Aamulehti 2009/02/23
Karjalan liiton puheenjohtaja ihmettelee rkp:n täyskäännöstä
Evakkoja hylkinyt rkp on nykyään vapaamielisin maahanmuuttopolitiikassa
"Karjalan liiton puheenjohtaja Markku Laukkanen kummastelee rkp:n täyskäännöstä siirtolaisten asuttamisessa. Tällä hetkellä juuri ruotsinkieliset seudut ovat kunnostautuneet pakolaisten vastaanotossa, vaikka Karjalan evakot eivät aikoinaan kelvanneet. Suomenkielisiä ei haluttu sekoittamaan rannikon kielisuhteita.
- Sopii kysyä, mitä on 70 vuodessa tapahtunut. Silloin väkeä olisi ollut tarjolla ruotsinkielistettäväksi. Silloin he olisivat voineet kaapata vaikka Viipurin seudun ruotsinkieliset, keskustan kansanedustaja Laukkanen ihmettelee.
Suomenruotsalaisten suhtautumisesta karjalaisiin evakoihin tuli poliittinen lyömäase viime viikolla, kun kansanedustaja Pentti Oinonen (ps) itketti asialla maahanmuuttoministeri Astrid Thorsia (r).
Tosiasiat julki
Laukkanen korostaa, että siirtokarjalaiset olivat oman maan kansalaisia, eivät pakolaisia. Rannikon kuntien asenteita pitäisi hänen mielestään tutkia tarkemmin.
- Ruotsinkielisten alueiden vastaanottohaluttomuus olisi kunnon tutkimuksen paikka. Se on erikoista varsinkin, kun nyt rkp haluaa olla maahanmuuttopolitiikassa paljonkin liberaalimpi kuin kolme suurinta puoluetta, Laukkanen sanoo.
Laukkanen epäilee, että ruotsinkielisen maaseudun maahanmuuttoasenteet ovat selvästi rkp:n vapaamielistä johtoa konservatiivisempia.
Evakkolapset-yhdistyksen puheenjohtaja Lauri Kosonen pitää hyvänä, että asiasta viimein puhutaan.
- Oinosen tarinassa on perää. Se osui kimakasti ministeri Thorsiin. Olin Karjala-lehden päätoimittajana toistakymmentä vuotta ja siellä tuli paljon tällaisia tarinoita esille. Tosiasiat pitäisi voida tuoda julki ja niistä ottaa opiksi.
Kosonen vertaa siirtokarjalaisten tuloa turvapaikanhakijoiden asuttamiseen.
- Evakoiden vastaanottamisen voi rinnastaa turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen. Samasta asiasta siinä on loppujen lopuksi kysymys.
Vaasassa ilmestyvän Vasabladetin ex-päätoimittaja, historiantutkija Dennis Rundt sanoo, että rannikolle päässeet karjalaiset tulivat hyvin kohdelluiksi.
- Oli jännää, kun tuli iloisia karjalaisia, vaikka heitä ei paljon ollutkaan. Tavallisten ihmisten kanssa ei ollut mitään vaikeuksia. En tiedä, mitä mieltä ruotsinkieliset viranomaiset olivat, Rundt sanoo.
Portti ulkomaille
Rundtin mielestä rannikon ihmisten joustavuus kansainvälisyydessä on luontevaa historiallista kehitystä. Suomenkielisillä kestää kauemman aikaa sopeutua ulkomaalaisiin.
- Thorsia on hyvin helppo kritisoida. Hän käyttäytyy sillä tavalla, että ymmärrän, miksi hän saa kritiikkiä. Toisaalta tämä kritiikki on suomenkielisten tapa ajatella ulkomaalaisista ja pakolaisista.
- Vaasa on ollut kautta historian Suomen portti ulkomaille. Helsinkiläiset ja turkulaiset voivat sanoa mitä vain, mutta Vaasan kautta on tullut aina uutta uskontoa, politiikkaa, filosofiaa, ihmisiä ja myös pakolaisia, Rundt sanoo.
Silloin he olisivat voineet kaapata vaikka Viipurin seudun ruotsinkieliset."
Fakta
Karjalaisten asuttaminen
Jatkosodan jälkeen 1944 luovutetusta Karjalasta muutti muualle Suomeen noin 410 000 ihmistä.
Karjalasta ja rintamalta palanneet saivat valtiolta ja maanomistajilta viljelysmaata ja metsää.
Presidentti Paasikivi takasi 1945 suomenruotsalaiselle rannikkoseudulle oikeuden olla asuttamatta evakkoja.
Mikään muu sotaa käynyt valtio ei asuttanut yhtä paljon rajan taakse jääneitä kansalaisiaan."
Karjalan liiton puheenjohtaja ihmettelee rkp:n täyskäännöstä
Evakkoja hylkinyt rkp on nykyään vapaamielisin maahanmuuttopolitiikassa
"Karjalan liiton puheenjohtaja Markku Laukkanen kummastelee rkp:n täyskäännöstä siirtolaisten asuttamisessa. Tällä hetkellä juuri ruotsinkieliset seudut ovat kunnostautuneet pakolaisten vastaanotossa, vaikka Karjalan evakot eivät aikoinaan kelvanneet. Suomenkielisiä ei haluttu sekoittamaan rannikon kielisuhteita.
- Sopii kysyä, mitä on 70 vuodessa tapahtunut. Silloin väkeä olisi ollut tarjolla ruotsinkielistettäväksi. Silloin he olisivat voineet kaapata vaikka Viipurin seudun ruotsinkieliset, keskustan kansanedustaja Laukkanen ihmettelee.
Suomenruotsalaisten suhtautumisesta karjalaisiin evakoihin tuli poliittinen lyömäase viime viikolla, kun kansanedustaja Pentti Oinonen (ps) itketti asialla maahanmuuttoministeri Astrid Thorsia (r).
Tosiasiat julki
Laukkanen korostaa, että siirtokarjalaiset olivat oman maan kansalaisia, eivät pakolaisia. Rannikon kuntien asenteita pitäisi hänen mielestään tutkia tarkemmin.
- Ruotsinkielisten alueiden vastaanottohaluttomuus olisi kunnon tutkimuksen paikka. Se on erikoista varsinkin, kun nyt rkp haluaa olla maahanmuuttopolitiikassa paljonkin liberaalimpi kuin kolme suurinta puoluetta, Laukkanen sanoo.
Laukkanen epäilee, että ruotsinkielisen maaseudun maahanmuuttoasenteet ovat selvästi rkp:n vapaamielistä johtoa konservatiivisempia.
Evakkolapset-yhdistyksen puheenjohtaja Lauri Kosonen pitää hyvänä, että asiasta viimein puhutaan.
- Oinosen tarinassa on perää. Se osui kimakasti ministeri Thorsiin. Olin Karjala-lehden päätoimittajana toistakymmentä vuotta ja siellä tuli paljon tällaisia tarinoita esille. Tosiasiat pitäisi voida tuoda julki ja niistä ottaa opiksi.
Kosonen vertaa siirtokarjalaisten tuloa turvapaikanhakijoiden asuttamiseen.
- Evakoiden vastaanottamisen voi rinnastaa turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen. Samasta asiasta siinä on loppujen lopuksi kysymys.
Vaasassa ilmestyvän Vasabladetin ex-päätoimittaja, historiantutkija Dennis Rundt sanoo, että rannikolle päässeet karjalaiset tulivat hyvin kohdelluiksi.
- Oli jännää, kun tuli iloisia karjalaisia, vaikka heitä ei paljon ollutkaan. Tavallisten ihmisten kanssa ei ollut mitään vaikeuksia. En tiedä, mitä mieltä ruotsinkieliset viranomaiset olivat, Rundt sanoo.
Portti ulkomaille
Rundtin mielestä rannikon ihmisten joustavuus kansainvälisyydessä on luontevaa historiallista kehitystä. Suomenkielisillä kestää kauemman aikaa sopeutua ulkomaalaisiin.
- Thorsia on hyvin helppo kritisoida. Hän käyttäytyy sillä tavalla, että ymmärrän, miksi hän saa kritiikkiä. Toisaalta tämä kritiikki on suomenkielisten tapa ajatella ulkomaalaisista ja pakolaisista.
- Vaasa on ollut kautta historian Suomen portti ulkomaille. Helsinkiläiset ja turkulaiset voivat sanoa mitä vain, mutta Vaasan kautta on tullut aina uutta uskontoa, politiikkaa, filosofiaa, ihmisiä ja myös pakolaisia, Rundt sanoo.
Silloin he olisivat voineet kaapata vaikka Viipurin seudun ruotsinkieliset."
Fakta
Karjalaisten asuttaminen
Jatkosodan jälkeen 1944 luovutetusta Karjalasta muutti muualle Suomeen noin 410 000 ihmistä.
Karjalasta ja rintamalta palanneet saivat valtiolta ja maanomistajilta viljelysmaata ja metsää.
Presidentti Paasikivi takasi 1945 suomenruotsalaiselle rannikkoseudulle oikeuden olla asuttamatta evakkoja.
Mikään muu sotaa käynyt valtio ei asuttanut yhtä paljon rajan taakse jääneitä kansalaisiaan."
Vastaukset 1
Vanhimmat
OLISKOHAN NYT VUORO HEIDÄN OTTAA VASTAAN PAKOLAISET.OVATHAN SUOMEN VARAKKAINTA ALUETTA.MINUN MIELESTÄ SE OLISI REILU TEKO MENNEEN OMAHYVÄISYYDEN KORJAAMISEEN.