Maailmalla on keksitty uusi elintason mittari, eli "todellinen yksilöllinen kulutus" (englanniksi "Actual individual consumption", AIC).
Siitä sanotaan seuraavaa:
"Todellinen yksilöllinen kulutus sisältää kotitalouksien kulutusmenojen lisäksi voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen (järjestöjen, seurakuntien, säätiöiden yms.) kulutusmenot sekä sen osan julkisesta kulutuksesta, joka voidaan katsoa yksilölliseksi eikä kollektiiviseksi. Niitä ovat koulutus-, sosiaali-, terveys-, sosiaalivakuutus-, virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalveluihin käytetyt kulutusmenot, jotka kohdistuvat suoraan ihmisiin päinvastoin kuin hallinnon, puolustuksen, tutkimuksen, tienpidon yms. kulutusmenot."
Tilastojen mukaan Suomen todellinen yksilöllinen kulutus on indeksin mukaan 103 (Kun EU:ssa se on 100) ja Virossa kyseinen luku on 64. Ja tilaston (josta luvut ovat) tiedot ovat vuosilta 2004 ja 2007. Nyt eletään vuotta 2009 ja Viron talous on kasvanut noin kymmenen prosentin vuosivauhtia. Eli nyt Viron todellinen kulutus saattaa hyvinkin olla jotain 70-75 EU-indeksin mukaan, eli 3/4 Suomen tasosta (Suomen palkkataso ei nouse niin kovaa vauhtia kuin Virossa, eli Suomen lukema tuskin on muuttunut juurikaan).
Tilasto kaikkien EU-maiden todellisesta yksilöllisesta kulutuksesta:
http://www.dst.dk/homeuk/Statistics/focus_on/focus_on_show.aspx?sci=1277
Muita tilastoja (sisältää EU:n ulkopuolisia maita) ja suomenkielistä informaatiota AIC:stä:
http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_04_06_bkt_kulutus.html
Siitä sanotaan seuraavaa:
"Todellinen yksilöllinen kulutus sisältää kotitalouksien kulutusmenojen lisäksi voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen (järjestöjen, seurakuntien, säätiöiden yms.) kulutusmenot sekä sen osan julkisesta kulutuksesta, joka voidaan katsoa yksilölliseksi eikä kollektiiviseksi. Niitä ovat koulutus-, sosiaali-, terveys-, sosiaalivakuutus-, virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalveluihin käytetyt kulutusmenot, jotka kohdistuvat suoraan ihmisiin päinvastoin kuin hallinnon, puolustuksen, tutkimuksen, tienpidon yms. kulutusmenot."
Tilastojen mukaan Suomen todellinen yksilöllinen kulutus on indeksin mukaan 103 (Kun EU:ssa se on 100) ja Virossa kyseinen luku on 64. Ja tilaston (josta luvut ovat) tiedot ovat vuosilta 2004 ja 2007. Nyt eletään vuotta 2009 ja Viron talous on kasvanut noin kymmenen prosentin vuosivauhtia. Eli nyt Viron todellinen kulutus saattaa hyvinkin olla jotain 70-75 EU-indeksin mukaan, eli 3/4 Suomen tasosta (Suomen palkkataso ei nouse niin kovaa vauhtia kuin Virossa, eli Suomen lukema tuskin on muuttunut juurikaan).
Tilasto kaikkien EU-maiden todellisesta yksilöllisesta kulutuksesta:
http://www.dst.dk/homeuk/Statistics/focus_on/focus_on_show.aspx?sci=1277
Muita tilastoja (sisältää EU:n ulkopuolisia maita) ja suomenkielistä informaatiota AIC:stä:
http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_04_06_bkt_kulutus.html
Vastaukset 11
Vanhimmat
eikös viron talous mene n. 10% vuosivauhdilla alaspäin? ennusteen mukaan alamäki jatkuu 3-5 vuotta. laske siitä, mitä indeksit näyttää 5 vuoden kuluttua. :)
maassa Puolaa lukuunottamatta. Samassa veneessä ollaan.
viro -10% ja on ennustettu jopa -20%.
karmeita lukuja. sehän tarkoittaa, että virolaisten elintaso tippuu 2-3 vuodessa kymmenen vuoden takaiselle tasolle. työttömyyskorvaus 2 euroa päivässä. kuoleeko kansa nälkään?
mistä löytyis ne vanhat ladat vielä käyttöön? suomessahan niitä on vielä paljon liikenteessä, pitäisi järjestää hätäapukeräys... (?)
Ei juurikaan ole velkaa ja ruotsalaiset pankit tuksin hetkahtavat mihinkään suuntaan Viron tilanteen vuoksi (Viron talous on 1/20 Ruotsin taloudesta). Iso osa virolaisista joutuu puille paljaille, mutta kai niille joku ruokaa antaa. Jos eivät omat kansalaiset, niin suomalaiset kuitenkin.
sitten taas viroon vanhentunutta ruokaa. "Ruoka-apu" rules.
R***ä vei käytetyt Ladat takaisin Venäjälle jo 90-luvulla. Täyttivät ne ensin - ihme ja kumma - SILITYSLAUDOILLA, joka oli ilmeisesti hyvin defitsitnoje tuote siellä.
Ruokien "viimeinen käyttöpäivä"-päivämäärät Suomessa ovat viikkoa-paria aikaisemmassa kuin se ajankohta, jolloin ruoka oikeasti pilaantuu.
Ja isegi salatitel?
Siis on küll tegemist mingi imekokandusega..
sitä osaa heimoveli.
Tuolla mitataan asioita, joita ei voi mitata. Tottakai maat, joissa kolmannen sektorin osuus on huomattava, pärjäävät näissä vertailuissa, mutta mistä se kertoo: siitä, että sosiaalipalvelut ovat huonoja ja ihmisten pitää olla itse (sosiaali-)palvelunsa, koska yhteiskunnalla ei ole samoja lakisääteisiä velvollisuuksia niitä järjestää.
Harvoissa maissa on esimerkiksi lapsilla subjektiivinen lakisääteinen OIKEUS saada päivähoitoa. (Ja vieläpä vanhempien maksukyvyn mukaan.)
Pitäisi lopettaa "elintasovertailut" ja pyrkiä näkemään elämänlaatu. Mutta kuinkas sitä mitataan?
Serkkuni muutti perheineen Kaliforniasta Suomeen, kun lapsen tuli aika mennä kouluun. He olivat kurkkuaan myöten täynnä sikäläisessä yhteiskunnassa kokemaansa päivähoito-, koulu- ym. hässäkkää ja elämää, joka kuluu suureksi osaksi autossa istumiseen liikenneruuhkissa ja kulttuuria edustaa ostoskeskukissa maleskelu.
Onneksi umpienglanninkieliselle miehellekin löytyi työpaikka.
ottaa huomioon myös sosiaalikulut. Suomessa tosin on niin, että me tuotamme muita maita halvemmalla samat sosiaalipalvelut, eli siinä mielessä AIC on pikkuisen kömpelö väline. Se ei ota huomioon hinta/laatu-suhdetta. Meillä menee paljon rahaa harvaanasutun maan tieverkon ylläpitämiseen, teollisuuden investointeihin ja niiden valtavien valtiollisten virastojen ja muiden toimistotalojen rakentamiseen. Asevelvollisuusjärjestelmä on myös huomattavasti kalliimpi kuin puolustusbudjetissä näkyy. BKT:sta menee iso osa jostain syystä infrastruktuuriin.