkuperäisen kysymyksen toistamiseen.

Siinä oletettiin, että tuuli EI käänny tunnin kuluessa. Ymmärtääkseni kysymyksen ydin oli siinä, miten tulee suhtautua aallokkoon.

Lue lisää

- pieniä tuulen suunnan muutoksia tapahtuu jopa tunnin aikana
- kryssi aloitetaan sillä halssilla, jolla vene kulkee paremmin. Se ei vaadi teoretisointia, vaan purjehtimista ("miten tulee suhtautua aallokkoon").
- vastakäännökset toiselle halssille tehdään tuulen suunnan muuttuessa tai venevauhdin pudotessa..VMG!

Kysyjä ei selittänyt oliko kuviteltu tilanne saaristossa (aallokko muuttuu maan vaikutuksesta ja voi vaikuttaa strategiaan), avomerellä kovassa/heikossa tuulessa, vuorovesialueella (virta vaikuttaa merkitsevästi siihen kumpaa halssia kannattaa ajaa, virta vaikuttaa aaltoihin ja SOG COG:hen)....

opetusvideota kirjoitti:

http://www.youtube.com/watch?v=xLD9wTFFSD4
http://www.youtube.com/watch?v=pDZBAyzuTaM

Aja sitä halssia ensin, mikä tuntuu vievän lähemmäksi kohti maalia.

Lue lisää

Eli ei sittenkään vedetä samaa halssia liian kauaksi rhumb-linestä, vaan pysytellään mieluiten 10 asteen sektorin sisäpuolella.

Ohje perustuu John Illingworthin kokemuksiin Fastnet Race-kisoista 1960-70-luvuilta, mutta on yhä pätevä yleisohje pitkille krysseille ja sopii matkapurjehduksiin.
Esimerkki: maalin ollessa 160 mpk päässä tulee slaageista aluksi korkeintaan noin 30 mpk pituisia (edellyttäen, että päästään nousemaan n. 48 astetta tuulen silmästä). Slaagit lyhenevät, kun etäisyys maaliin lyhenee.
Idea on siinä, että mitä tahansa odottamatonta tuulen suunnan muutosta pystyy hyödyntämään.

- mutta teoreettinen! kirjoitti:

- pieniä tuulen suunnan muutoksia tapahtuu jopa tunnin aikana
- kryssi aloitetaan sillä halssilla, jolla vene kulkee paremmin. Se ei vaadi teoretisointia, vaan purjehtimista ("miten tulee suhtautua aallokkoon").
- vastakäännökset toiselle halssille tehdään tuulen suunnan muuttuessa tai venevauhdin pudotessa..VMG!

Kysyjä ei selittänyt oliko kuviteltu tilanne saaristossa (aallokko muuttuu maan vaikutuksesta ja voi vaikuttaa strategiaan), avomerellä kovassa/heikossa tuulessa, vuorovesialueella (virta vaikuttaa merkitsevästi siihen kumpaa halssia kannattaa ajaa, virta vaikuttaa aaltoihin ja SOG COG:hen)....

Lue lisää

vene kulkee paremmin? Viittaatko veneen ominaisuuksiin kulkea paremmin jommalla kummalla halssilla ja jos, miksi kulkisi paremmin jommalla kummalla halssilla?
Olosuhteista johtuvaa paremmin kulkemistahan tuossa tavallaan kysytään, joten et taida viitata siihen.

millä halssilla kirjoitti:

vene kulkee paremmin? Viittaatko veneen ominaisuuksiin kulkea paremmin jommalla kummalla halssilla ja jos, miksi kulkisi paremmin jommalla kummalla halssilla?
Olosuhteista johtuvaa paremmin kulkemistahan tuossa tavallaan kysytään, joten et taida viitata siihen.

Lue lisää

Aja vaikka 5 min toista halssia, tee vastakäännös ja kokeile toista halssia 5 min. Pian huomaat, kumpaa vene kulkee vauhdikkaammin ja pehmeämmin. Rupea sitten ajamaan sitä "parempaa".
Tietysti sinun kannattaa seurata kummalla halssilla pääset lähemmäksi oikeaa kurssia. Teet halssin vaihdot sen mukaan.

sopii tähänkin... kirjoitti:

Eli ei sittenkään vedetä samaa halssia liian kauaksi rhumb-linestä, vaan pysytellään mieluiten 10 asteen sektorin sisäpuolella.

Ohje perustuu John Illingworthin kokemuksiin Fastnet Race-kisoista 1960-70-luvuilta, mutta on yhä pätevä yleisohje pitkille krysseille ja sopii matkapurjehduksiin.
Esimerkki: maalin ollessa 160 mpk päässä tulee slaageista aluksi korkeintaan noin 30 mpk pituisia (edellyttäen, että päästään nousemaan n. 48 astetta tuulen silmästä). Slaagit lyhenevät, kun etäisyys maaliin lyhenee.
Idea on siinä, että mitä tahansa odottamatonta tuulen suunnan muutosta pystyy hyödyntämään.

Lue lisää

Ilmeisesti sektorilla tässä tarkoitetaan kohteesta katsottaissa 10 astetta keskilinjasta, vasempaan tai oikeaan eli kohdetta lähestyttäess kokonaissektori näin olisi 20 astetta.

Näin päästäisiin kerrottuun nyrkkisääntöön sin(10)* etäisyys kohteesta= max poikkeama keskilinjasta.

sallien hiema isomman sektorin 12 astetta saadaan sin(12)=0,2 jolloin esim 0.2*160=30

Tai vaikkapa kotivesillä lyhyilläkin matkoilla 0.2*5mpk = 1 mpk.