Maajussilla vastuu ympäristön hyvinvoinnista

Maatalouden siirtyminen niin sanottuun tehotuotantoon alkoi vuoden 1950 tienoilla: alettiin käyttää keinotekoisia typpilannoitteita, tilat erikoistuivat kasvintuotanto- ja eläintiloihin ja torjunta-aineina alettiin käyttää myrkyllisiä kemikaaleja.
Maatilalle tuodut suuret lisämäärät typpeä ja fosforia eli kallisarvoisia ravinteita muuttuivat vain saastuttavaksi ylimääräksi, sillä ravinteita poistui tuotuja ravinnemääriä vähemmän leipäviljana, maitona ja lihana.
Vuonna 1950 maatalouden ravinnekiertoon hehtaaria kohden ei päässyt juuri lainkaan keinotekoisia typpilannoitteita, ja sieltä poistui tuotteiden muodossa alle 20 kiloa typpeä. 1990-luvulla typpipanokset nousivat korkeimmillaan 110 kiloon hehtaaria kohden, mutta tuotokset kasvoivat hyvin vaatimattomalla tavalla.
- Maatalouden hyötysuhde on selvästi huonontunut väkilannoitteiden käyttöönoton jälkeen.
Maatalouden osuus typen päästöistä on 59 prosenttia, fosforin päästöistä 55 prosenttia. Kaksi kolmasosaa Itämereen huuhtoutuvasta typestä ja fosforista tulee Suomesta, Ruotsista ja Puolasta. Puolan osuus on suurin näistä kolmesta.
Kuitenkin Ruotsin päästöt henkeä kohden ovat nelinkertaiset ja Suomen päästöt vain hivenen tätä pienemmät.
5561
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Pietarin päästöt? Vai pääsivätkö tutkijat hengestään?

Äänestä
  • jos edes sen tajuat.

    Äänestä

Osittain totta.Jos peltoja täsmälannoitetaan eli ravinteita kutakin laitetaan peltoon tarvittava määrä niin tase saattaa olla negatiivinen eli ravinteita poistuu sadon mukana enemmän kuin peltoon laitetaan.Maanviljelijät eivät missään tapauksessa halua saastuttaa luontoa ja tänä päivänä ravinteet ovat sen verran kalliita ettei ole varaakaan tuhlata niitä.

Vesistöjä saastuttaa muutkin kuin vain maatalous,myönnän kyllä maatalouden osuuden mutta luulen että se on paljon pienempi kuin annetaan ymmärtää.

Kaupungit kuormittavat osaltaan,maatalous osaltaan ja luulen että vesistöissä oleva valtava määrä roskakalaa kuormittaa osaltaan.

Älä unohda entisen Neuvostoliiton aluetta.Luulen että ympäristöasiat ei vielä ole ihan kunnossa.

Äänestä
  • Kyllä viimeisimmätkin tutkimukset osoittavat, että peltoja yliannoitetaan. Viljatiloilla erityisesti ja karjanlannan käyttöön ei nykyään riittävästi perehdytä. "Täsmälannoitetaan", käytetään starttilannoitusta -> ylilannoitetaan. Viljelytekniikka on suurpiirteistä Ristiriita on mm. suojakaistat, niitä saadaan laiduntaa ja entäs vesistöissä porkkaavat eläimet...
    terv. palkansaaja kepulainen agr.KM.

    Äänestä

Luin jostakin lehdestä mielenkiintoisen artikkelin tuolla otsikolla. Siinä pari Helsingin yliopiston agronomiopiskelijaa oli tutkinut pääkaupunkiseudun ravinnepäästöjä ja vertauskuvallisesti puhuivat pääkaupunkiseudusta päästöineen miljoonan sian sikalana. Ensinnäkin kaikki jätevedet kerätään ja siitä haihdutetaan typpi ilmaan, jossa siitä muodostuu ilmastonmuutosta edistävää kaasua. Sen jälkeen fosfori kiteytetään rakeeksi. Tähän saakka ok. Sitten mielenkiintoista oli mihin nämä rakeet käytetään? Ne käytetään kaupungin viherrakentamisen lannoitteena, niimpä opiskelijat olivat käyneet mittailemassa mereen laskevista sadevesiviemäreistä fosforipitoisuuksia ja tulokset olivat olleet hirvittävän korkeita pitoisuuksia. Että silleen!!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ja siitä hänelle maksetaan kirjoitti:

Maatalouden siirtyminen niin sanottuun tehotuotantoon alkoi vuoden 1950 tienoilla: alettiin käyttää keinotekoisia typpilannoitteita, tilat erikoistuivat kasvintuotanto- ja eläintiloihin ja torjunta-aineina alettiin käyttää myrkyllisiä kemikaaleja.
Maatilalle tuodut suuret lisämäärät typpeä ja fosforia eli kallisarvoisia ravinteita muuttuivat vain saastuttavaksi ylimääräksi, sillä ravinteita poistui tuotuja ravinnemääriä vähemmän leipäviljana, maitona ja lihana.
Vuonna 1950 maatalouden ravinnekiertoon hehtaaria kohden ei päässyt juuri lainkaan keinotekoisia typpilannoitteita, ja sieltä poistui tuotteiden muodossa alle 20 kiloa typpeä. 1990-luvulla typpipanokset nousivat korkeimmillaan 110 kiloon hehtaaria kohden, mutta tuotokset kasvoivat hyvin vaatimattomalla tavalla.
- Maatalouden hyötysuhde on selvästi huonontunut väkilannoitteiden käyttöönoton jälkeen.
Maatalouden osuus typen päästöistä on 59 prosenttia, fosforin päästöistä 55 prosenttia. Kaksi kolmasosaa Itämereen huuhtoutuvasta typestä ja fosforista tulee Suomesta, Ruotsista ja Puolasta. Puolan osuus on suurin näistä kolmesta.
Kuitenkin Ruotsin päästöt henkeä kohden ovat nelinkertaiset ja Suomen päästöt vain hivenen tätä pienemmät.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu