Ennen vanhaan HR teki hyviä veneitä kokeneille purjehtijoille. Baltic Yachtsilla on oma filosofia hyvä sekin, mutta HR:llä ennen oli parempi
Esim. HR 36
Uppouma 7,5 ton
Kölipaino 3200
Nykyään näin
Elan 37
upppouna 5,9 ton
köli 2200
Aika selvä juttu kumpi näistä on kivempi itämeren aallokossa vaimon kanssa
Harmi vain että nykyään HR:kin on alkanut tekemään lähinnä jollia, Kunnon venettä ei saa enään kuin käytettynä ja itse laitettuna kuntoon
hyvä perusvene mattimeikäläiselle on muuten HR 352. hinta varmaan arvioilta n.80 k€
itse kuitenkin tykkään ja ajan itse Omega 42 / Avance 36 tyyppisiä veneitä. A36:llä pärjää muuten yksinkin.
Kohta käytettyjä veneitä saa muuten puoleen hintaan.
Esim. HR 36
Uppouma 7,5 ton
Kölipaino 3200
Nykyään näin
Elan 37
upppouna 5,9 ton
köli 2200
Aika selvä juttu kumpi näistä on kivempi itämeren aallokossa vaimon kanssa
Harmi vain että nykyään HR:kin on alkanut tekemään lähinnä jollia, Kunnon venettä ei saa enään kuin käytettynä ja itse laitettuna kuntoon
hyvä perusvene mattimeikäläiselle on muuten HR 352. hinta varmaan arvioilta n.80 k€
itse kuitenkin tykkään ja ajan itse Omega 42 / Avance 36 tyyppisiä veneitä. A36:llä pärjää muuten yksinkin.
Kohta käytettyjä veneitä saa muuten puoleen hintaan.
Vastaukset 97
Vanhimmat
Avance 36:sta kertoo aika paljon seuraava tosi tarina.
Kaveri purjehti pitkään A36:lla. Vaihtoi sitten Baltic 39/37 ja purjehti sillä n.10 v. Eläkepäivien lahestyessä osti takaisin vanhan Avance 36 veneensä.
Ei varmaankaan johtunut pelkästään yltiöpäisestä mieltymyksestä ahtaisiin tiloihin.
Itsekin ajattelin ostaa sitt joskus vanhana rautalaivan Päijänteelle.
Leeveneen Avance 36. on aika pitkään roikkunu paska puikula tuolla. Nykyään mennään asuntoveneillä, ei tommosilla vanhoilla paskoilla.
paska, mutta aika kovia noi hintapyynnit. Avance 36 on ihan kiva pikkuvene saaristoon. En ihmettele, ettei mene kaupaksi kun hintaluokassa saa jo parempiakin.
Saahan sitä pyytää, 55 tonnia on kyllä aika paljon 2,75 m leveästä veneestä! Helpottaisivat edes yhden kymppitonnin niin saattaisi tarjouksia tulla.
Tässä melko tasan 20 tuhatta halvempi:
http://www.blocket.se/vi/18319132.htm?ca=11_s
Onhan se hieno ja nätti paatti, minun arvoissani menee asuntoveneiden ohi!
Tuo ei ole minun makuuni, pidän enemmän niistä tilavista ja hyvin varustetuista "asuntoveneistä". LYS:in mukaan purjehtivatkin helposti tuon Avancen ohi.
Avance 36 on paras vene Suomen ja Ruotsin saaristossa. Mukavampaa venettä saaristokryssiin saa etsiä. Venealan grand old man joel Nemeskin pari kolme vuotta sitten haki vanhaa Avance 36:tta juuri ominaisuuksiensa vuoksi. Luulisi kaverin tietävän mitä hakee, kokemusta kuitenkin 70 vuotta veneen rakentamisesta kolmessa polvessa.
Ette te nettiveneilijät tiedä oikeasta purjehduksesta yhtään mitään. Netistä löytyy hyviä juttuja joiden avulla sohvalla on kiva uneksia oikeasta purjehduksesta
On se kumma, että täällä aina joku tietää minua itseäni paremmin, millainen vene minua miellyttää.
"Ette te nettiveneilijät tiedä oikeasta purjehduksesta yhtään mitään."
Uskomatonta potaskaa. Veneeni on hiukan yli 40 jalkainen uudehko, hyvin varusteltu ja tilava, olen purjehtinut sillä jo lähes 30000 mailia Itämeren altaan ulkopuolella.
Ei kiinnosta ahtautua pieneen ja vanhaan veneeseen, tehköön Joel Nemeski kanssasi niin jos kerran siitä pidätte. Niin teen minäkin oman makuni mukaan.
Rassukalla voi myös purjehtia olen kyllä nähnyt. Itse en viitsisi moottoripurjehtialla yrittää.
Ja mitä ihmettä rassukalla ja Omega42, Avanse 36 on tekemistä toistensa kanssa. Ei mitään!
HR352 hintaan saat esim Swan371 ja se sentään on purjevene eikä säikähdä itämeren aaltoja.
T: Kaikista Kaunein
muutaman vuoden kuluttua kun jäät eläkkeelle alat isekkin katsoa rassukan suuntaan
rassukalla on ollut parempi filosofia kuin balticilla (mukavuudessa paino se on vain valttia)
rassukoilla ja Omega 42/Avancella 36 ei ole mitää tekemistä toistensa kanssa. samaa mieltä
missään ei muuten silmä lepää niin hyvin, kuin jos näkee pitkä saaristoristeilijän kryssimässä 8 m/s tuulessa pettersonin bulevardia / högsåran ränniä
Lopetin työnteon noin 5v sitten. Nyt hoitelen pääasiassa sijoituksiani. Mitä sotket taas jotain puikuloita uppotukkikeskusteluun? HR on yliarvostettu kallis tunkki. Vertaile esim Najadia joka on samantyyppinen vene paitsi että on kauniimpi purjehtii paremmin, paremmin tehty ja saa rahoille jotain vastinetta. HR OLI hyvä vene nyt enää nimi muistona.
Ja baltic "High Performance yachts combining safety and easy handling" Mitä tekemistä rassukan kanssa? ei mitään.
voi yrittää päätellä veneen ominaisuuksia. Esitearvojen massat ovat tavallisesti suunnittelijan arvioita, jotka usein ovat selvästi alakanttiin verrattuna valmiin veneen massaan, kuten Vene-lehdestä olemme lukeneet. Jos on kokemusta vastaavan tyyppisestä veneestä, voivat päätelmät osua kohdalleenkin. Pelkkä kölipaino ei kerro kaikkea veneen käyttäytymisestä. Kölin syvyydellä ja muodolla on myös melkoinen vaikutus. Elanin kölipaino on syväyksen mukaan seuraava: 1,85 m 2,4 ton, 2,05 m 2,3 ton ja 2,3 m 2,2 ton. Minä en pysty päättelemään kumpi HR 36 vai Elan 37 olisi kivempi Itämeren aallokossa. Sen sijaan pidempää kokemusta löytyy Elan 37:stä ja HR 352:sta. Olemme vaimoni kanssa samaa mieltä, Elan on kokemuksemme mukaan mukavampi ja todella paljon kivempi, jos tykkää purjehtimisesta.
Jos A36:lla pärjää yksinkin, niin millä veneellä sitten ei pärjää yksin?
Ajattelin itse ostaa eläkesäästöilläni Pommernin sieltä mariksen länsisatamasta kuppaamasta. Mitäs virkaa sillä siellä kuitenkaan on. Tietenkin jos eivät myy, niin ostan sitten
HMS-Victoryn. Sellaisilla paateilla sitä sitten kelpaisi Itämerellä seilailla.
Tukholmassa se Wasa
Merellä voi olla vaikka 100 jalkainen vene, hyvin pärjää yksin. Ongelmat tulevat satamamanöövereissä.
Ison ratin takaa on vaikea juosta keulaan. nykyisin lähes kaikissa yli 30-jalkaisissa on ratti
Harvoin näkee yksinpurjehtijoita, joilla on 40-jalkainen vene tai yli ja rattiohjauksella.
Asymmetrinen pohjamuoto (leveä perä) ei ole kiva yksinpurjehtijalle
Purjehdin aina välillä yksin 41 jalkaisella veneellä, iso ratti ja nykyaikainen leveä peräosa.
Bulb-kölinen vene on helppo pyöritellä ahtaassakin satamassa, keulapotkuri vielä apuna.
Laituriin tullaan peruuttamalla, ankkurivinssin ohjaus on ruoripylväässä. Avoimesta perästä on nopea kulku uimatasolle, josta tukevan laiturisillan avulla on helppo kiinnittää laituriköydet.
Kaikki tuo käy yksin kätevästi, helpommin kuin kokemattoman miehistön kanssa. Mikä siinä pitäisi olla vaikeaa?
Olin lähes 100% varmuudella vieressäsi viime kesänä. Tai en ainkaan usko, että kovin moni on vaihtanut HR 352:sta elan 37:aan. Taitaa olla niin, että nykyinen Elanisi on eläkeveneesi. Jos nyt joudut tuohon tyytmään, niin ei tarvitse täällä olla koko ajan kertomassa miten paljon parempi se Elani on sinun mielestäsi. Varmaan hyvä sinulle, olethan saaristopurjehtija. Onhan Elan 37 myöspaljon suurempi. HR 352 on itseasiassa pienempi, kuin Bavaria 33. Sattuu olemaan kuva, jossa molemmat purkit vierekkäin. Ehkä myös tämä tarjoaa uusia ulottuvuuksia, kun olet tottunut pieneen veneeseen. Mutta, ei käy kateeksi Elania.
tätä keskustelua aloittanut. Haluan vain tuoda esille omat eriävät mielipiteeni, jotka perustuvat omaan kokemukseeni eri veneistä. Täällä on helppoa heittää käsityksiä ilman nimimerkkiä, kuten sinun vuodatuksesi siitä mikä minä olen miehiäni ja mitä teen tulevaisuudessa. Elan 37 ei ole suurempi kuin HR 352, massat ovat lähellä toisiaan ja HR on sisätiloiltaan hyvin vastaava.
Päiväpurjehdukset ja Itämeriretket sujuvat veneellä kuin veneellä. On luonnollista, että aina se seuraava vene on "parempi" kuin edellinen. Perusteluja on helppo luetella, mutta ne ovat jokaisen yksityisiä mielipiteitä.
Väitän, että oman veneen arviointi muuttuu, kun olosuhteet koettelevat. Jo ensimmäinen oikea myrskypurjehdus Pohjanmerellä voi muuttaa käsityksiä puhumattakaan monen vuoden reissusta isoillavesillä.
Halperilla en ole seilannut, mutta jostain syystä HR:t näyttävät olevan pitkänmatkanpurjehtijoiden suosiossa.
Niissä ei ole tainnut esiintyä köli- ja peräsinongelmiakaan.
"Halperilla en ole seilannut"
Silti jaksat jankuttaa sen paremmuudesta Elaniin verraten. Minä olen seilannut molemmilla ja voin kertoa sinulle, että noista Elan on purjevene.
tähän inttämiseen.
Kaikki täällä kertovat omista henkilökohtaisista näkemyksistään. Tuntematta tyyppiä, muutakuin virtuaalisesti, on vaikea arvostella mielipiteen tasoa.
Pelko, jos mikä, on subjektiivinen käsite. Esimerkiksi vaimoni pelkää huomattavasti useammin veneessä kuin minä. Siksi purjehdin hänen kanssaan erilailla kuin miesporukalla. Vaimon kanssa pitäisi oikeastaan seilata vain ruotsinlaivalla, kun taas minulle riittäisi folkkari itämerelle.
Suurilla vesillä liikkuu paljon moderneja ranskiksia, teutoonien ym tekeleitä. Aivan hyvin näyttävät pärjäävän. Sitten täältä murtovesiltä muutamat uskaltautuvat kostereillaan pohjanmerelle. Kaikki tyylillään...
Ehdotan, että luet sen edellisen viestin uudelleen sanatarkasti ja pyrit ymmärtämään viestin sanoman.
Huomautan myös asiavirheestäsi. Onko joku "jankuttanut" HR:n paremmuudesta? Kenties erehdyit luulemaan, että foorumilla on vain 1-2 kirjoittajaa sinun (ja eskom´n?) lisäksesi!
Jos katsot ARC:n pursimerkkejä, HR on yhä ollut Karibialle cruisaajien kestosuosikki. Mistä mahtanee johtua?
Koeta siis rentoutua ja hyväksyä nekin, jotka eivät ole sinun mieltymyksistäsi kiinnostuneita.
tosiaan niin pieni sisätiloiltaan? Outoa. Kuvittelin ihan muuta. HR 352:ssa olen ollut sisällä ja minust se oli ahdas 35 jalkaiseksi.
näihin mainitsemiisi laitteisiin kasaantuvan 99% ongelmista (luen mukaan tuohon joukkoon Sweden Yachtsin). Pitäisikö sittenkään liikkua niillä?
Et ilmeisesti sattunut kuulemaan Cornellin luentoja pitkänmatkan purjehduksista. Hänen käsityksensä venetyypeistä perustui 3000:een ARC-, ARC-Europe- ja World-ARC-veneeseen ja niille sattuneisiin ongelmiin. Kaikkein yleisin syy veneiden menetyksiin on ollut lapioperäsimen pettäminen. Tämä peräsinmalli on juuri niissä veneissä, joita nyt haluat kehuskella "aivan hyvin pärjääviksi".
Asia ei tietenkään ole mitenkään uusi havainto. Jo vuoden 1979 Fastnet katastrofissa peräti 14 venettä menetti peräsimensä ja useassa tapauksessa ympärimenojen katsottiin johtuneen ohjauskyvyttömyydestä.
Toinen ongelma on ollut syvä eväköli, joka vieläkään ei ole optimaalinen ratkaisu matkapurteen. Kilpapurressa ratkaisee nopeus. Hyviä kompromisseja tuskin onkaan.
Kosteri ei muuten olisikaan yhtään hullumpi valinta Pohjanmerelle ja kauemmaksi....Esim. Hans Christian voisi olla hyvä valinta.
Hans Cristian EI OLE kosteri.
ja pitkäkölinen riitä määritelmäksi?
Jos se ei riitä, on sentään Laurin-kostereita. Nekin ovat merikelpoisia ja isoille vesille sopivia veneitä. Aikanaan tapasi Tua-Tua nimisen ruotsalaisen L28:n Sandhamin laiturissa. Kaveri oli seilannut yksinään maailman ympäri (julkaisi myöhemmin kirjan reissustaan). Puinen 32 jalkainen Laurin-kosteri "Casella" tuli tunnetuksi Transatlantic Race:n menestyksestään.
Mikä on se eroavaisuus, ettei HC voida pitää kosteri-tyyppisenä veneenä?
Mulla on tollanen eväkölivene ja eniten aina mietityttää kun köli on hiukan kolahtanut pohjaan että onko kaikki kunnossa vai ei. Siis tiedätte sellainen tapaus että on ajettu vaikka kahden-kolmen solmun vauhdilla ja tullut äkkipysäys kun vesi olikin matalampaa kuin luulin. Viimeksi kävi näin Kielin kanavassa kun väistin kahta-rinnan rahtilaivaa kanavan reunaan jossa kyllä oli etäisyys rannasta merkki. Kolahti komeasti ja joutui pakilla revittämään jotta pääsin takaisin vapaaseen veteen. Etäisyyttä rantaan oli roimasti mutta olin silti liian lähellä. Sitten ajoin kerran toista kanavaa 5,5 solmun vauhtia, keskellä, kanavan syväys oli merikortissa merkitty muutama sentti syvemmäksi kuin veneen syväys. Erään vanhan sillan kohdalla kolahti pohjaan, tais olla joku irtokivi siellä. Vene jatkoi matkaa mutta kova ääni kuului kolauksessa. Sitten kerran olin yhdessä Ruotsalaisessa vierassatamassa ja ajelin tyhjäkäynnillä laituripaikkaa etsien, tuuli kuitenkin kovaa joka lisäsi vauhtia yli normaalin tyhjäkäynti nopeuden, ja taas kolahti kovalla äänellä, tässä tapauksessa betoninen poijuankkuri normaalia matalamman vedensyväyksen kanssa aiheutti tämän. Joka tapauksessa useamman kerran oli köli kolahtanut pohjaan, mitään vaurioita ei pilssissä näkynyt, mutta sitten edessä oli kovatuulinen isomman selän ylitys itämerellä. Mielessä kävi että mitä jos köli olikin vaurioitunut, mistäs sen tietää? No kaikki oli kunnossa ei vaurioita. Mutta kuvitteleppa olevasi jossain Tahitilla, tai tyynellä valtamerellä pikku saarilla jossa ei mitään venekorjaamoita, ei nostureita. Muutama tuhat mailia avointa vettä lähimpään venetelakkaan matkaa. Mitä tehdä? Voi olla että kölissä ei mitään vikaa, mutta voi olla että pikkuvikaa on. mitäs sitten? Hylkäätkö veneen sinne vai otatko riskin? Tätä se eväköliveneen omistajan arki on.
muotoa. HC:n köli alkaa vasta mastolta, kosterissa "köli" on koko pohjan pituinen ei ollenkaan niin selvä köli kuin HC:ssä. Muitakin suippoperäisiä on, kuten Degeröt ja osa Nauticatesta, nekinkö ovat kostereita??? HC:n sivuilta "Hans Christian are the heirs of years of design effort going back to the original Dutch sailing "yachts" of the 16th century". Koska noi kosterit keksittiin? Taitaa olla uudempi juttu.
Hallberg Rassyjen köli ja peräsinrakenne poikkeaa huomattavasti Elanin vastaavista. HR:n sivuilla on kaaviot HR 372:n pitkästä eväkölistä ja rungon kölipalkeista sekä skegillisestä peräsimestä. Aika vakuuttava ero Elan 37:än syvään eväköliin (syväys 2.05 tai 2.30) ja pelkän akselinsa varassa olevaan lapioperäsimeen.
Elan 37:n tankkitilavuudet on sen verran pienet, ettei ainakaan niitä ole tarkoitettu pitkille purjehduksille. Vesitankki 210 l, polttoaine 100 l.
HR 37:n vesitankki 400 l, p-a 340. HR 36:ssa vesi 310, p-a 335 l.
Mihin sijoitat jerrykannut, jos Elan 37:llä lähdet pitemmille retkille? Jos Itämeren ylityksessä sattuu pläkä, Elan 37:n tankilla ei taida päästä edes Kalmarista Hangon meribensikselle?
juttu. Ihan tuli mieleen, että onkohan kirjoittajalla sittenkin joku vanha pitkäkölinen skandi.
Näin sanoo ruotsalainen wikipedia:
"Laurinkoster är en variant som togs fram av båtkonstruktören Arvid Laurin. Den skiljer sig från den ursprungliga kosterformen genom att den har mindre bredd samt valdäck, dvs övergången mellan sida och däck är rundad.
Från 1960-talet började båtarna serietillverkas i plast. Exempel i stigande storleksordning är Havsfidra, Storfidra, L28, Allegro 27, Allegro 30, Vagabond 31, Laurin 32, OE 32 och Allegro 33".
Esimerkkeinä lujitemuovisista kostereista lueteltiin siis vain muutamia vanhoja malleja. Mitä sanot niiden kölien perusteella? Luettele uudempia kostereita ihan vaan tiedoksi meille tietämättömille.
Ihan sama mitä sinun mieleesi tuli. Vaikkapa moderni skandi, esim. HR 372, on kölirakenteen kannalta hyvin tukevan näkönen. Varmasti pitkäkölinen on turvallisempi kuin syvä eväköli - myös muualla kuin Fennoskandiassa valmistettu vene eli skandi. Yksi miettimisen arvoinen ratkaisu on nostoköli, vaikka Ovnin tyyppinen. Ehkäpä Southerlyn kääntökölikin on turvallinen rakenne.
Sillä suomalaispariskunnalla, joka kolautti eväkölinsä Fidzin koralliriuttoihin plotterilla navigoidessaan, oli tuuria. Säilyivät hengissä! Vene saatiin myöhemmin maihin Fidzille ilman köliä, mutta kuljetuskustannukset lähimmälle korjaamolle olisivat tulleet veneen arvoa kalliimmaksi. Taisi tulla hylky ja reissun päätös?
kutsua venettään kosteriksi (tai ainakin kosterityyppiseksi) jos haluaa. Kosterista toki on olemassa tarkat piirustukset, joten ihan mitä vaan ei saa kosteriksi suoraan nykyään sanoa. Pahimmassa tapauksessa tulee ostaja höynäytettyä virheellisillä mainospuheilla. Mutta joo, kyllä vedenalaiset linjat ovat merkittävin ero ja erityisesti kölirakenne. HC:tä on niitäkin erillaisia ja HC 41 on jopa yhä lähellä eväkölistä kuin kosteia. Ja toinen iso ero aitoon kosteriin on takila. Eli loppujen lopuksi jos vertaat oikeaa aitoa kosteria (Collin Archer) niin ei Hans Christianissa ole mitään yhteistä siihen. Ei edes peräsin ole peräpeilin ulkopuolelle pultattu pinnaohjaus.
Pyydettiin luettelemaan uudempia kostereita kuin ne Vagabondit, Fidrat, Allegrot...
Takerruit kiihkeästi selittelemään Hans Christiania, vaikka viestissä ei kysytty sitä.
näin: Säästänkö eläkkeelle asti, että rahat riittää h****tin kalliiseen, raskaaseen ja hitaaseen uppotukkiin. Vai ostanko tässä ja nyt modernin, kevyen ja nopean veneen.
Ostan joka tapauksessa veneen pikimmiten, kun tinkinvaraakin alkaa olla. Vaihtoehdoksi jää siis ostanko 20v vanhan vai uuden. Hinta(pyyntö) kokolailla sama!
minä ryhtyisin luettelemaan uudempia kostereita. Minua ei kiinnosta kosterit yhtään, mitä vanhempi, sitä vähemmän. Malliksi voin heittää vaikka Kivenlahden Veneveistämön C.A 40:n, joka ei ole aito, vaan kosterityyppinen. Aitoja kostereita ei ainakaan Suomessa tietääkseni tehdä. Vähintään takila on modernisoitu, miksiköhän? Scylla on scylla ja Laurin kosteri on Laurin kosteri. HC ei ole kosteri ollenkaan. Jatkossakin saat kysyä mitä haluat, älä turhaan odota tyhmiin kysymyksiisi vastauksia. Nythän keskusteltiin onko HC kosteri. Kosterit maatkoon rauhassa haudoissaan.
Pieni vinkki kuitenkin: kiinnitä huomio oikeinkirjoitukseen. "Kuuleppa" on väärin kirjoitettu. Vain yksi p.
Toinen p itsellesi ;-)
HC on muuten hyvä vene, olipa se mielestäsi aito tai ei. Ihan sama minulle mitä mieltä siitä olet.
hyvä vene, mutta ei kosteri.
kumpaan päädyt, mutta jos pitkälle matkalle aiot, katso noi köli ja peräsinasiat, ihan tosissasi jos olet pitkälle matkalle lähdössä.
Sääntö on ilmeisesti laadittu v. 1967.
Tanskalaisia uudempia kostereita edustavat wikipedian mukaan Späckhuggare, Grinde ja Kaskelot, vaikka ne kaikki ovat eväkölisiä!
Kosterisäännön mukaan pitäisi olla pitkäkölinen ja kölin etulinjan tulisi olla suora kuten Allegrossa.
Allegron kotisivuilla on jkv kosteritietoa
http://klotterplanket.marinan.com/customer/discarc.nsf/4f5066bc96852f4ec1256a33007a83a2/9e6315bb2c8cfa7bc1257354005c85d1/$FILE/Allegro_27_och_33.pdf
"kosterregeln säger att köllinjen inte
får vara underskuren som på till exempel
en Folkbåt",
Ilmeisesti kosteri-nimitystä on käytetty yhtä vapaamielisesti kuin colinarheria. Norjalaisten mukaan colinarcher ei edes saa olla muuta materiaalia kuin puuta ja alkuperäisiä piirustuksia on noudatettava!
Tässä yksi selostus, miksi esim CA40 ei ole oikea colinarcher: "Begrepet "Original CA" er litt søkt. Godeste CA hadde vel ikke noe eget verft som lagde båter. Han lagde bare tegningene. Slik jeg ser det vil alle båter som er laget etter hans tegninger, være en CA. Det betyr selvsagt at den skal være i tre. Hvis CA hadde levet i plastbåtens tidsalder hadde båtene hans sett anderledes ut. Skrogform, spanteriss osv tar utgangspunkt i tre som byggematerial. Plast, ferro, stål osv diskvalifiserer derfor båten fra å være en CA. Untatt er selvfølgelig hvis båten faktisk ble tegnet og konstruert av CA i stål opprinnelig. Alt annet som på en god dag kan ligne på en CA er "skøyte".
http://baatplassen.no/i/index.php?showtopic=16568&mode=linear
on 80-luvun veneeksi melko suuri. Jos verrataan nykyaikaisiin 35 jalan cruisereihin, se voi vaikuttaa pieneltä. Siinä on kuitenkin hyvät säilytystilat, sillä sekä polttoaine, että vesitankit ovat kölissä. Nykyaikaiset cruiser/racer-veneet ovat pelkkiä cruisereita ahtaampia.
Reipasta matkavauhtia (~6,5 kn) kulutus Elanilla n. 0,5 l/mpk eli 100 l -> 200 mpk jää hiukan vajaaksi tuo Kalmar-Hanko. Vähän hellittäen ~6 kn vauhtia pääsee sitten jo 300 mpk ja pihistellen 5,5 kn vauhtia päässee jo Saksastatakin Hankoon 450 mpk.
Kuka sitten viitsisi ajaa 40 tai 70 tuntia putkeen koneella? Omassa veneessä 25 l tankki 10 l varatankki riittää mainiosti, tankata täytyy enintään pari kertaa kesässä. Noilla pääsee mun veneellä lähes 200 mpk 5,5 kn vauhtia, mutta koskaan ei ole tullut ajettua koneella putkeen edes 30 mpk.
Miksi kaikki veneet pitäisi suunnitella maailmanympäripurjehdukseen?
suunnitella pallonkiertoon. Tämä eskom vaan itse halusi rinnastaa Elaninsa HR:ään. HR:äkään ei ole parasmahdollinen, mutta kaikesta päätellen jo paljon parempi kuin Elan 37, jolla palloa kiertämään lähtee vain vähä-älyinen köyhä.
On tuo 100 litraa pieni tankki Itämerelläkin. Dieselkäyttöinen lämppärikin vien itse asiassa melko paljon dieseliä jos veneen haluaa pitää kuivana ja lämpöisen. Kesässä on vain muutama viikko, ettei lämppäri lisää merkittävästi mukavuutta.
mitä kirjoitin. En ole koskaan väittänyt, että valitsisin Elanin pallonkiertoveneeksi. En ole myöskään koskaan verrannut Elania HR 37:ään. Tiedostan omasta mielestäni veneeni huonoudet ja hyvyydet. Kun joku väittää huonoudeksi jotain sellaista joka minusta ei pidä paikkansa, kerron oman mielipiteeni. Alkuperäinen kirjoittaja puhui Itämerestä kuten minäkin.
olla tämän kirjoittajan älyn lahjoista:
"..paljon parempi kuin Elan 37, jolla palloa kiertämään lähtee vain vähä-älyinen köyhä."
En kehtaa näin julkisesti sanoa, mitä ajattelen tuon kirjoittajan älyn lahjoista.
Elan 37 on valtameriolosuhteissa pärjääväksi suunniteltu. Moni suomalainen on kiertänyt palloa veneellä, joka on suunniteltu vain rannikkopurjehduksiin:
Inferno 29, Artina 33, Targa 101, Jon 33, Avance 36. Ks Vene-lehden lista.
Ihan järkeviä ihmisiä, jotka ovat ottaneet pienen tietoisen riskin ehkä taloudellisten tms. seikkojen johdosta.
Mulla on 2400 W diesellämppäri veneessäni. Vie 0,24 l/h täydellä teholla. 4 viikon reissun aikana tuli käytettyä lämppäriä ehkä joka toinen päivä tunnin pari illalla. Täydellä teholla ei voi pitää edes tuntia, jos ei aioi saunoa.
Elan 37:ssä lienee 3500 W tms. lämppäri, joka vie jo reilut 0,3 l/h täydellä teholla. 100 litran tankista riittää lämppärille siis 300 tunniksi eli n. 2 viikoksi täydellä teholla. Tuskin kukaan lämppäriään käyttää noin paljon edes koko kauden aikana.
Useimmille Itämerellä purjehtijoille 100 litraa riittää useammaksi viikoksi. Jos ei riitä, kannattaisi ehkä miettiä matkanopeuden pudottamista parilla solmun kymmenyksellä tai sitten siirtymistä moottoriveneeseen. Miksi se olisi liian pieni?
Lokikirjasta:
Matkapäiviä yli 80 (en jaksanut laskea tarkemmin)
Öitä yli 60
Maileja 1699
Koneen tuntimittari 92,1 h
Polttoainetta 186 litraa (kaksi tankkausta kesällä ja kolmas ylösnostoa varten täyteen)
Koneella ajoa ei juuri muuta ollut kuin satamaan tulot ja lähdöt.
Lämppäri oli päällä joka yö. Se pitää yllä tuuletusta, vaikkei se puhaltaisi lämmintä. Lämmitys käynnistyy tarvittaessa termostaatin ohjaamana ja säätää tehon portaattomasti.
käynyt omalla veneellä Marianhaminaa pidemmällä? Eskom ainakin aikaisemmin jo myönsi ettei ole, entä Joakim?
Käyttämäsi ilmaisu on modaaliseen lausetyyppiin kuuluva eksklamatiivi- eli huudahduslause, jolla ilmaiset affektista arviota tai suhtautumista asiaan.
Lausetyypillä on useita ilmiasuja: mm. muodoltaan interrogatiiviset päivittelyä tai hämmästelyä ilmaisevat (Voi miten ihana kosteri tuo vene on!) tai verbialkuiset deklaratiiviset (Onpa tuolla kaunis Bavaria!) lausekonstruktiot.
Tuolla affektisella ilmaisulla osoitat asennoitumistasi asiaan tai ehkä keskustelukumppaniisi. Sitä voi käyttää myös tehokeinona, mutta lausemuodon toistoa tulisi välttää.
HC on minusta kiva vene ja voisi olla yksi vaihtoehto pitkänmatkan purjehdukselle. Enpä tuota tiedä vielä millä lähtisi. Nykyinenkin kävisi. Pitkä ja matala sekä painava eväköli, peräsin, jossa puoli skegi. Jos vaihdan, ehkä kallistun Ovnin suuntaan.
isompien merien purjehdukset. Ainakin minä ymmärsin, että puhuttiin niistä.
Toisinaan sille seuraavalle bensa-asemalle voi olla Itämerta huomattavasti pitempi matka. Tavallisella pallonkiertoreissulla polttoaineongelma alkaa heti Panaman kanavan jälkeen. En usko, että monikaan nykyään lähtisi 100 litran p-a-varastolla ja 200 litran vesivaroilla Pacificin ylitykseen, tuskin edes Atlantin ylitykseen.
Atlanttia ylittäneiden veneiden keskimääräiset vesivarastot olivat kyselyym perustuneen tilaston mukaan 180 litraa/henkilö. Kaikkien ARC-veneiden kiinteän vesitankin koko oli keskimäärin 420 litraa, jota useimmat kipparit pitivät Atlantin ylitykseen riittävänä. Useimpien cruising-veneiden tankki oli vähintäin 400 litraa (Cornell, World Cruising Survey. 2nd ed., 2002).
Samassa World Cruising Survey kirjassa todettiin, että keskimääräinen polttoainekapasiteetti oli 400 litraa, mutta useat kipparit totesivat tarvitsevansa lisää polttoainetta jerrykannuissa ARC:ia pitemmille legeille tai purjehduksen suuntautuessa alueille, joilla p-a saatavuus on huono.
ARC-veneiden keskimääräinen koneajokapasiteetti tyynellä kelillä oli 750 mpk. Mikä mahtaa olla Elan 37:llä?
Mielipiteesi ei ilmeisestikään tarkoittanut pitkänmatkan purjehduksia. Käsityksesi polttoainetankin koosta saattaa muuttua purjehdusreviirin laajenemisen myötä.
Kylmillä alueilla tai kylmään vuodenaikaan purjehtiessa kamiina (miksei puhallilämppärikin) on hyvin helposti käynnissä jopa viikkoja yhteen menoon. Minun käytössäni 100 litran tankki olisi ehdottomasti liian pieni.
ole ollut muusta kuin lähivesien retkeilystä. Siihen tarkoitukseen pienet tankkitilavuudet riittävätkin mainiosti ja varmasti venevalintasikin on tarkoitukseesi sopiva.
osoitti, että polttoaineesta vain 24% oli käytetty veneen kuljettamiseen. Suurin kulutus meni sähkön tuottoon.
Itämeren päiväpurjehduksilla ja kesälomaretkillä tilanne on varmasti erilainen kuten on etäisyydetkin.
Meillä oli Atlannilla vesi- ja polttoainetankki molemmat 100 litraa. Riitti.
Juomavesi on aina mukana pullossa.
Jos muoviset kanisterit eivät ulkosäilytystilaan sovi, niin sitten niitä säilytetään kannella.
Miksi sen Elan 37:n tankit nyt ei riittäisi Atlantin ylitykseen? Paljon pienemmät tankit on monessa täällä suurta ihastusta saaneessa Atlantin-ylittäjä-skandissa:
Diva 39:
p-a tankki 40 / 60 litraa
vesitankki 80 / 200 litraa
X-372:
p-a tankki 80 litraa
vesitankki 135 litraa
Swan 371:
p-a tankki 150 litraa
vesitankki 250 litraa
Jon 33:
p-a tankki 160 litraa
vesitankki 160 litraa
Lisävesi- ja p-a-säiliöille parhaat tilat noista on juuri Elanissa.
Nyt ARC 2008:ssä moottorilla ajotunteja keskimäärin tuli veneille 37,5 ja suomalaisveneille keskimäärin 17,9:
2.0 h X-372, MeriMyyräX
5.5 h Bavaria 46, Meritähti
16.3 h Swan 57, Tenareze
18.5 h Diva 39, Pauliina
47.4 h X-43, Xia
"Kaikkien ARC-veneiden kiinteän vesitankin koko oli keskimäärin 420 litraa. ARC-veneiden keskimääräinen koneajokapasiteetti tyynellä kelillä oli 750 mpk."
Etkö ymmärrä tuon johtuvan siitä, että ARC-veneiden keskikoko on 47 jalkaa.
Nyt puhutaan paljon pienemmistä veneistä, joilla on myös pienemmät tankit ja yleensä miehistökin.
tankkikoko matkaveneeseen? Se on kokonaan toinen asia. 100 litraa on liian vähän!
Omassa veneessäni 2 henkeä varten oli vesitankeissa 300 l muutama kanisteri watermaker. Polttoainetta oli kiinteissä tankeissa 370 l jerrykannuja.
Atlantin ylitys Kanarialta Karibialle on myötäistä pasaatia eikä polttoainetta yleensä tarvita juuri muuhun kuin akkujen lataamiseen. Meillä taisi kulua alle 40 l.
Panamasta länteen purjehtiessa olisin toivonut, että polttoainetta olisi ollut huomattavasti enemmän kuin yllä kerrottu määrä. Ensimmäinen mahdollinen tankkauspaikka oli Tahiti. Matkalla oli yli viikon ajan peilityyntä, jolloin tuuligeneraattorikaan ei ladannut ja jääkaappi kävi täysillä....
Huomasithan sen tuoreen uutisen peräsinongelmaisesta veneestä, joka ajelehti 40 vrk Atlantilla. Luuletko, että omat vesivarastosi olisivat riittäneet vastaavassa tilanteessa?
Jännä juttu, että täällä aina kaikkia asoita katsotaan valtamerien ja/tai talvipurjehduksen näkövinkkelistä vaikka 99% purjeveneistä ei käy koskaan Itämeren ulkopuolella ja 90% veneistä nostetaan ylös syyskuun aikana.
ARC oli mukana mm. First 31.7 muistaakseeni 5:n hengen miehistöllä. Ainakin vakioveneessä on 30 litran löpötankki ja 160 litran vesitankki. Suurin osa ARC-veneistä on suomalaisittain järjettömän isoja, joten toki tankitkin tulevat keskimäärin isoiksi.
Atlantin ylityksessä ARC-veneiden juomaveden määrän keskiarvo oli 180 litraa henkeä kohti. On aivan sama mikä veneen koko oli. Se ei vaikuta tähän! Ymmärräsitkö?
Luettelit joukon cruiser-racer-veneitä, joiden tankkikoko on liian pieni. Niissä varmasti jouduttiin turvautumaan vesipulloihin ja -kanistereihin.
Jos puhutaan cruising-veneen tankkitilavuudesta eikö ole aika turha ottaa esimerkeiksi liian pieniä tankkikokoja.
Lisäksi teit karkean ajatteluvirheen koneajotunneista. Vain ne koneajotunnit ilmoitettiin, jossa konetta käytettiin veneen kuljettamiseen. Olen varma, että jokaisessa luettelemassasi veneessä käytettiin konetta enimmäkseen akkujen lataamiseen. Kertoisitko myös ne konetunnit?
Kun itse purjehdin ARC:n, koneajoa oli nolla tuntia. Konetunteja tuli silti aamuin ja illoin akkujen lataamisen takia, koska käytimme jääkaappia, autopilottia, kulkuvaloja eikä veneessä ollut tuuligeneraattoria.
"Huomasithan sen tuoreen uutisen peräsinongelmaisesta veneestä, joka ajelehti 40 vrk Atlantilla. Luuletko, että omat vesivarastosi olisivat riittäneet vastaavassa tilanteessa?"
Se vene ajelehti vain 5 tuntia sen jälkeen, kun lähetti Mayday-sanoman.
"Atlantin ylitys Kanarialta Karibialle on myötäistä pasaatia"
Keskimäärin viime vuosina on ollut ylitysajasta noin 1/3 myötäistä pasaatia, noin 1/3 yhteensä sivutuulta/vastaista/myrskyä ja vajaa 1/3 turhan tyyntä.
Nyt siis ollaankin siirrytty puhumaan sisämeren purjehduksesta. Itämeri on sisämeri. Täällä pärjää vaikka ilman moottoria.
Jos 99% seilaa sisämerellä ikänsä, miksi ylipäätään on tarvetta puhua valtamerikelpoisista veneistä ja mainostaa veneiden olevan valtamerikelpoisia? Toisaalta sisämerelle on turha hankkiakaan valtamericruiseria, ellei koskaan aio seilata isommille vesille.
Itse kuuluun vähemmistöpurjehtijoihin. Siksi cruising-veneeni tankkitilavuudet ovat: vesitankki 500 l, p-a 400+80 l. Eikä vene ole "järjettömän" isokaan, LOA 33 ft.
Minusta ARC:n keskiarvo, 180 litraa juomavettä henkeä kohti, oli varsin ymmärrettävä määrä 3 viikon legiä varten. Yleensä cruisaajat käyttävät n 4 litraa/h/vrk, kun pesuvesi on laskettu mukaan. Ihmisen normaali nesteen tarve on 2.5-3 litraa/vrk. Siitä voi laskea. Havereiden varalle (maston tai peräsimen menetys) vettä on tietysti oltava myös.
Älä viitsi vääristellä omia juttujasi. Kirjoitit itse tankkien koosta:
"Kaikkien ARC-veneiden kiinteän vesitankin koko oli keskimäärin 420 litraa"
Lapsikin ymmärtää, että isossa veneessä on isot tankit ja pienessä pienet. Suomalaisilla on pienet veneet ja siksi pienet tankit. Ja lapsikin ymmärtää (myös minä), että vettä kuluu enemmän, jos on enemmän väkeä.
Nuo koneajotunnit kuvaavat juuri sitä, paljonko polttoainetta jäisi akkujen lataukseen esim. sillä esittämälläsi Elanilla. Riittävästi.
Olen kanssasi samaa mieltä, että hyvän cruising-veneen tankit ovat noita esimerkkejä isommat (kuten myös vene), mutta nuo esimerkit ovat suomalaisille purjehtijoille yleisiä ja tällä palstalla jopa matkaveneinä ihannoituja.
Jos olet seurannut tätä palstaa pitempään, tiedät, että jopa jääkaappia jotkut pallonkiertäjät pitävät turhana. En minä.
Voit lukea 40 vrk peräsinvaurion takia ajelehtineesta veneestä lisätietoa vaikkapa cruisersforumilta.
Kippari otti Sara-nimiseltä 43 ft veneeltään yhteyden satelliittipuhelimella US Coast Guardiin jo silloin, kun peräsin oli jumittunut. Uusi tilannetiedotus ilmeisesti annettiin, kun vene yli kuukautta myöhemmin oli ajatehtimassa kohti Bermudaa ja pariskunta oli huolissaan tilanteesta. Uusi myrsky oli tulossa, vesi oli vähissä jne. Mistä päättelit, että olisi muka lähetetty mayday? Vene ei todellakaan ollut uppoamassa eikä pariskunta ollut hengenvaarassa.
Bermudan lähelle ajelehtiminen olisi merkinnyt riskiä joutua Golf-virran alueelle, joka olisi vienyt Pohjois-Alantille.
Oleellista tarinassa oli tämän keskustelun kannalta reissun pitkittyminen. ARC:ssa keskimääräinen purjehdusaika on 3 viikkoa. Vettä pitää olla varalle huomattavasti pitempää aikaa varten. Sen tämä esimerkki osoitti.
Juttusi siitä, ettei ARC olisi enimmäkseen pasaatituulipurjehdusta, on täyttä puppua. Kanarialta lähtiessä ei vielä ole pasaatia, joka tavallisesti löytyy jo ennen Kap Verden latitudia. Sen jälken on maaliin asti pasaatia, jossa tuulen suunta tietenkin voi vaihdella ja sadepilvien mukana tulee puuskia.
Viime vuoden ARC sattui olemaan harvinaisen heikkotuulinen.
Eikö juuri heikkojen tuulien ja tyynien vyöhykkeiden takia olekin tärkeä, että sekä vettä että polttoainetta on riittävästi?
suositus polttoainetankin koosta (siis valtamerille) : koneajokapasiteetti 750 mpk tyynellä kelillä.
Keskimääräinen vesivarastojen määrä ARC-veneissä oli 180 litraa henkeä kohti.
Nämä luvut eivät edellytä mitään tiettyä venekokoa.
Kuvittelin jokaisen tietävän, että kiinteiden tankkien koko riippuu osittain myös veneen koosta, joka ARC:ssa on ollut hiukan yli 45 ft.
36-37 ft kokoluokan Hallberg Rassyissä tankit lienevät 300-350 l. Tarkat luvut löytyvät valmistajan sivuilta. Viestiketju liittyi Hallberg Rassyyn.
En seonnut enkä sekoillut.
1) Pasaatituulet:
Näin kirjoitit:
"Atlantin ylitys Kanarialta Karibialle on myötäistä pasaatia .."
Nyt onneksi korjaat aiemmin kirjoittamasi:
"Kanarialta lähtiessä ei vielä ole pasaatia, joka tavallisesti löytyy jo ennen Kap Verden latitudia."
Tuo matka Cap Verden tasolle vie lähes viikon. Tyyntä tai hyvin heikkoa tuulta on viime vuosina ollut ARC:llä yleensä useita päiviä. Nuo ydessä tekevät juuri esittämäni kolmijaon.
Perehdy viime vuosien ARC-säätietoihin ennen kuin tulet sanomaan "Juttusi siitä, ettei ARC olisi enimmäkseen pasaatituulipurjehdusta, on täyttä puppua."
2) Mayday
Kirjoitit:
"Voit lukea 40 vrk peräsinvaurion takia ajelehtineesta... Kippari otti Sara-nimiseltä 43 ft veneeltään yhteyden satelliittipuhelimella US Coast Guardiin jo silloin, kun peräsin oli jumittunut. Uusi tilannetiedotus ilmeisesti annettiin, kun vene yli kuukautta myöhemmin.."
Kyllä, mutta tuo oli avunpyyntö, ei hätäkutsu. Ovat 2 eri asiaa.
Hätäkutsun Stuart Armstrong läheteti vasta aamupäivällä 18.2.2009:
"The food and water were running low and because of the weather the solar panel was not getting much power, so we put out an SOS and asked for help from the US coastguards."
"The rescue log shows that the Indian Point responded to the mayday at 11.17am on February 18, giving its position as 70 miles from the couple’s stricken yacht."
Tuosta SOS / Mayday-kutsusta kesti 5 tuntia pelastamiseen. Kuten kirjoitin aiemmin.
"Viestiketju liittyi Hallberg Rassyyn"
Kahlasin ketjua taaksepäin, edellinen maininta(si) veneestä oli:
"ARC-veneiden keskimääräinen koneajokapasiteetti tyynellä kelillä oli 750 mpk. Mikä mahtaa olla Elan 37:llä?"
Sitä edellinen maininta(si) oli:
"mutta kaikesta päätellen jo paljon parempi kuin Elan 37, jolla palloa kiertämään lähtee vain vähä-älyinen köyhä. "
Ennen tuota viimeksi olevaa typeryyttä oli puhe myös HR:stä, myöhemmin mainittiin vain Elan.
1. katso viestiketjun otsikko "Hallberg Rassyn filosofia"!
2. turha syyttää ja sekoitella monen eri kirjoittajan juttuja yhden kirjoittamaksi!
Joku halusi kertoa Elan 37 hyvistä puolista isojen merten matkaveneenä HR:iin verrattuna. Siitä se Elan liittyi keskustelun aihepiiriin.
Koeta nukkua ja herätä huomenna paremmalla tuulella! Ei tässä riitaa haastettu, en ainakaan minä.
Niin tai näin, valtameren ylityksenä legi Kanarialta Karibialle on helppo ja avotuulivoittoinen n. 3 viikon purjehdus pasaatituulireitillä.
Yllätyksien takia juomavettä kannattaa silti varata pitempää aikaa varten. Siitä esimerkkinä oli kyseinen peräsinvaurio.
Tarraudut toistamiseen kaikenlaisiin tämän asian kannalta täysin epäoleellisiin yksityiskohtiin,
kuten se MAYDAY!
En ole kuullutkaan, että satelliittipuhelimella rannikkovartioston numeroon soittamista sanotaan mayday:ksi. Ehkä viitsit tarkistaa oman kantasi mayday-hätäviesteistä etkä pelkästään siteeraa sanomalehtitoimittajan juttua.
Näin wikipedia määrittelee mayday-hätäviestin:
"Mayday calls can be made on any frequency, and when a mayday call is made no other radio traffic is permitted except to assist in the emergency. A mayday call may only be made when life or craft is in imminent danger of death or destruction.
'Mayday' calls are made by radio, such as a ship or aircraft's VHF radio".
Uteliaisuuttani selasin useita lähteitä enkä löytänyt tuollaista versiota. Välitöntä hengenvaaraa tai uppoamisriskiä ei ollut ja yhteysväline oli sat.puhelin. Meriradion hätäkutsua ei käytetty (VHF tai MF/HF). Näin raportoi CNN-uutiset:
Armstrong alerted the U.S. Coast Guard of their problems. However, the Coast Guard told the couple they were too far out to be rescued.
The couple was then battered by several storms, and as they began to run short of food and a power cut disabled their desalination unit (which provides drinking water), the Coast Guard alerted the Indian Point, which took a five-hour diversion to save them in heavy seas. They managed to secure both sailors by lowering harnesses down to the yacht.
Samaan tapaan kirjoitti esim. The Guardian
After alerting the US coast guard, he continued to try and free the rudder, but a power failure 10 days later knocked out his desalination unit, which provided drinking water. The coastguard told the couple they were too far out to be rescued, and storms began to batter the yacht.
"We kept getting hit by storms, but we managed to get out of them with no real problems," said Davison, of Wallsend, Newcastle. "But I knew we were riding our luck and we wouldn't be able to go on for much longer."
As the couple's food ran short, the US coastguard alerted the Indian Point, which approached Sara in heavy swells. Lines were dropped to secure the yacht to the side of the tanker, but the smaller boat slammed against its side, ruling out the use of a ladder to reach the couple.
spekuloin mahdollisuudella. Seuraava veneeni pitäisi olla sellainen, että tiedän jos sille päälle tulen...endat irti ja pallonkiertoon.
Kieltämättä mielenkiintoni kohdistuu pakottavista syistä esim first 317-tyyppisiin paatteihin. Tiedän että monta vuotta tulen kuitenkin purjehtimaan vain itämerellä, eikä rahaa paljon suurempaan ole.
Täällä on arvioitu, että 99% ei purjehdi Itämerta kauemmaksi. Ehkä arvio on laskettu kaikista purjeveneistä, en tiedä.
Aika moni suomalainen joka tapauksessa purjehtii joka vuosi Atlantin yli, vielä useampi Välimerelle. Muutamat seilaavat joka kesä Itämerta kauemmaksi. Vaikka joukko olisi häviävän pieni, asialla on mielenkiintoa.
Niitä, jotka haaveilevat tai suunnittelevat lähtevänsä "sitten joskus", on todennäköisesti aika paljon. Siksi kaikki pitkien matkojen purjehduksia tai veneitä sivuavat keskustelutkin on vilkkaita.
Eikö tämä ole pelkästään positiivistä? Hyvä, että teemaan liittyviä näkökohtia tuuletetaan.
Kun ketjua seuraa ylöspäin, joka toinen viesti on samaan tyyliin kirjoitettu ja niissä puhutaan samoista asioista, mm. Elan 37, 750 mailin raja jne.
Vaikea uskoa, etteivät ole kirjoittamiasi. Mutta en ryhdy epäilemään rehellisyyttäsi, joten et siis niitä kirjoittanut. Luin varmaan väärin senkin, että joku täällä kirjoitteli Elan 37:stä eikä HR:stä.
http://www.dailymail.co.uk/news/article-1151902/Adrift-40-days-British-couple-cheat-death-12-day-Antigua-voyage-leaves-stranded-storm-ravaged-seas.html
"En ole kuullutkaan, että satelliittipuhelimella rannikkovartioston numeroon soittamista sanotaan mayday:ksi. Ehkä viitsit tarkistaa oman kantasi mayday-hätäviesteistä etkä pelkästään siteeraa sanomalehtitoimittajan juttua."
SOS- eli Mayday-hätäapupyyntö voidaan tehdä minkä tahansa viestivälineen avulla, mikä on käytettävissä.
Olisikin aika koomista, jos avomerellä VHF-kantaman ulottumattomissa avun tarvitsija ei saisi tehdä hätäavun pyyntöä, ellei omista SSB-lähetintä :)
Jopa sinä voit tehdä hätäavun pyynnön ihan vaikka kännykällä ja ihan vaikka toisen puolesta, jos hän ei siihen itse kykene. Näin esim. Suomessa:
• Jos hädänalaisella ei ole yhteydenpitovälineitä,
tee hätäilmoitus hänen puolestaan meripelastuskeskukseen
puhelinnumerolla
020 41 000 tai VHF-kanavalla
16 ja Sisä-Suomessa yleiseen
hätänumeroon 112
Luin linkkisi lehtijutun, mutta en kyllä huomannut vieläkään "maydaytä". Kerrottiin kipparin "SOS"-puhelusta US Coast Guardille.
Satelliittipuhelu johonkin tiettyyn numeroon ei ole ollenkaan sama asia kuin radiolähettimellä kaikille asemille lähetetty hätäsanoma! Tämä on se ero. Koeta ymmärtää, pyydän ystävällisesti. En pottuile, mutta mielestäni on tarpeetonta antaa väärää tietoa maydayn käyttämisestä.
Mayday on radioliikenteen hätäkutsu, joka aloitetaan toistamalla "Mayday" kolmesti, jonka jälkeen alus/lentokone/muu asema ilmoittaa nimensä ja/tai kutsutunnuksensa.
"Hätäkutsun tarkoitus on kiinnittää muiden asemien huomio ja valmistautua vastaanottamaan pian seuraava hätäsanoma".
http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s99/htyo/43/chapter5.shtml
The rescue log shows that the Indian Point responded to the mayday at 11.17am on February 18, giving its position as 70 miles from the couple’s stricken yacht.
Siis tankkeri Indian Point vastasi mayday-pyyntöön 18.2. klo 11.17. Ei voi vastata pyyntöön, jos ei lähetetä pyyntöä.
Hätäavun voi pyytää millä tahansa viestivälineellä. Jos käyttää meriradiota, tulee tietysti noudattaa niille sovittua proseduuria.
Kun hätäavun pyyntö on mennyt viranomaisille, jatko ja avun toimittaminen on sama, oli pyyntö tehty millä tahansa viestivälineellä.
200 litraa on juuri sopiva vesitankki pallon kierto veneelle.juodaan pullovettä ja lisäksi on vesikone.polttoainetta voi olla saman verran,mutta vähempikin riittää.sähköä tehdään aurinkopaneeleilla,tuuligeneraattorilla tai/ja perässä vedettävällä potkurigeneraattorilla (itse generaattori on kaiteessa ja potkuri köyden päässä).ei siellä atlantilla päiväkausia koneella aleta ajelemaan vaan lueskellaan ajan kuluksi.
"The rescue log shows that the Indian Point responded to the mayday at 11.17am on February 18, giving its position as 70 miles from the couple’s stricken yacht."
Siis tankkeri Indian Point vastasi mayday-pyyntöön 18.2. klo 11.17. Ei voi vastata pyyntöön, jos ei joku ole lähettänyt pyyntöä.
Hätäavun voi pyytää millä tahansa viestivälineellä. Jos käyttää meriradiota, tulee tietysti noudattaa niille sovittua proseduuria.
Kun hätäavun pyyntö on mennyt viranomaisille, jatko ja avun toimittaminen on sama, oli pyyntö tehty millä tahansa viestivälineellä.
ei ole meriradiota. Myös sellaisella veneellä on oikeus pyytää hätäapua tarvittaessa. Millä viestivälineellä tahansa.
Vielä: Jos avun tarvitseva ei pysty hätäavun pyyntöä itse tekemään (ei viestivälinettä), jokaisen avuntarpeen tiedostavan velvollisuus on tehdä hätäavun pyyntö avuntarvitsijan puolesta. Katso esim: Venelehti, Hyvä veneilytapa.
"• Jos hädänalaisella ei ole yhteydenpitovälineitä, tee hätäilmoitus hänen puolestaan meri-pelastuskeskukseen puhelinnumerolla 020 41 000 tai VHF-ka-navalla 16 ja Sisä-Suomessa ylei-seen hätänumeroon 112, josta il-moitus välittyy oikealle taholle.Numerolla 112 hätäilmoitus vä-littyy toki meripelastuskeskuk-seen myös merialueella."
www.venelehti.fi/files/library/attachments/tapa8.pdf
käynyt ja silti esiintyvät pitkänmatkanpurjehduksen asiantuntijoina!!!! Hah-hah-haaaaaa....
Hädässä voi pyytää apua aivan millä välineellä tahansa. Kaukana rannikoista kaikkialla maailmassa hyvä väline on EPIRB-hätäradiomajakka.
Näköyhteyden päässä apua voi hälyyttää hätämerkeillä, oranssisavulla, hätäraketeilla.
Meripelastukseen voi soittaa puhelimella (lähietäisyyksillä gsm-verkkoon, kaukana merellä esim. iridium-satelliittipuhemimella). Mikään näistä ei siltikään ole mayday-hätäsanoma.
Mayday-hätäsanoma tarkoittaa radiolähettimellä annettavaa puheviestiä, ei mitään muuta. Maydayn toistaminen kolmasti on hätäviestin aloitusmerkki kaikille radioasemille, jotka sen kuulevat. Se ei ole mihinkään tiettyyn hätänumeroon suunnattu puhelinviesti. Kaikki muu radioliikenne keskeytetään, kun mayday kuullaan.
Meriradiotutkinnon suorittaneille tämä asia ei liene mitenkään epäselvä.
Eikö koko ajan ole ollut tiedossa, että Saran viestiväline pitkille etäisyyksille oli satelliittipuhelin? Sillä ei voi lähettää mayday-viestejä, vaan pitää valita tietty puhelinnumero kuten matkapuhelimissa muutenkin. Kaikille radioasemille tarkoitettua Mayday-puheviestiä ei matka- tai satelliittipuhelimella voi lähettää.
Lehtijutuissakin todettiin, että US Coast Guard järjesti Saran miehistön evakuoimisen hälyyttämällä kauppalaivan. US Coast Guard saattoi pitkän kantaman radiolaitteillaan lähettää kenties mayday-viestin ellei se ottanut suoraa yhteyttä vain tiettyyn alukseen.
Kyseisellä purjeveneellä oli käytössään vain sat.puhelin ja VHF.
Miksi ihmeessä tämä on niin tolkuttoman vaikea ymmärtää? VHF:n kantama on lyhyt eikä satelliittipuhelimella voi lähettää kaikkien asemien kuultavaa mayday-hätäsanomaa.
Kerro miten s/y Sara olisi lähettänyt Mayday:n, jonka 70 mailin päässä, VHF:n kantaman ulkuolella, oleva kauppa-alus olisi kuullut. Noilla etäisyyksillä Maydayn lähettämiseen olisi tarvittu MF/HF-radio, jota Sarassa ei ollut.
Eikö tässä tapauksessa ollut hyvä asia, että Saran kippari sai selville US Coast Guardin puhelinnumeron ja soitti sat.puhelimella sinne? Hän oli jo varhaisessa vaiheessa informoinut US Coast Guardia ongelmistaan. Näinhän noissa uutisjutuissa kerrottiin.
Eikö sekoilu purjeveneen lähettämästä maydaystä jo riitä?
Kyse oli siitä, oliko Stuart Armstrong lähettänyt hätäavun pyynnön. Ei siitä oliko hän lähettänyt sen meriradiolla ja kansainvälisten meriradiokäytäntöjen mukaan. US Coast Guard ymmärsi tuon Armstrongin hätäavun pyynnön sinua paremmin ja välitti sanoman edelleen virallisena Mayday-kutsuna.
Myöhemmin avustava Indian Point -tankkeri kirjasi mayday-kutsun:
"The rescue log shows that the Indian Point responded to the mayday at 11.17am on February 18, giving its position as 70 miles from the couple’s stricken yacht."
Ihmeellistä, jos mayday-kutsua ei oltu lähetetty.
Mikä oli miehistösi koko? Kauanko reissusi kesti?
Oma kokemukseni oli kovin erilainen. Vesi oli kolmessa kiinteässä tankissa, kukin 100 l. Yhden tankin sisältö pilaantui huonolaatuisen kraanaveden takia. Itse pitäisin 400-500 l tankkitilavuutta sopivana 2 hengelle. Ei kaikkea vettä samaan tankkiin. Yksinpurjehtija pärjää pienemmällä vesimäärällä.
"Vesikone" on hyvä, mutta on aika arka häiriöille. Omassa laitteessani tein täyshuollon (purkamisen ja kaikkien tiivisteiden vaihdot ym) noin 5000 litran välein. Täyshuoltojen välillä oli tietenkin tavanomaiset biosiidi-käsittelyt ja huuhtelut. Ilman niitä veden laatu heikkenee. Monilla purjehtijoilla oli isoja ongelmia vedentekolaitteensa kanssa. Pelkästään laitteen varaan ei kannata jäädä. Juomaveden pula voi muodostua todelliseksi riskiksi.
Kaupallisten pullovesien kanssa kannattaa olla erityisen varovainen samoin kuin kraanavesien. Ne saattavat sisältää monenlaisia mikrobeja, jotka lämpimässä lisääntyvät. Tropiikin saarten sadevesisäiliöstä ei pidä tankata juomavettä (muuta vettä saarilla ei yleensä ollut).
Kraanavettä kannattaa tankata ainoastaan silloin, kun se varmuudella on juomavedeksi turvallista. "Vesikoneen" vesi on siitä hyvää, että mikrobit eivät läpäise koneen membraania.
Tuuligeneraattorini roottori hajosi kerran, magneetit menivät palasiksi ja generaattori jumittui. Korjasin Bora Boralla. Sähköntuottoa ei pidä laskea tuuligeneraattoin varaan. Sama koskee laahusgeneraattoria, johon liittyy paljon muitakin ongelmia. Harvassa veneessä on niin paljon aurinkopaneeleita, että ne yksin riittäisivät sähkön tuottoon. Aurinkopaneelit toimivat alle 12 h vrk:ssa.
Polttoainetankin koosta olen myös eri mieltä. Hanki niin iso tankki kuin suinkin on mahdollista!
Atlantin ylitykseen riittää pieni tankki, kauempana ei. Lukuisten jerrykannujen lastaaminen kannelle on huono idea. Omasta mielestäni 500-1000 litran tankki olisi hyvä, jos vain mahtuisi.
Jos Atlantin ylityksessä joudut lataamaan akkuja moottorin avulla vaikkapa muutaman tunnin ajan päivittäin, dieseliä voi kulua esim. 2 l/vrk. Kolmen viikon ylityksessä sitä on mennyt 60 litraa, vaikka et olisi ajanut yhtään mailia koneella. Yleensä sähkönkulutus on suurempi kuin kotivesillä seilatessa: jääkaapin kompressori käy tiheämmin, autopilotti kuluttaa aallokon takia enemmän kuin Itämerellä, kulkuvalot on päällä kauemmin, myötätuulessa tuuligenu tuottaa vähemmän...
Luulisi, että US Coast Guard saa laivayhtiöiden aluksiin yhteyden muillakin keinoilla kuin Mayday-hätälähetyksellä. Satelliittipuhelimen luulisi yleistyneen kauppalaivoihinkin eikä satojen mailien kattavaa Mayday-viestiä ollut tarvetta lähettää.
Purjevene ei ollut uppoamassa eikä sen miehistö välittömässä hengenvarassa. Oliko edes syytä miksi koko Bermudan läntiselle merialueelle olisi lähetetty Mayday?
Olisikohan maallikkotoimittajat muotoilleet uutisjuttujaan omien mielikuviensa mukaisiksi?
minulla ei ole tuuligeneraattoria,vaan pelkästää aurinkopaneelit laahusgeneraattori.riittävät hyvin akkujen lataamiseen,kun kulutuksena on jääkaappi ja vesikone.konetta ei juurikaan tarvitse käyttää.laahuslokin ainoa ongelma on, että tarvitsee varapropelleja,kun niitä pari voi kadota parempiin suihin.aurinkopaneeli on monta kertaa huonompi,vaikka täällä pohjoisessa ajattelemme että etelässä sillä voi pyörittää vaikka sirkusta.ledit eivät paljon vie virtaa (purjehdus sisävalot) eikä purjehdusvaloja keskellä atlantia kannata polttaa.tuuliperäsin toimii ilman virtaa ja on tärkein varuste.noihin ongelmiin,joihin viittaat vedentekokoneen kanssa,liitän kaikki purjeveneen laitteet ja suurimman osan miehistöstäkin.kaikki hajoaa ainakin kerran matkalla,joten on hyvä osata purkaa,juottaa,tiivistää ja kasata sikaflexillä itse.kahden hengen (joita tavallisemmin näkee) tai yhden hengen miehistöllä kyllä 200 200 litraa riittää.saatavan veden huonosta laadusta johtuen vesikone on satamien ulkopuolella käytännössä ainoa järkevä vaihtoehto.niitä saa uusia,sillä pitkien legien lomassa on useamman viikon tai kuukausien seisomista paikoillaan.ja satamia sekä kauppamiehiä kyllä löytyy.ja suomalaisittain lohduttava tieto:ginnesiä löytyy joka puolelta,joten yhtään janoon kuolemassa olevaa suomalaista veneilijää en ole onnistunut tapaamaan :)
"The couple, both experienced sailors, decided to continue their journey using a temporary rudder after initially informing US Coastguard that they did not want to be rescued.
... But a series of other mechanical mishaps and worsening weather forced the pair to finally issue a Mayday alert."
http://www.majorcadailybulletin.es/first.dba?-1 0 0
-----------------
"They had drifted 1,000 miles north of Antigua and were warned by coastguards that another powerful storm was heading towards them as their SOS was picked up by the Indian Point, en route from South America to Amsterdam.
The 183-metre tanker immediately changed its course and began heading towards the Sara."
http://news.sky.com/skynews/Home/UK-News/Yacht-Rescue-British-Couple-Stuart-Armstrong-And-Andrea-Davison-Rescued-After-40-Days-Adrift/Article/200902415227363?lpos=UK_News_Right_Promo_Region_3&lid=ARTICLE_15227363_Yacht_Rescue:_British_Couple_Stuart_Armstrong_And_Andrea_Davison_Rescued_After_40_Days_Adrift
------------------
Mutta joku täällä tietää paremmin, että hätäkutsua ei lähetetty.
aloittaja kehui avance 36/omega42 veneitä. Luuletko että puhe on pallonkiertoveneistä?
http://www.ruotsalainen.net/Necesse/necesse home.htm
Niin tässäkin tapauksessa. Sitten täällä ruvetaan toimittajien värittämien uutisointien perusteella väittämään mm. purjehtijan lähettäneen MAYDAY hätäviestejä.
Kannattaa huomata sekin, että veneen vakuutus ei kattanut kyseistä merialuetta.
Ao linkissä oli kysytty Saran tapauksesta mielipidettä myös Coast Guardilta.
http://www.bymnews.com/news/newsDetails.php?id=51246
The first time that either Coast Guard knew anything about the yacht Sara was on January 15, when Falmouth UK Coast Guard received a call from the yacht’s insurance company saying that the vessel appeared to have a problem. The insurance company pointed out that the yacht was not insured, as the owner had failed to advise them that he intended to leave the area for which he was covered by insurance and requested that the UK Coastguard made contact. Falmouth Coastguard sent a text message to the number they had been given and left the telephone number for MRCC Falmouth.
Falmouth Coastguard subsequently spoke to the vessel and was assured that they did not require any assistance; nevertheless, as the yacht was in an area covered by MRCC Norfolk, they informed their US counterpart about the situation.
MRCC Norfolk told BYM News “We were advised by Falmouth on January 19 and contacted Sara. We were informed that she had a stuck rudder, but was on course for Bermuda; they requested weather reports and asked what their options were. Given the vessel’s position, we told them that the only option was to divert a merchant ship to take them off the yacht. They said they didn’t want to do that, but asked if a commercial vessel could divert and provide someone to effect repairs. We put out an EGC to that effect, but received no response.”
It may be correct that the couple had only phoned their children once or twice a week, but there is no doubt that they were in more frequent contact with both US and UK Coast Guards and with a Canadian radio ham called Herb Hilgenberg. It was Hilgenberg that contacted MRCC Norfolk and caused them to divert the Indian Point to take the couple off Sara, when they were around 300 miles SSE of Bermuda, after they had told him “We have had enough.”
On receiving Hilgenberg’s message, MRCC Norfolk sent out an EGC requesting ships within 100 miles of Sara to advise their positions with a view to diverting to evacuate the occupants. The version of events that has the Indian Point as being the only vessel willing to assist is simply untrue; four other vessels indicated their willingness to divert, the Indian Point was chosen as it was closest at around 5 hours steaming distance. It would indeed have been surprising if only one vessel had answered the EGC since, as a Maritime and Coastguard Agency spokesman pointed out “Under international law, vessels are required to assist another vessel in distress if required to do so.” MRCC Norfolk engaged in dialogue with the Indian Point before Armstrong and Davison were evacuated, since Armstrong had stated that arthritis meant that the woman would not be able to climb a rope ladder hung from the side of the tanker.
BYM News has tried to contact both The Mail on Sunday and the rescued couple, to ascertain why their stories and those of the UK and USA rescue services are at such variance. Like most UK Sunday newspapers, The Mail on Sunday staff are not available on Mondays and the Indian Point did not respond to calls to its Inmarsat telephone.
"Full story HERE", jossa kerrotaan pelastettujen omin sanoin:
'The food and water were running low and because of the weather the solar panel was not getting much power, so we put out an SOS and asked for help from the US coastguards.
‘They repeated that because of our position they could not launch a rescue but said they would alert ships in the area and see if one of them would come to help us.’
By now, the ordeal was beginning to tell on the couple, with Andrea in particular beginning to feel weak.
Fortunately, the distress call which was sent out by the US Coastguard in Norfolk, Virginia was picked up by the Indian Point, en route from South America to Amsterdam.
The rescue log shows that the Indian Point responded to the mayday at 11.17am on February 18, giving its position as 70 miles from the couple’s stricken yacht.
- ilman kulkuvaloja ei kannata purjehtia edes valtamerellä! Suosituimmilla purjehdusreiteillä on muitakin aluksia, toisia purjehtijoita ja jopa pimeitä kalastusaluksia (niitä oli mm. Brasilian rannikolla). LED-tricolor toppiin! Virrankulutus on minimaalinen, pimeä alus on riski.
- tutkaa, jos se veneessä on, kannattaa käyttää avomerellä/valtamerellä varsinkin aina öisin...jos vaikka "mainsaill" sattuu seilaamaan ilman kulkuvaloja ;). Tutkahälytys on väsymätön tähystäjä!
- veden ja dieselin määrään kannattaa suhtautua erityisen vakavasti, jos aikoo Atlanttia kauemmaksi. Mainssail ei vielä kertonut omaa pallonkiertoreittiään, jolla 200 litraa oli hänen mielestään riittävä. Mielestäni on sitä parempi mitä enemmän veneessä on sekä polttoainetta että juomavettä.
- tuuliperäsin on todellakin oleellinen varuste. Siitä ollaan samaa mieltä. Kannattaa harkita sellaista mallia, joka toimii itsenäisesti veneen peräsimestä riippumattomana yksikkönä (esim. Hydrovane ja Windpilot Pacific Plus) tai jota muulla tavoin voi käyttää hätäohjaukseen (Monitor).
- laahusgeneraattorissa ongelma on veneen nopeus. Potkuri pyrkii loikkimaan pintaan, kun nopeus ylittää 7 kn. Sopii hitaaseen veneeseen. Toinen haitta on kalastus (kala on tärkein tuoremuona pitkillä legeillä). Uistinsiima sotkeutuu vinhasti pyörivään laahuspotkuriin..
PS.
pallonkierrolla annoin kanisterillisen juomavettä toiseen veneeseen, vaikka se ei ollutkaan suomalainen. Uusia vesikoneita ja kaikkea muutakin tietenkin saa esim. Uudesta-Seelannista tai Australiasta, mutta ei esim. PNG:sta tai Vanuatulta. Ongelmathan ilmaantuvat yleensä juuri silloin, kun apu on mahdollisimman kaukana.
Siteeraat yhä juttuja, mutta silti haluat ymmärtää omalla tavallasi. Kysymys oli MAYDAY MAYDAY MAYDAY! Mayday:tä ruorivaurion kärsinyt alus ei lähettänyt. Siitähän täällä jankutetaan. Etkö siis tunne mikä on mayday?
Jätitkö sittenkin lukematta, mitä Coast Guard oli asiasta kertonut?
Etkö usko myöskään Herb´in osuuteen radioliikenteessä?
itselläni on ledit topissa mutta ei siellä atlantin keskellä juuri muita näe.ja niillä muilla on tutka,jolla ne kyllä sinut näkevät.rannikolla vaanivat kalastajat verkkoineen ja silloin tietysti valoja pidetään.tutkaa ei kannata suuren virrankulutuksen takia päällä pitää.aivan hyödytön vehje keskellä atlanttia ellei halua seurata joitain huolestuttavia sääilmiöitä.
"jos vertaat oikeaa aitoa kosteria (Collin Archer) "
Olet väärässä, Colin Archerit eivät ole kostereita!
Kosteri on Rutosin länsirannikon perinnevene, Colin Archer on puolestaan norjalaisen laivainsinöörin oman aallonmuodostusteoriansa mukaan piirtämä vene.
Aidossa Colin Archerissa on aivan toisenlainen vedenalaisen rungon muoto kuin kosterissa, vaikka molemmat ovatkin pitkölisiä ja suippoperäisiä. Ero näkyy parhaiten rungon poikkileikkauksessa, sekä siinä, että colin archereissa on paljon suurempi uppoama kuin saman pituisissa kostereissa.
Kokonaan kolmas asia on sitten se, että etenkin USA:ssa Colin Archereiksi on ruvettu nimittämään kutakuinkin mitä tahansa pitkäkölistä ja suippoperäistä venettä.
Huomaan, että kokemuksesi tai tietämyksesi tutkan käytöstä on aika erilainen kuin omani:
"tutkaa ei kannata suuren virrankulutuksen takia päällä pitää.aivan hyödytön vehje keskellä atlanttia ellei halua seurata joitain huolestuttavia sääilmiöitä."
Itse pidän tutkaa erittäin tärkeänä ja pidän sen yöpurjehduksissa aina päällä myös Itämerellä, ja aivan erityisesti isommilla merillä, jopa "keskellä Atlanttia":
- varsinkin yksinpurjehtijat suosivat tutkaa, koska se mahdollistaa 15 minuuttia pitemmät nukkumiset. Laita tutkaan hälytysraja! Tutkan piipitykseen havahtuu, kun se on todennut jonkin kohteen hälytysrajan sisällä. Usein hälytyksen syynä on sadepilvi, toisinaan alus.
Tutka tähystää myös huolellisemmin kuin istuinlaatikossa kyyhöttävä gasti.
- virrankulutus ei ole ongelma, kun tutkaan asettaa virransäästöohjelman (sellainen on jokaisessa tutkassa). Tuuligeneraattori riittää kompensoimaan virrankulutuksen, kun virransäästöohjelma on käytössä (esim. muutama antennin pyörähdys 10 min välein ja hälytysraja 8 mailissa).
Annat myös virheellisen kuvan kalastusalusten liikkeistä. Huonokuntoisen näköisiä kiinalaisia kalastusaluksia näki runsaasti Tyynenmeren alueella satojen mailien päässä rannikoista. En jaksa uskoa, että niiden tutka välttämättä toimii, tuskin tähystyskään on aina kovin tunnollista.
Hiukan ihmettelen juttujasi. On aika hullunrohkeaa ajaa ilman kulkuvaloja ja ilman tutkaa luottaen siihen, että kaikilla toisilla on kulkuvalot kunnossa tutka tähystys.