Saavuttaako paljon suuremman kantaman, jos laittaa gsm -antennin mastonhuippuun?
gsm antenni mastoon
onko hyötyä
152445
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
hyötyä irtoa. Lähetysteho rajoittaa enemmän kuin antennin korkeus.
Radiolinja aikanaan rakensi verkkoaan isojen "solujen" (eli tukiaseman peittoalueiden) varaan saadakseen nopeasti kartalla laajalta näyttävän peittoalueen. Seurauksena oli pahoja kuuluvuusongelmia solujen reunoilla ja "Rätinälinjan" nimitys.
...koska GSM-tekniikasta johtuen teoreettinen maksimikantama on 32 kilometriä. GSM-käyttää aikajakoista tekniikkaa, jolloin radioaallon ilmassa kukema aika rajoittaa tuota etäisyyttä.
Ja itseasiassa se oli Tele, joka rakensi verkkoaan suurten 8 Watin solujen varaan (ajoneuvopeitto) kun Radiolinja rakensi alusta asti käsipuhelinpeittoa (2Watin päätelaiteteho). Siksi Radiolinjan verkossa myös sen tukiaseman lähete käsipuhelimen päässä alkoi huonontua samaan aikaan kuin sen käsipuhelimen kantama sinne tukiasemalle päin heikkeni....
rannalla nuo kipparilakkiset ukot väittää että antenni mastonhuipussa lisää GSM kantamaa. Onko tämä taas sitä samaa urbaanilegendaa, tai vanhaa totuutta joka piti paikkansa NMT ajalla?
Sitäpaitsi nykyään on tosi vaikeaa ostaa puhelinta johon saa ulkopuolisen antennin, onko tieto mihin malliin sopisi?
En tosiaan vielä miettinyt tuota ulkopuolista antennia. Siis Nokia E90 olisi puhelin. LÄhinnä siis pitäisi pystyä päivittämään tuuliennusteita avomerellä. No, mitä muita keinoja tähän, navtex tms? Pitäisi saada siis tietokoneeseen ladattua tietoa netistä tms, ja paikka avomeri, olkoon siis vielä kuitenkin Itämeri... Vinkkejä
... eräs tärkeä syy, miksi ei kannata matkapuhelinantennia laittaa mastoon, on kaapelivaimennus. Jo kymmenen metrin pätkä tyypillisesti käytettyä antennikaapelia (RG58) vaimentaa 5,4 db, eli liittimien aiheuttama vaimennus kun lisätään niin vähintään 6 db. Se taas tarkoittaa sitä, että signaalin taso putoaa yhteen neljäsosaan alkuperäisestä. Ja GSM1800 taajuudella jo noin 10 db eli putoaa yhteen kymmenesosaan alkuperäisestä. Ja kun kaksisuuntaisia antennivahvistimia ei ole niin...
Ehkäpä ne kipparilakkiset ukot muistelee NMT 450 aikaa, kun silloin se oikeasti vielä kannatti. Muistan itsekin puhuneeni tallinan satamasta 450 suomen verkkoon suoraan.
Tästä on selkeitä havaintoja keskeltä Suomenlahtea. Kantomatka ei todellakaan moninkertaistu, mutta maston huipusta kenttää riittää selvästi pidemmälle kuin kannen korkeudelta, kun lähdetään kasuunilta kohti Suursaarta. NMT-aikaan myös 900 MHz toimi lahden yli Tallinaan, tai ainakin Piritaan saakka. Ja nämä kokemukset Co-Jotin yhdistelmäantennilla, mastokaapelina kyllä RG58:a paksumpaa tavaraa.
minäkin kuulen Tallinnan satamaan kun äiti Hakunilassa huutaa syömään.
Oliko niin, että NMT-verkossa yksi tukiasema oli Viru hotellin katolla?? Muistikuva peittoaluekartasta on sellainne, että Tallinna kuului tästä syystä NMT-verkon peittoalueeseen...
Mutta se oli Eesti Mobil Telefoonin antenni. NMT-verkkohan toimi myös Eestin puolella.
mitä tutut radioinssit aikanaan kertoivat. Kyllä se kertomus meni just niin, että Rätinälinja käytti äärikokoisia soluja, koska ne joutuivat aloittamaan verkonrakennuksen ihan nollasta. Telellä taas oli NMT-verkkojen vuoksi mastoja valmiiksi, joten oli helppoa heitellä ensin niihin tukiasemat ja sitten ruveta tihentämään. Ja NMT900:han oli kännyverkko jo alkujaan.
...toisinpäin se silti oli. NMT 900 oli ensimmäinen verkko, joka oikeasti mahdollisti kännykän kokoisten laitteiden valmistamisen ja käytön. Silti sekin rakennettiin aluksi täystehoisia ajoneuvolaitteita (6W)silmälläpitäen. Ja koska se oli näin rakennettu, johti samojen mastojen käyttö GSM-tukiasemille myös sitten samaan lopputulokseen=liian harva tukiasemaverkko, jota kompensoitiin tolpan suuremmalla lähetysteholla.
Lisäksi kännykänkäyttäjät (jotka alkuaikojen laitteissa voivat hakea kaikkia näkyvillä olevia verkkoja ja näytti myös niiden kentänvoimakkuudet) verratessaan verkkoja luulivat sen Telen verkon olevan parempi ja kattavampi, kun se näytti kännyn näytöllä suurempaa sinkkulukemaa... johtuen suuremmasta tolppatehosta.
Käytännössä tätä tuli testattua helposti, kun mulla oli aina molemmat liittymät mukana kahdessa eri kännykässä, maahantuojan huollossa kun olin töissä... Saatto siinä Tele:n kännyssä olla enemmän tolppia, mutta ei sillä puhelut kuitenkaan onnistuneet tai ne katkes kesken.
Nykyiselle GSM tekniikalle jo tuo antennin valinta tuottaa vaikeuksia, sillä kaikki tiedonsiirto tavat (GPRS, EDGE, 3G) toimivat suuresti toisistaa poikkeavilla taajuuksilla (noin 900MHz-2100MHz). Näinpä kun valitan antenni jollekin taajuudelle, joku toinen kärsii.
Merellä on toisaalta turha panostaa noihin nopeampiin yhteyksiin, sillä niiden kuuluvuus loppuu muutaman mailin päässä rannasta joka tapauksessa. Toisaalta ei myöskään kannata rakentaa systeemiä, joka tarkoituksella huonontaa noiden nopeampien yhteyksien toimintaa.
Valitse antenniksi se ainoa merikäyttöön tarkoitettu tyyppi, jonka löydät. Se toimii GPRS-taajuuksilla hyvin, muilla huonommin. Muita vaihtoehtoja ei merelle sitten taida myynnissä ollakaan.
Kaapeliin kannattaa panostaa, sillä ne perinteiset "merikaapelit" vaimentavat korkeampia taajuuksia hyvin tehokkaasti. Toimiva piuha jonka kanssa ei nyt kuitenkaan vielä tee konkurssia on H1000.
Antennin saa esimerkiksi Marineasta. Kaapelia ja liittimet saa Elfasta.
.. vielä listaisi ne kännykät johihin saa ulkoisen antennin liitettyä... Tällähetkellä esim minulla kotona 5 puhelinta, mutta yhteenkään ei saa ulkoista antennia liitettyä :-( :-(
Joutuu varmaan ostamaan jonkun vanhan jossa on moinen....
Nepä ovat todella harvassa. Nokian viimeinen malli, jossa liitin löytyy, taisi olla 6310. Antiikkikapine, kylläkin erittäin hyvä sellainen. GPRS silläkin pelaa, mutta nettiyhteyksiin ei paljoa kannata panostaa, kun kuitenkin kuuluvuuden raja-alueilla toimitaan.
Kännyköihin myydään sellaisia ulkopuolelle tulevia antennisovittimia, ikään kuin telineitä, johon ulkoinen antenni sitten liitetään.
Niin malli/merkkikohtaisia, kuin yleismallisiakin löytyy.
Signaalihäviöitä on tietysti suoraa liitäntää enemmän.
Parhaan hyödyn saa tietysti kiinteällä asennuksella. Esim Option GlobeSurfer II/III, johon sitten liitetään tavallinen puhelin, esim langaton. Läppäri pelaa mukavasti WLANin kautta...