Onko täällä ketään joka on joutunut lomautetuksi, pätkittäin, toistaiseksi tai saanut potkut?
Itse joutunut lomautetuksi 55-vuotiaana ja lopputili vaanii kulman takana. Työelämää takana reilusti yli 30 vuotta. Kroppa ei ole tottunut tähän outoon joutilaisuuteen. Kuinka olette selvinneet vastaavassa tilanteessa niin henkisesti kuin taloudellisestikin? Onneksi on hiukan säästöjä joilla voi hetken kitkutella, koska vaatimattomat korvauksetkin tulevat joskus hamassa tulevaisuudessa ja niillä ei pitkälle pötkitä varsinkin kun palkkakin on ollut naisille varmaan aika tyypillisen pieni. Kukaan ei huoli töihin enää tämän ikäistä, joten ei voi muuta kuin ihmetellä, että tässäkö tämä työura nyt oli ja tulevaisuus ei hyvältä näytä. Onko vastaavia kokemuksia?
Itse joutunut lomautetuksi 55-vuotiaana ja lopputili vaanii kulman takana. Työelämää takana reilusti yli 30 vuotta. Kroppa ei ole tottunut tähän outoon joutilaisuuteen. Kuinka olette selvinneet vastaavassa tilanteessa niin henkisesti kuin taloudellisestikin? Onneksi on hiukan säästöjä joilla voi hetken kitkutella, koska vaatimattomat korvauksetkin tulevat joskus hamassa tulevaisuudessa ja niillä ei pitkälle pötkitä varsinkin kun palkkakin on ollut naisille varmaan aika tyypillisen pieni. Kukaan ei huoli töihin enää tämän ikäistä, joten ei voi muuta kuin ihmetellä, että tässäkö tämä työura nyt oli ja tulevaisuus ei hyvältä näytä. Onko vastaavia kokemuksia?
Vastaukset 24
Vanhimmat
en ole.
Töihin on mentävä, ja harrastukset kärsivät pahasti.
59v. Voisivat jo laittaa sivuun, saisi yhteiskunta hyviä kirjoja ja hyvää musiikkia tilalle, ja mikä parasta, enemmän alkoholiveroa.
Olen ollut pätkätyöläisenä useita vuosia, ainaista rahanlaskentaa. Työpisteet samalla työnantajalla vaihtui noin neljän työpisteen välillä, oikee heittopussi. Kyllä sitä jotenkin selvisi ja oikeesti pidän vaihtelusta joten kait se heittopussina oleminen sopi vartalolle. Nyt on vakityö ja työtä luvattu eteenpäin noin neljä-viisi vuodeksi.
tekemättä! Tympeää työtä päivästä toiseen, tylsää...joojoo, ammatinvalintakysymys mutta ei tällä päällä....
ei kannata sanoa ei koskaan. Hyppy tuntemattomaan se on minullakin usein ollut.
Ja mitä syvempi lama, sitä enemmän on töitä mun koulutuksilla.
alkoi viime yön yövuoron jälkeen.
Meillä nämä muutamat viikot lomautetaan viikon pätkissä ja koska olen päättymättömässä kolmevuorotössä tulee tähän viikkoon neljä työpäivää.
Hyvin sopii minulle juuri nyt kun olisin muuten joutunut ens perjantaina ja lauantaina pyytämään vapaata.
Minun kroppani suuresti nauttii, enemmän kun työstä koska jatkuva vuoronvaihto käy enemmän kropan päälle.
Ja niin kun olen ennenkin sanonut en pelkää työttömyyttä koska monia vuosia olen pätkätöissä elämässäni ollut ja repun kanssa paikasta toiseen kulkenut, siis matkustanut työn perässä pitkin suomea, yleisillä kulkuneuvoilla.
Elämäntapa on siitä johtuen vieläkin vaatimaton, en alkanut suuresti pröystäilemään vakituisen paikan saadessani.
Ihminen pärjää kun ei ajattele negatiivisia asioita vaan käyttää mielikuvitustaan.
Kesäisin meillä on ruokaa metsät ja meret sekä järvet täynnä, sieltä vaan säilömään niin ei tarvi nälkää nähdä ja muutenkin kyllä meillä vielä huolehditaan ihmisestä sosiaalihuollon puitteissa.
Leipä ja ruokajonoja voi käyttää suurinpaan hätään.
Koskaan ei sitä tarvinnut tehdä silloinkaan pätkäaikana mutta mennyt olisin jos niin tiukalle olisi mennyt.
tai antaa auttavia vihjeitä, kun ei tiedä yhtään miltä alalta on kenenkin kohdalla kysymys.
kouluttautuakin vielä uuteen ammattiin, ei menisi jouto aika hukkaan..
Töissä kannattaa sinitellä. Lomauttaminen ei välttämättä tarkoita työsuhteen päättymistä - vaan taukoa työhön.
Taloudellisesti selviää, jos on työttömyyskassan jäsen. Toki joistakin asioista on tingittävä; rahaa kun on vähemmän. Mutta jos alun odottelusta selviää niin yleensä selviää kyllä.
Mutta pelon valtaan ei kannata jäädä.
mutta tilanne siinä mielessä sama, ettei rahat tahdo riittää. Henkisesti ainoa lohtu nämä keskustelupalstat, muuhun ei enää pysty.
mutta toivon että toivut pian.
ja raha käy mielessä ja se miten vähällä sitä pärjääkään.
Mikähän on se millä vielä toimeen tulee.
- Ikäisestä olen itseni elättänyt... Nyt kuudenkympin korvilla olen osaaikaisella ja tosi tyytyväinen vaikka rahaa tuleekin huomattavasti vähemmän.
Oikeastaan vain yhden päivän elämässäni olen ollut työttömänä... Osaaville käsille on ollut käyttöä.
paitsi että itse aloitin 13v.
Nostan sinulle hattua.
Asenteesi on hieno, ja paljon olet työtä tehnyt, itsellesi ja tälle maalle.
Kiitos.
Lomautin itse itseni lopullisesti työelämästä Helmikuussa 2000.En olisi voinut uskoa että elämä voi olla niin fantastista ilman pakottavia rasiteita.
Hienoa,ja hieman outoa aluksi,että saattaa joka ilta odottaa innolla seuraavaa aamua ja salassa olevaa uutta seikkailua.
löysä yritys.
Mieti, älä tee näin teennäisiä juttuja.
Ja tällaiset asiat vaativat omakohtaista kokemusta.
Taitaa harmittaa kun taas huomenna joudut menemään mobattavaksi ja eläkkeelle pääsy on kaukainen unelma ja kaikki on vain siksi,että ei ole varaa jäädä eläkkeelle.
Täällä vain kysellään miksi jotkut ketjut vetävät ja jotkut ei.
Tämä oli siihen liittyvä vastaus ja neuvo.
Olen kyllä pyytänyt eläkelaskelman ja luulen sillä eläväni, mutta sen aika ei ole vielä.
Jos hyvin käy, niin tämän vuoden lopussa.
Varaa on jäädä, enemmänkin saisi, tietysti, olla.
Minulla on tietokone, soitin ja nuotinnusohjelma.
Ja auto. Muuta en tunne tarvitsevani.
alkupuolella työttömänä 3 vuotta, opiskelin uuden ammatin ja nyt olen taas vanhassa ammatissa jossa joudun käyttämään tietojani myös
sähkötekniikasta.
Työnantaja on ollut sama kohta 14 vuotta.
Ihan kannustavia viestejä. Isoin ongelma tässä lomautetun elämässä ei ole se, että miten kuluttaa päivänsä, ainahan sitä touhuamista on. Suurin pulma taitaa olla se että mistähän niitä senttejä tulisi.
Uudelleenkouluttautuminenhan on loistava ratkaisu, varsinkin silloin kun on nuorempi. Olenko liian kyyninen ja pessimistinen, kun ajattelen niin, että vaikka menisinkin johonkin koulutukseen (nyt toimistotyössä), epäilen kuitenkin työhön sijoittumista. En usko että 55-60 vuotias on enää kova sana työmarkkinoilla varsinkaan kun ei ole mitään erikoisosaamista. Itseään voi tietysti syyttää että sitä osaamista ei ole, mutta maailma oli 70-luvulla toinen, töihin vain mentiin ja sille tielle jäätiin sen enempää miettimättä. Töitä oli niin paljon, ettei silloin osannut ajatella mitä tapahtuu joskus 30 vuoden kuluttua. Niinhän se elämä usein menee.
pirruuttasi etsiä lomautusaikana jotain työtä, se ei ole kiellettyä.
Kysäse vaikka vuokratyö välittäjiltä.
kysele sinne, mua ei kiinnosta...en jaksa nostella niitä mummoja...eikä oikein kiinnostakkaan!
Kohta 500pv täynnä,eikä tämän hetken tuloilla herkutella,eikä käydä paljon muualla kuin ruokakaupassa.Itse olen keskittynyt kunnon ylläpitämiseen.Yksi hyvä tässä on,juominen jää pois kun ei ole varaa.Saa nähdä miten menee kun päivät nollilla.Saako toimeentulotukea,asumistukea,elatusmaksusta vapaata.Säästöjä ei ole.
minkä ikäinen olet?