Viron neuvotomiehitys myytti?

bolsevikit eli punaimperialistit orjuutti viron. vai olisiko näkemyksiä? eli se suuri js mahtava iänmaallinen sota olikin punaimperialismia parhaimmillaan

Neuvostoliitto hyökkäsi Viroon kesäkuun alkupuolella ja sen seurauksena Viro salli puna-armeijan marssia maahan.

Millä nimellä sinä kutsut sitä, kun hyökkäävän valtion joukot saapuvat sotatilan aikana maahan?
Kalle kutsuu sitä miehitykseksi. Jos joukot tulevat ilman vastarintaa niin kysymyksessä on hyökkäyksen kohteen antautuminen ja sitä seurannut miehitys.

Eestiä ei NL toimesta miehitetty 1940, vaikka porvarit kovasti niin väittävät, eikä Eestiä ole NL toimesta miehitetty missään muussakaan historian vaiheessa.

Eikä NL:n itämerenlaivaston kesäkuussa 1940 toteuttama saarto ja muut siihen liittyneet sotilastoimet olleet Eestiä kohtaan suunnattuja NL:n yksipuolisia painostuskeinoja eikä myöskään miehitys- eikä sotatoimia, vaan NL objektiivisesti perusteltuja sotilaallisia vastamanööverejä Baltian maiden ja natsien sotilaallispoliittisille vehkeilyille. Voi sanoa, että niillä ehkäistiin sota. Nämä seikat voidaan todentaa historiallisilla faktoilla varsin selvästi!

Mutta ennen kuin mennään saartoa puimaan, tarkastellaan alkoiko se NL Eestiä ”asteittain miehittämään”, kuten Urpo väittää, vai ei! Eli 25. syyskuuta 1939 NL esitti Eestille avunantosopimuksen solmimista. Vaikka Eestin hallitus hyväksyi tarjouksen, hallitus toimi kaksinaamaisesti, koska heti NL:n esitettyä avunantosopimuksen solmimista, Eestin silloinen puolustusvoimien komentaja Johan Laidoner tiedusteli kuriirinsa kautta Saksalta, lähteekö se sotaan Neuvostoliittoa vastaan, jos Eesti aloittaa sotatoimet. Mutta saksalaiset eivät olleet vielä valmiita idänretkeensä, joten vastasivat tuolloin kieltävästi. Näin Eestin hallituksen oli sopimus hyväksyttävä, vaikkakin pitkin hampain, NL:n kanssa 28. syyskuuta 1939.

Jos Eestin linja oli sotaisa, NL:n linja oli sopimuskumppaninsa puolueettomuutta kunnioittava linja. Tästä kunnioittamisesta esimerkkinä se, että NL suostui siihen, että Eesti pidätti itselleen täyden suvereniteetin NL:lle myönnettyjen tukikohtien suhteen. Eli ne annettiin NL:lle vuokralle ja Eesti rajasi niissä olevan maa-, meri- ja ilmavoimien enimmäismäärät erityisellä sopimuksella. NL hyvitti avunantosopimuksen tuomia haittoja Eestille myös siten, että Eestin ja NL:n välille solmittiin kauppasopimus, joka nosti maiden välisen kaupan vuoden -40 loppuun mennessä yli nelinkertaiseksi. Ja niinpä Eestin silloinen NL:lle vihamieliseksi laskettava hallitus joutui myöntämään Eestin ulkoasiainministerin kiertokirjeessä 21. lokakuuta 1939 seuraavasti:

”Tämä sopimus laskee vankan ja käytännöllisen perustan Eestin ulkopolitiikalle. Sopimus ei kajoa Eestin suvereniteettiin, koska neuvostohallituksella ei ole sellaisia pyrkimyksiä… Neuvostoliiton sotilastukikohtia varten vuokratut alueet pysyvät vastedeskin Eestin alueena ja sen tuomiovallassa… Neuvostoliiton joukkojen sijoittaminen ja niiden käyttäytyminen on tähän saakka vastannut kansanvälisiä tapoja ja sääntöjä ja on ollut kohteliasta ja korrektia kaikissa suhteissa.”

Eli tähän mennessä voidaan todeta, ettei mistään miehityksestä ollut kysymys, vaan kahden suvereenisen valtion sopimuskäytännöstä!

Mutta mistä syistä johtui, että NL:n itämerenlaivasto siirtyi sitten mm. 11.6-40 tehostettuun operaatiovalmiuteen ja 16.6. -40 täyteen taisteluvalmiuteen. Eli NL aloitti käytännössä Viron ja Baltian maiden melko massiivisen saarron, jota toteutti kaikkiaan 120 laivaston yksikköä.

Saarron ja siihen liittyvien puna-armeijan samanaikaisten muiden sotilaallisten toimien taustalla oli se, että jo alkukeväästä 1940 Saksan sotilaallisen menestyksen myötä Saksan ja Baltian maiden, kuten Eestin natsihenkisen hallituksen, yhteistyö vilkastui reilusti. Esimerkiksi Baltian maiden ja Saksan sopimusten mukaan Baltian maiden viennistä jo 70 prosenttia suuntautui Saksaan. Käytännössä Saksa oli siis integroimassa taloudellisesti ja poliittisesti ja asemyynnillä Baltian maita itseensä. Hitler jopa vahvisti käskykirjeessään kesällä -40, että Baltian maat oli liitettävä Saksaan. Ei siis puuttunut muuta kuin Saksan sotilaallinen siirtyminen Baltiaan, joka olisi tietänyt sotaa.

Baltian maiden päättäjät myös tiesivät, että Hitler päätti vuoden -40 kesäkuulle tultaessa, että natsien seuraava pääisku suunnataan Neuvostoliittoa eikä Englantia vastaan. Tästä todisteena mm. Latvian silloisen Saksan lähettilään Krievinsin kirjeenvaihto hallituksensa kanssa. Tämä ja Saksan menestys länsirintamalla rohkaisi Baltian maiden natsimielisiä hallituksia lujittamaan keskinäistä Neuvostoliittoa vastaan suuntautunutta sotilasyhteistyötään. Tämän yhteistyön mm. Liettuan armeijan ylipäällikkö Rastikis vahvisti, ja totesi, että Baltian mailla oli tuolloin yhteisesti laaditut operatiiviset suunnitelmat Neuvostoliittoa vastaan. Joihin liittyi myös sotilaallinen yhteistyö Saksan kanssa.

Kesäkuun alussa 1940 siis elettiin Baltian maiden ja NL välillä erittäin kärjistyneessä tilanteessa, jossa mm. Eestin natsimielinen hallitus toimillaan avoimesti, Saksan rohkaisemana, rikkoi NL:n kanssa sopimaansa avunantosopimusta. Siksi estääkseen neuvostovastaisen aggressio-tilanteen kehittymisen Baltiassa sodan tasolle, NL vyörytti massiivisen sotilaallisen vastaoperaation merisaartoineen. NL luovutti tuolloin myös Eestin Moskovan lähettiläälle nootin, jossa se toi esille sen, että Eestin on irtauduttava Baltian maiden sotilasyhteistyöstä, koska se oli suunnattu Neuvostoliittoa vastaan, ollen näin ristiriidassa avunantosopimuksen 4. artiklan kanssa. Vastaavat nootit esitettiin samoihin aikoihin myös Liettuan ja Lattian lähettiläille. NL näki myös tarkoituksenmukaisena vastaisuudessa estää kyseisten neuvostoaggressioiden kehittymisen esittämällä lisättäväksi Eestin alueella asevoimiensa miesvahvuutta 25 000 noin 100 000.

Eikä NL tuolloin todellakaan ollut miehittämässä Eestiä. Tästä todisteena se, että neuvostojoukkojen lisäyksistä solmittiin tasavertaiset sopimukset NL ja Eestin, siis kahden suvereenisen valtion välillä. Eikä miehityksestä ollut Eestin lehdistön mielestäkään kysymys, esimerkiksi Postimees-sanomalehti otsikoi tilanteesta näin: ”Neuvostoliiton uusien osastojen saapuminen Viroon alkoi. Kaikki on sujunut rauhallisesti ja hyvässä järjestyksessä”.

Ja yleensä miehitysarmeija ottaa vallan mm. riisumalla miehittämänsä maan armeijan ja poliisin aseista, eli neutraloi asevoimat. Mutta Eestissä puna-armeijan lisäjoukkojen saapuessa maan armeija ja poliisivoimat olivat edelleen hallituksen määräysvallassa. Ja hallitus määräsikin 17. päivänä kesäkuuta -40 maan armeijan taisteluvalmiuteen ja poliisit liikekannalle. Poliisivoimia myös tehostettiin sekä kanssakäyminen neuvostoliittolaisten sotilashenkilöiden kanssa kiellettiin. Kenraali Laidonerin käskystä toteutettiin myös natsihenkisen Kaitseliit -järjestön osastojen liikekannallepano sekä maassa julistettiin ulkonaliikkumiskielto ja kiellettiin kaikki kokoukset, erilaiset kansantilaisuudet ja kulkueet yms. Nämä Eestin hallituksen toimet todistavat myös, ettei NL miehittänyt tuolloin maata!

Kuinka pitkä oli se pimeä yö? Venäläisten rikollinen miehitys kesti 50 vuotta. Suuri osa virolaisista ehti paeta vapaisiin maihin. Viron laillinen hallitus toimi Tukholmassa. Lennart Meri vastaanotti juhlallisesti Tukholmassa Viron hallitukselta Tasavallan presidentin tehtävät, kun venäläisten miehitys päättyi.

Venäläiset surmasivat julmasti Viron Tasavallan presidentin Konstantin Pätsin. Virolaisia ammuttiin Stalinin auringon paistaessa. Rikollinen miliisi varasti virolaisilta ja raiskaisi hävyttömästi. Virolaisia menehtyi vankileireissä ja pakkotyössä.

Viro on nyt täysin itsenäinen ja täysin vapaa maa. Virolaiset itse hallitsevat omaa maataan osana vapaata Länttä. Virossa kaikki kansanvaltaiset puolueet toimivat vapaana. On vapaat uutiset ja vapaat vaalit. Rikollinen kommunistinen puolue on järkevästi kielletty.

Virossa oli Suomea korkeampi elintaso ennen venäläistä miehitystä. Virossa on kuukautta pidempi satokausi. Venäläiset saastuttivat Viroa ja tärvelivät täysin ympäristön. Nyt on saatu puhdistettua maaperää venäläisten jäljiltä.

Yritystoiminta heräsi uudestaan on taas vilkasta. Taas rakennetaan vapaassa Virossa ja yhdessä koko maailman kanssa halutaan torjua rikollisen halu tulla taas. Saksa ja Suomi tukevat Viroa yhdessä USA:n ja koko vapaan maailman kanssa.
Japani on tärkeä tukija taloudellisesti ja japanilainen herrasmies kameroineen on tyypillinen vierailija. Yhtälailla ilmastoidut loistobussit tuovat Natomaista hyviä vieraita. Venäläistä rikollisuutta torjutaan taitavasti.

http://www.erhevoset.com/index.php?sivu=3&lang=fi&act=2&juttu=5

http://www.youtube.com/watch?v=nfjPGL2FuyA&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=Tw0MdiC_4Qo

Satusetä ei varmaan ole koskaan kuullutkaan Metsäveljistä. Saisit mennä nurkkaan häpeämään juttuinesi.

http://www.epl.ee/artikkel/459816

Asiat olisivat voineet mennä toisinkin, jolloin tätäkään keskustelua ei tarvitsisi edes käydä.