Kirkon diakoniajohtaja: Perusturva on uudistettava
Valtiovarainministeri: Tarvitaan lähimmäisenrakkautta.
Ovatko kirkon ja hallituksen roolit yhteiskunnallisina toimijoina menneet sekaisin ja jos ovat menneet niin miksi?
... Kun hallitus ei hoida vastuutaan kaikista kansalaisista eli perusturvan varassa elävistä...
vaan kirkon diakoniatyö paikkaa puutteellista perusturvaa...
"Jyrki Katainen (kok.) on erittäin huolissaan lasten hyvinvoinnista." (Ilta-Sanomat 21.2.2009)
Toista oli Jyrki Kataisen kouluaikana, jolloin hän sai kokemusta "kansalaisjärjestötoiminnasta":
"Me eri perheiden lapset pelasimme jalkapalloa keskenämme. Jos sitä ei olisi ollut, en tiedä, mitä meistä olisi tullut."
Mitä tuli Jyrki Kataisesta, joka pelasi jalkapalloa eri perheiden lasten kanssa.
Jyrkistä tuli sijaisopettaja Siilinjärvelle ja heti sen perään Suomen valtiovarainministeri.
Ja heti sen jälkeen tulikin Suomeen lähes 708.000 köyhää (v. 2007) ja 155.000 köyhissä perheissä elävää lasta. Nyt Jyki Katainen peräänkuuluttaa lähimmäisenrakkauta.
Yhteisöllisyys ei siis ole palvelujen karsimista...
"Kun puhun yhteisöllisyydestä, en tarkoita palvelujen karsimista. Meillä on ollut vuosia vallalla käsitys, että vain valtio tai kunta voi välittää. Tarvitaan myös lähimmäisenrakkautta". Sanoo ministeri Katainen Ilta-Sanomissa.
***
Ministeri Kataisen vaalirahoitus tuli 23 yritykseltä sekä Kehittyvien Maakuntien Suomelta sekä Helsingin Mekaanikontalo Oy:lta.
Jyrki Katainen käytti vuoden 2007 eduskuntavaalien vaalirahoitukseen virallisen ilmoituksen mukaan 41 000 euroa, eli vähemmän kuin muut suurten puolueiden puheenjohtajat. Omia rahoja hän ei käyttänyt lainkaan. Rahoittajina oli neljä yksityshenkilöä (yht. 1 800 €), 23 yritystä (yht. 7 000 €) ja puolue 29 700 euroa. Katainen täydensi ilmoitustaan vuosi ajan päätyttyä, ilmoittaen puolueensa vaalirahoittajia 16.5.2008. Kataisen ilmoituksen mukaan hän sai 29 700 euroa tukea kansalliseslta Kokoomukselta ja "Kansallinen Kokoomus on saanut tukea Kehittyvien maakuntien Suomi ry:ltä 10 000 euroa ja Helsingin Mekaanikontalo Oy:ltä 10 000 euroa. Osa näistä varoista on käytetty kampanjaani." Katainen ei erittele ilmoituksessaan omaa rahoitustaan ja puoleensa rahoitusta näiltä yrityksiltä.
***
"Julkiset palvelut eivät yksin riitä. Me tarvitsemme myös lähimmäisenrakkautta. Knsalaisjärjestöt voivat tuoda arvokkaan lisän apua tarvitseville. Uskon tähän ihan mielettömän vahvasti." Sanoo Katainen - mahdollisuuksien tasa-arvon kannattaja - Ilta-Sanomissa.
Suomessa on tänä päivänä - mahdollisuuksien tasa-arvon - päivänä Jyrki Kataisen toimiessa valtiovarainministerinä - puolta enemmän köyhyyttä kärsiviä lapsia kuin viime laman aikaan. Kirkko on yksi "lähimmäisenrakastaja", joka paikkaa puuttuvaa perusturvaa ja yrittää auttaa hallituksen oman onnensa nojaan hylkäämiä kansalaisia.
Mutta ei siinä vielä kaikki. Ministeri Katainen on huolestunut rikkaiden lapsista:
"Myös taloudellisesti hyvinvoivien perheiden lapset saattavat voida huonosti. "
Jyrki Katainen,
taloudellisesti pahoinvoivien perheiden lapset voivat erittäin huonosti - ei saata voida huonosti. On viisasta ja kaukonäköistä olla huolissaan näistä pahoinvoivien perheiden lapsista, myös ministeri Kataisen.
***
Kirkon diakoniajohtaja: Perusturva on uudistettava
Elinkustannusten nousu, lomautukset ja irtisanomiset näkyvät seurakuntien diakoniatyöntekijöiden vastaanotoilla. Kirkko on erityisen huolissaan niistä ihmisistä, joita taantuma koettelee jo toistamiseen.
”Sosiaaliturvan nopeasta uudistamisesta tulee pitää kiinni. Perusturvan kohentaminen on parasta lamalääkettä. Nimensä mukaisesti se lisää ihmisten perusturvallisuutta ja luottamusta siihen, että taantumasta selvitään”, toteaa Kirkon diakonia ja yhteiskuntatyön johtaja Kalle Kuusimäki.
Kuusimäki muistuttaa, että suuri joukko ihmisiä jäi nousukaudella osattomaksi hyvinvoinnin kasvusta. Heidän perusturvaansa ei ole kohennettu 1990-luvun laman jäljiltä.
Kirkon diakoniatyöntekijät viestittävät laajalti, että yhteiskunnan tukijärjestelmä on liian monimutkainen. Asiakkaan pitäisi jaksaa hakea apua monelta eri taholta, ja se vaatii voimia, joita kaikilla ei ole.
Tampereella lapsiperheet hakevat apua seurakunnasta
Tampereen seurakunnissa diakonian asiakasmäärät ovat noin 20 prosentin kasvussa. Ihmiset hakevat etupäässä taloudellista apua. Lapsiperheiden osuus on selkeässä kasvussa.
”Tähän asti lapsiperheet ovat olleet lähinnä tilapäisiä asiakkaitamme, mutta tilanne on muuttumassa heikompaan suuntaan. Työttömyys ja tulotasoon nähden isot asuntolainat ovat huono yhdistelmä”, kertoo
Elinkustannusten nousu, lomautukset ja irtisanomiset näkyvät seurakuntien diakoniatyöntekijöiden vastaanotoilla. Kirkko on erityisen huolissaan niistä ihmisistä, joita taantuma koettelee jo toistamiseen.
”Sosiaaliturvan nopeasta uudistamisesta tulee pitää kiinni. Perusturvan kohentaminen on parasta lamalääkettä. Nimensä mukaisesti se lisää ihmisten perusturvallisuutta ja luottamusta siihen, että taantumasta selvitään”, toteaa Kirkon diakonia ja yhteiskuntatyön johtaja Kalle Kuusimäki.
Kuusimäki muistuttaa, että suuri joukko ihmisiä jäi nousukaudella osattomaksi hyvinvoinnin kasvusta. Heidän perusturvaansa ei ole kohennettu 1990-luvun laman jäljiltä.
Kirkon diakoniatyöntekijät viestittävät laajalti, että yhteiskunnan tukijärjestelmä on liian monimutkainen. Asiakkaan pitäisi jaksaa hakea apua monelta eri taholta, ja se vaatii voimia, joita kaikilla ei ole.
Tampereella lapsiperheet hakevat apua seurakunnasta
Tampereen seurakunnissa diakonian asiakasmäärät ovat noin 20 prosentin kasvussa. Ihmiset hakevat etupäässä taloudellista apua. Lapsiperheiden osuus on selkeässä kasvussa.
”Tähän asti lapsiperheet ovat olleet lähinnä tilapäisiä asiakkaitamme, mutta tilanne on muuttumassa heikompaan suuntaan. Työttömyys ja tulotasoon nähden isot asuntolainat ovat huono yhdistelmä”, kertoo diakoniajohtaja Matti Helin Tampereen seurakunnista.
Tampereen seurakuntien diakoniatyö ennaltaehkäisee asumishäätöjä avustamalla asiakkaitaan vuokrarästien maksussa. Avunsaajina ovat etupäässä ne lapsiperheet, jotka eivät saa apua toimeentulotuesta.
”Viime vuonna avustamamme vuokrarästit lisääntyivät huimasti - peräti 62 prosentilla vuoteen 2007 verrattuna”, kertoo diakoniajohtaja Helin.
Joensuussa sosiaalitoimen tuki ei riitä
Joensuun Rantakylän seurakunnassa diakoniatyöntekijöiden puheilla käy ihmisiä, jotka tulevat suoraan sosiaalityöntekijän luota.
”Sosiaalitoimi ohjaa toimeentuloasiakkaitaan hakemaan taloudellista tukea myös meiltä. Kun taantuma on nyt päällä, toivomme, että kaupungit ja kunnat myöntäisivät enemmän harkinnanvaraista ja ennaltaehkäisevää toimeentulotukea”, painottaa diakonissa Marja Liisa Liimatta Joensuun Rantakylän seurakunnasta.
Seurakunnat tukevat vaikeuksissa olevia ihmisiä henkisesti ja taloudellisesti. Diakoniatyöntekijät ajavat tarvittaessa asiakkaidensa etuja tai toimivat tukihenkilöinä viranomaisten suuntaan.
Tampereen seurakunnista.
Tampereen seurakuntien diakoniatyö ennaltaehkäisee asumishäätöjä avustamalla asiakkaitaan vuokrarästien maksussa. Avunsaajina ovat etupäässä ne lapsiperheet, jotka eivät saa apua toimeentulotuesta.
”Viime vuonna avustamamme vuokrarästit lisääntyivät huimasti - peräti 62 prosentilla vuoteen 2007 verrattuna”, kertoo diakoniajohtaja Helin.
Joensuussa sosiaalitoimen tuki ei riitä
Joensuun Rantakylän seurakunnassa diakoniatyöntekijöiden puheilla käy ihmisiä, jotka tulevat suoraan sosiaalityöntekijän luota.
”Sosiaalitoimi ohjaa toimeentuloasiakkaitaan hakemaan taloudellista tukea myös meiltä. Kun taantuma on nyt päällä, toivomme, että kaupungit ja kunnat myöntäisivät enemmän harkinnanvaraista ja ennaltaehkäisevää toimeentulotukea”, painottaa diakonissa Marja Liisa Liimatta Joensuun Rantakylän seurakunnasta.
Seurakunnat tukevat vaikeuksissa olevia ihmisiä henkisesti ja taloudellisesti. Diakoniatyöntekijät ajavat tarvittaessa asiakkaidensa etuja tai toimivat tukihenkilöinä viranomaisten suuntaan.
***
Perusturvan saattaminen riitävälle tasolle maksaisi Kelan tutkijan mukaan noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Jokaisen perusturvan varassa elävän pitäisi saada 10 euroa enemmän päivässä käteen, eli noin 200 euroa kuukaudessa lisää perusturvaan. Perusturva olisi tulloin 500 € 200 €.
Perusturvalla elävien suomalaisten ostovoima kasvaisi. Lapsiperheet ostaisivat ruokaa ja vaatteita - suomalaisia tuotteita - koko perusturvallaan.
Hallitus ei halua korottaa perusturvan tasoa. Mieluummin verokertymää ohjataan hallituksen toimesta ökyrikkaiden verohelpotuksiin. Osinkotuottojen verotuksen vähentämiseen, perintöverojen poistamiseen... Hallituksen mukaan energiavero ei saa rasittaa teollisuutta jne.
Lähimmäisenrakkautta peräänkuuluttavalta Kataiselta vaaditaan ensisijaisesti perusturvan parantamista. Me veronmaksajat vaadimme sitä. Kirkko vaatii sitä diakoniajohtajansa mukaan. Mitä tekee hallitus. Hallitus heikentää perusturvaa ja kasvattaa leipäjonoja ja asunnottomuutta. Näin tehdessään hallitus puhuu, Kataisen suulla, lähimmäisenrakkaudesta. Miten farisealaista puhetta!
Perusturvan korottaminen siedettävälle tasolle on suurenmoista lähimmäisenrakkautta - ministeri Katainen. Nälkää näkevien lasten hätä ei ole muuttunut kasvuympäristö eli nuorisokulttuuri, media, julkisuus ja internet. Köyhissä lapsiperheissä ei ole internet'iä, julkisuutta...
Jos vanhemmille annetaan taloudellinen tasa-arvo tai ainakin riittävä perusturva, jos lapsilla on mahdollisuuksien tasa-arvo, jos köyhyyden ja kurjuuden sijaan lapsiperheillä on mahdollisuus rakentaa turvallinen ja ykilöllinen kasvupohja lapsilleen. Siis myös köyhillä vanhemmilla. Lasten hätä poistuu...
Lasten hätä poistuu perheiden ahdingon poistamisen jälkeen.
Perheiden ahdinko poistuu - hallituksen perhepoliittisilla toimilla - ei lähimmäisenrakkauden tai hyväntekeväisyysjärjestöjen toimesta, ministeri Katainen.
Valtiovarainministeri: Tarvitaan lähimmäisenrakkautta.
Ovatko kirkon ja hallituksen roolit yhteiskunnallisina toimijoina menneet sekaisin ja jos ovat menneet niin miksi?
... Kun hallitus ei hoida vastuutaan kaikista kansalaisista eli perusturvan varassa elävistä...
vaan kirkon diakoniatyö paikkaa puutteellista perusturvaa...
"Jyrki Katainen (kok.) on erittäin huolissaan lasten hyvinvoinnista." (Ilta-Sanomat 21.2.2009)
Toista oli Jyrki Kataisen kouluaikana, jolloin hän sai kokemusta "kansalaisjärjestötoiminnasta":
"Me eri perheiden lapset pelasimme jalkapalloa keskenämme. Jos sitä ei olisi ollut, en tiedä, mitä meistä olisi tullut."
Mitä tuli Jyrki Kataisesta, joka pelasi jalkapalloa eri perheiden lasten kanssa.
Jyrkistä tuli sijaisopettaja Siilinjärvelle ja heti sen perään Suomen valtiovarainministeri.
Ja heti sen jälkeen tulikin Suomeen lähes 708.000 köyhää (v. 2007) ja 155.000 köyhissä perheissä elävää lasta. Nyt Jyki Katainen peräänkuuluttaa lähimmäisenrakkauta.
Yhteisöllisyys ei siis ole palvelujen karsimista...
"Kun puhun yhteisöllisyydestä, en tarkoita palvelujen karsimista. Meillä on ollut vuosia vallalla käsitys, että vain valtio tai kunta voi välittää. Tarvitaan myös lähimmäisenrakkautta". Sanoo ministeri Katainen Ilta-Sanomissa.
***
Ministeri Kataisen vaalirahoitus tuli 23 yritykseltä sekä Kehittyvien Maakuntien Suomelta sekä Helsingin Mekaanikontalo Oy:lta.
Jyrki Katainen käytti vuoden 2007 eduskuntavaalien vaalirahoitukseen virallisen ilmoituksen mukaan 41 000 euroa, eli vähemmän kuin muut suurten puolueiden puheenjohtajat. Omia rahoja hän ei käyttänyt lainkaan. Rahoittajina oli neljä yksityshenkilöä (yht. 1 800 €), 23 yritystä (yht. 7 000 €) ja puolue 29 700 euroa. Katainen täydensi ilmoitustaan vuosi ajan päätyttyä, ilmoittaen puolueensa vaalirahoittajia 16.5.2008. Kataisen ilmoituksen mukaan hän sai 29 700 euroa tukea kansalliseslta Kokoomukselta ja "Kansallinen Kokoomus on saanut tukea Kehittyvien maakuntien Suomi ry:ltä 10 000 euroa ja Helsingin Mekaanikontalo Oy:ltä 10 000 euroa. Osa näistä varoista on käytetty kampanjaani." Katainen ei erittele ilmoituksessaan omaa rahoitustaan ja puoleensa rahoitusta näiltä yrityksiltä.
***
"Julkiset palvelut eivät yksin riitä. Me tarvitsemme myös lähimmäisenrakkautta. Knsalaisjärjestöt voivat tuoda arvokkaan lisän apua tarvitseville. Uskon tähän ihan mielettömän vahvasti." Sanoo Katainen - mahdollisuuksien tasa-arvon kannattaja - Ilta-Sanomissa.
Suomessa on tänä päivänä - mahdollisuuksien tasa-arvon - päivänä Jyrki Kataisen toimiessa valtiovarainministerinä - puolta enemmän köyhyyttä kärsiviä lapsia kuin viime laman aikaan. Kirkko on yksi "lähimmäisenrakastaja", joka paikkaa puuttuvaa perusturvaa ja yrittää auttaa hallituksen oman onnensa nojaan hylkäämiä kansalaisia.
Mutta ei siinä vielä kaikki. Ministeri Katainen on huolestunut rikkaiden lapsista:
"Myös taloudellisesti hyvinvoivien perheiden lapset saattavat voida huonosti. "
Jyrki Katainen,
taloudellisesti pahoinvoivien perheiden lapset voivat erittäin huonosti - ei saata voida huonosti. On viisasta ja kaukonäköistä olla huolissaan näistä pahoinvoivien perheiden lapsista, myös ministeri Kataisen.
***
Kirkon diakoniajohtaja: Perusturva on uudistettava
Elinkustannusten nousu, lomautukset ja irtisanomiset näkyvät seurakuntien diakoniatyöntekijöiden vastaanotoilla. Kirkko on erityisen huolissaan niistä ihmisistä, joita taantuma koettelee jo toistamiseen.
”Sosiaaliturvan nopeasta uudistamisesta tulee pitää kiinni. Perusturvan kohentaminen on parasta lamalääkettä. Nimensä mukaisesti se lisää ihmisten perusturvallisuutta ja luottamusta siihen, että taantumasta selvitään”, toteaa Kirkon diakonia ja yhteiskuntatyön johtaja Kalle Kuusimäki.
Kuusimäki muistuttaa, että suuri joukko ihmisiä jäi nousukaudella osattomaksi hyvinvoinnin kasvusta. Heidän perusturvaansa ei ole kohennettu 1990-luvun laman jäljiltä.
Kirkon diakoniatyöntekijät viestittävät laajalti, että yhteiskunnan tukijärjestelmä on liian monimutkainen. Asiakkaan pitäisi jaksaa hakea apua monelta eri taholta, ja se vaatii voimia, joita kaikilla ei ole.
Tampereella lapsiperheet hakevat apua seurakunnasta
Tampereen seurakunnissa diakonian asiakasmäärät ovat noin 20 prosentin kasvussa. Ihmiset hakevat etupäässä taloudellista apua. Lapsiperheiden osuus on selkeässä kasvussa.
”Tähän asti lapsiperheet ovat olleet lähinnä tilapäisiä asiakkaitamme, mutta tilanne on muuttumassa heikompaan suuntaan. Työttömyys ja tulotasoon nähden isot asuntolainat ovat huono yhdistelmä”, kertoo
Elinkustannusten nousu, lomautukset ja irtisanomiset näkyvät seurakuntien diakoniatyöntekijöiden vastaanotoilla. Kirkko on erityisen huolissaan niistä ihmisistä, joita taantuma koettelee jo toistamiseen.
”Sosiaaliturvan nopeasta uudistamisesta tulee pitää kiinni. Perusturvan kohentaminen on parasta lamalääkettä. Nimensä mukaisesti se lisää ihmisten perusturvallisuutta ja luottamusta siihen, että taantumasta selvitään”, toteaa Kirkon diakonia ja yhteiskuntatyön johtaja Kalle Kuusimäki.
Kuusimäki muistuttaa, että suuri joukko ihmisiä jäi nousukaudella osattomaksi hyvinvoinnin kasvusta. Heidän perusturvaansa ei ole kohennettu 1990-luvun laman jäljiltä.
Kirkon diakoniatyöntekijät viestittävät laajalti, että yhteiskunnan tukijärjestelmä on liian monimutkainen. Asiakkaan pitäisi jaksaa hakea apua monelta eri taholta, ja se vaatii voimia, joita kaikilla ei ole.
Tampereella lapsiperheet hakevat apua seurakunnasta
Tampereen seurakunnissa diakonian asiakasmäärät ovat noin 20 prosentin kasvussa. Ihmiset hakevat etupäässä taloudellista apua. Lapsiperheiden osuus on selkeässä kasvussa.
”Tähän asti lapsiperheet ovat olleet lähinnä tilapäisiä asiakkaitamme, mutta tilanne on muuttumassa heikompaan suuntaan. Työttömyys ja tulotasoon nähden isot asuntolainat ovat huono yhdistelmä”, kertoo diakoniajohtaja Matti Helin Tampereen seurakunnista.
Tampereen seurakuntien diakoniatyö ennaltaehkäisee asumishäätöjä avustamalla asiakkaitaan vuokrarästien maksussa. Avunsaajina ovat etupäässä ne lapsiperheet, jotka eivät saa apua toimeentulotuesta.
”Viime vuonna avustamamme vuokrarästit lisääntyivät huimasti - peräti 62 prosentilla vuoteen 2007 verrattuna”, kertoo diakoniajohtaja Helin.
Joensuussa sosiaalitoimen tuki ei riitä
Joensuun Rantakylän seurakunnassa diakoniatyöntekijöiden puheilla käy ihmisiä, jotka tulevat suoraan sosiaalityöntekijän luota.
”Sosiaalitoimi ohjaa toimeentuloasiakkaitaan hakemaan taloudellista tukea myös meiltä. Kun taantuma on nyt päällä, toivomme, että kaupungit ja kunnat myöntäisivät enemmän harkinnanvaraista ja ennaltaehkäisevää toimeentulotukea”, painottaa diakonissa Marja Liisa Liimatta Joensuun Rantakylän seurakunnasta.
Seurakunnat tukevat vaikeuksissa olevia ihmisiä henkisesti ja taloudellisesti. Diakoniatyöntekijät ajavat tarvittaessa asiakkaidensa etuja tai toimivat tukihenkilöinä viranomaisten suuntaan.
Tampereen seurakunnista.
Tampereen seurakuntien diakoniatyö ennaltaehkäisee asumishäätöjä avustamalla asiakkaitaan vuokrarästien maksussa. Avunsaajina ovat etupäässä ne lapsiperheet, jotka eivät saa apua toimeentulotuesta.
”Viime vuonna avustamamme vuokrarästit lisääntyivät huimasti - peräti 62 prosentilla vuoteen 2007 verrattuna”, kertoo diakoniajohtaja Helin.
Joensuussa sosiaalitoimen tuki ei riitä
Joensuun Rantakylän seurakunnassa diakoniatyöntekijöiden puheilla käy ihmisiä, jotka tulevat suoraan sosiaalityöntekijän luota.
”Sosiaalitoimi ohjaa toimeentuloasiakkaitaan hakemaan taloudellista tukea myös meiltä. Kun taantuma on nyt päällä, toivomme, että kaupungit ja kunnat myöntäisivät enemmän harkinnanvaraista ja ennaltaehkäisevää toimeentulotukea”, painottaa diakonissa Marja Liisa Liimatta Joensuun Rantakylän seurakunnasta.
Seurakunnat tukevat vaikeuksissa olevia ihmisiä henkisesti ja taloudellisesti. Diakoniatyöntekijät ajavat tarvittaessa asiakkaidensa etuja tai toimivat tukihenkilöinä viranomaisten suuntaan.
***
Perusturvan saattaminen riitävälle tasolle maksaisi Kelan tutkijan mukaan noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Jokaisen perusturvan varassa elävän pitäisi saada 10 euroa enemmän päivässä käteen, eli noin 200 euroa kuukaudessa lisää perusturvaan. Perusturva olisi tulloin 500 € 200 €.
Perusturvalla elävien suomalaisten ostovoima kasvaisi. Lapsiperheet ostaisivat ruokaa ja vaatteita - suomalaisia tuotteita - koko perusturvallaan.
Hallitus ei halua korottaa perusturvan tasoa. Mieluummin verokertymää ohjataan hallituksen toimesta ökyrikkaiden verohelpotuksiin. Osinkotuottojen verotuksen vähentämiseen, perintöverojen poistamiseen... Hallituksen mukaan energiavero ei saa rasittaa teollisuutta jne.
Lähimmäisenrakkautta peräänkuuluttavalta Kataiselta vaaditaan ensisijaisesti perusturvan parantamista. Me veronmaksajat vaadimme sitä. Kirkko vaatii sitä diakoniajohtajansa mukaan. Mitä tekee hallitus. Hallitus heikentää perusturvaa ja kasvattaa leipäjonoja ja asunnottomuutta. Näin tehdessään hallitus puhuu, Kataisen suulla, lähimmäisenrakkaudesta. Miten farisealaista puhetta!
Perusturvan korottaminen siedettävälle tasolle on suurenmoista lähimmäisenrakkautta - ministeri Katainen. Nälkää näkevien lasten hätä ei ole muuttunut kasvuympäristö eli nuorisokulttuuri, media, julkisuus ja internet. Köyhissä lapsiperheissä ei ole internet'iä, julkisuutta...
Jos vanhemmille annetaan taloudellinen tasa-arvo tai ainakin riittävä perusturva, jos lapsilla on mahdollisuuksien tasa-arvo, jos köyhyyden ja kurjuuden sijaan lapsiperheillä on mahdollisuus rakentaa turvallinen ja ykilöllinen kasvupohja lapsilleen. Siis myös köyhillä vanhemmilla. Lasten hätä poistuu...
Lasten hätä poistuu perheiden ahdingon poistamisen jälkeen.
Perheiden ahdinko poistuu - hallituksen perhepoliittisilla toimilla - ei lähimmäisenrakkauden tai hyväntekeväisyysjärjestöjen toimesta, ministeri Katainen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Välittämistä ei pidä ulkoistaa, sanoo Katainen. Eikä varsinkaan yhteiskunnalle. Köyhät auttakoot toisiaan jos pystyvät.
Valtiolla on tärkeämpiä hyysättäviä kuten pankit ja pörssiyhtiöt. Yritystason välittäminen on ulkoistettu valtiovarainministeriön kautta veronmaksajille. Eihän voida vaatia että rikkaat ihmiset auttaisivat toisiaan.
"Markkinavoimat eivät pysty tätä aiheuttamaansa tilannetta korjaamaan, eivät kansainvälisesti eivätkä kansainvälisesti" -Tarja Halonen valtiopäivien avajaisissa 4.2.2009
"Maailman rahoituskriisi ei tullut sattumalta, vaan se on selkeiden virheiden ja puutteiden aiheuttama maailmantalouden murros. Maksamme nyt nyt liian avoimen markkinaliberalismin virheistä syntynyttä jättimäistä laskua....Meillä ei ole mahdollisuutta klassisiin leikkaustoimiin. Taantumasta kärsivät jo nyt sellaiset väestöryhmät, jotka ovat totaalisen syyttömiä tapahtumiin. Heille ei tätä laskua langeteta"
-Matti vanhanen Talouselämän haastattelussa 30.1.2009
Tarkoittaako vanhanen väestöryhmällä sitä 10% jolla on suurin osa suomen rahoista, jos tarkoittaa niin ovat hyvää työtä tehneet.
http://www.kirkkojyvaskyla.net/fin/uutiset/index.php?id=39&kansio=1&rap_id=2175
Enemmän tämmöisiä puheenvuoroja.
Suoraan päättäjille.
Kuitenkin poliitikkojen tapana on ollut käyttää uskontoa keppihevosena ja sanoa että köyhyys on Jumalan tahto. Nyt kokoomus on lähtenyt eri linjoille markkinoidessaan mielipiteenään että ihmisen köyhyys johtuu henkilökohtaisesta kyvyttömyydestä tai laiskuudesta.
Löytyi Jumalaa suurempi tietäjä tähän asiaan.
kepuloisia.
Köyhiltä pitää ottaa rahat ja toivo pois kerran 10 vuodessa, muuten he voisivat saada illuusion siitä että voisivat vaikuttaa omiin asioihinsa.
Köyhät polvilleen etteivät ala valittamaan, tähän tarvitaan nyt 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa kun suomessa meinasi työttömät loppua ( 7€/T )
Kovat ovat Kokoomuksen arvot.
Kovaa on köyhien elämä Kokoomuksen hallituskauden jälkeen, jota Kepu tukee maatalousyrittäjien tukiaiset saadakseen omalle intressiryhmälleen.
- köyhille lähimmäisenrakkautta
- yhteisöt huolehtikoot leipäjonoista
- yhteiskunta ei ole velvollinen huolehtimaan köyhistään, joita Suomessa onkin jo miljoona.
Ökyrikkaiden 0-verotus on tärkeämpää kuin sosiaaliturvan kehittäminen. Tämä on hallituksen kovaakin kovempi arvo, jota se toteuttaa.
Suomessa rikkaimman (ökyrikkaan) tulot on 63-kertaiset verrattuna keskivertoon suomalaiseen.
Suomessa pääomatulojen verotus on keveää - ja lääkärit ja tuomarit ottavat palkkansa yhtiöidensä kautta pääomatuloina. Ei ole veronkiertoa.
Ministeri Katainen näyttää esimerkkiä ja asuu Espoossa perheineen mutta ottaa 2000 euron kulukorvaukset verottomana kuin asuisi Siilinjärvellä. Ei ole veronkiertoa, eihän?
Kun ulkomaista orjatyövoimaa tuodaan Suomeen ja isot yritykset maksavat olematonta palkkaa ilman veroja - se ei ole veronkiertoa. Eihän?
Paikallinen sopiminen onkin tulevaisuudessa erittäin tärkeää, jotta paikallisesti voidaan sopia 200 euron kuukausipalkoista ilman työehtosopimusten tuomaa palkka- tai työsuojeluturvaa.
Vielä Kataisen ja Hyssälän ministerikausina on tarpeen perustaa Suomeen valtion ikioma ORJAPANKKI, josta työnantajat hakevat ilmaista työvoimaa - valtion maksaessa palkat. Onko Orjapankki jo olemassa vai suunnitteilla, ministeri Hyssälä?