lähdeviittaus miten?

Käytät aina niitä alkuperäisiä lähteitä, jos tuo lahtinen on lainannut smithiä, niin jätät sen lahtisen kokonaan väliin ja pistät viitteeksi suoraan tuon smithin.

Jos et saa käsiisi smithin teosta, niin pistät lainaukseen smith via lahinen tai jotain sen tyylistä, kannattaa lukea oman yliopistosi/laitoksesi ohjeistus asiasta.

Mahdollisuuksien mukaan on hyvä tietysti pyrkiä käyttämään alkuperäislähteitä, mutta tapauksessasi joudut viittamaan alkuperäislähteeseen. Sekundaarisuuden on kuitenkin tultava ilmi tekstistäsi. Siis "tapaus Smithia" koskien: Voit esimerkiksi laittaa, että "Lahtinen kuvaa tapausta Smithin mukaan jne."

Jos nyt unohdetaan se Smith ja ajatellaan että viittaat vain Lahtisen ajatuksiin hänen kirjoittamassaan artikkelissa Tietoa-nimisessä kokoomateoksessa, niin viittaukseen tekstin sisällä tulee vain Lahtisen nimi ja tarkka sivunumero. Esim. Lahtisen (2005, 74) mukaan blaa blaa. Sitten lopuksi lähdeluetteloon tulee tieto siitä, että kyseessä on kokoomateos, esim. näin:

Lahtinen (2005): Artikkeli. Teoksessa Mäkinen (toim.) Tietoa. 74-84.

Merkintätavat tietysti saattavat hieman vaihdella tiedekunnasta riippuen, olisi hyvä jos saisit jostain (netistä, opettajalta?) käsiisi jonkinlaiset oman tiedekuntasi yleisohjeet esseen tai gradun kirjoittamisesta. Huomaa, että lähdeluetteloon ei merkitä pelkästään artikkelin alkusivua, vaan sekä alku- että loppusivu, jotta artikkeli on helppo löytää. Tekstisi sisältämistä viittauksista sitten lukija näkee, mihin tiettyyn sivuun artikkelissa olet missäkin kohtaa viitannut.

Tuo toissijaisen lähteen käyttäminen on tosiaan hieman kimurantti juttu, kannattaa tarkistaa siitäkin oman tiedekuntasi/opettajasi ohjeet, jos sellaiset on saatavilla. Helpoimmalla selviää, jos pystyy käyttämään aina ensisijaisia lähteitä, mutta ainahan tämä ei ole mahdollista, jos esim. ko. lähteestä on painos loppu tai sitä ei muuten voi enää saada käsiinsä.

Sen verran vaan, että noissa toisen käden viittauksissa kannattaa olla tarkkana, etenkin jos olet tekemässä väitöskirjaa. Vastaväittäjä voi olla tarkkana ja joutuu itse kiusallisiin tilanteisiin...

Viittaustekniikathan vaihtelee jonkin verran eri tieteenaloilla. Joillain aloilla suositaan alaviitetekniikkaa, kun taas toisilla aloilla viittaukset otetaan osaksi varsinaista tekstiä.

Eri asia on se sitten taas, kuinka tarkasti viittauksessa pitää viitattava lähde yksilöidä. Tämä taisikin olla se varsinainen dilemma? Yleensä kerrotaan vähintään tekijä ja/tai teoksen nimi, julkaisuvuosi ja sivunumerot. Lähdeluettelossa selostetaan sitten tarkemmin esim. kustannuspaikka jne...

Viittaustekniikka on aikamoinen taitolaji kaikkine detaljeineen. Jos tuotat esseetä tai pitempää tekstiä, suosittelen lainaamaan ihan opaskirjan, esim. Kirjoitetaan juridiikkaa on hyvä perusteos, joskin se sisältää myös juridisen kirjoittamisen erityispiirteisiin liittyvää neuvontaa. (Heh, tässä kohdin ei sitten muuten teokseen viittaus ole läheskään malliesimerkillinen...)

Mut tosiaan, riippuu aika pitkälti siitäkin, minkä tyyppistä ja kuinka pitkää tekstiä oot kirjoittamassa. Esim. lyhyessä tekstissä ei yleensä pahemmin alaviitetekniikkaa suosita.