Me työtätekeväiset olemme huolestuneita, kunka meiltä vaaditaan yhä enemmän ja yhä tehokkaampaa työsuoritetta. Työsuoritustamme kellotetaan ja pikkupomot miettivät konsteja, miten saisivat aina muutaman prosentin tehokkuutta lisää. Yleensä ratkaisu on jokin sellainen, mikä raskauttaa entisestään työn suorittajan asemaa. On rästiaikatauluja, on virheseurantaa, on syyllisen etsintää, on asiakkaan perseen nuolemista (asiakas on yleensä oman talon toinen osasto), jne.
Mutta en ole vielä kuullut, että etenkään näissä suurissa pörssiyhtiöissä olisi havaittu, että työntekijän työssäviihtymisen lisääminen lisää suoritetta kaikkein tehokkaimmin.
Kiristyksiä ja tehostamisia perustellaan sillä, että osakkeen omistajat tarvitsevat osansa. Heille kun ei mikään riitä, ei tasainen tuotto, ei kasvava tuotto, pitää olla kasvavaa tuoton kasvua!
No mihin tämä johtaa? Vanhat osaajat väsyvät ja lähtevät kuka minnekin. Onhan toki uusia tulossa tilalle. Mutta kun oppiminen vie vuosia. Eli loppujen lopuksi kalliiksi tuloo, hyvin kalliiksi.
Niin...ja nämä samaiset osakkeen omistajat valittavat, että työ on Suomessa niiiiin kallista. Onhan se kyllä...tällä tavalla organisoituna.
Ja tyhmää on tässä etenkin se, että myös piensijoittajat ovat myös niitä osakkeenomistajia, siis myös nämä työtätekeväiset. Kaukoitään sijoitetut rahat taas vievät työpaikkoja Suomesta jne. Eli ampuuko joku nyt omaan nilkkaansa? Voisiko tuoton maksimoinnin sijasta iettiä, mihin rahansa laittaa?
Isänmaallisuus kunniaan!
Mutta en ole vielä kuullut, että etenkään näissä suurissa pörssiyhtiöissä olisi havaittu, että työntekijän työssäviihtymisen lisääminen lisää suoritetta kaikkein tehokkaimmin.
Kiristyksiä ja tehostamisia perustellaan sillä, että osakkeen omistajat tarvitsevat osansa. Heille kun ei mikään riitä, ei tasainen tuotto, ei kasvava tuotto, pitää olla kasvavaa tuoton kasvua!
No mihin tämä johtaa? Vanhat osaajat väsyvät ja lähtevät kuka minnekin. Onhan toki uusia tulossa tilalle. Mutta kun oppiminen vie vuosia. Eli loppujen lopuksi kalliiksi tuloo, hyvin kalliiksi.
Niin...ja nämä samaiset osakkeen omistajat valittavat, että työ on Suomessa niiiiin kallista. Onhan se kyllä...tällä tavalla organisoituna.
Ja tyhmää on tässä etenkin se, että myös piensijoittajat ovat myös niitä osakkeenomistajia, siis myös nämä työtätekeväiset. Kaukoitään sijoitetut rahat taas vievät työpaikkoja Suomesta jne. Eli ampuuko joku nyt omaan nilkkaansa? Voisiko tuoton maksimoinnin sijasta iettiä, mihin rahansa laittaa?
Isänmaallisuus kunniaan!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ainainen tehostamisen syö tehokkaasti työnteon motivaatiota!
Esim. Nokian omistus on jotain 80 % :n luokkaa ulkomaisissa käsissä.
Ahneus on mennyt isänmaallisuuden edelle kirkkaasti.
Suomalaiset omistajat siirtävät firmansa ulkomaille kupattuaan Suomesta ensin kaikki koulutus-, kehitys, alue-, jne tuet. Perustelevat siirtoa sillä, että ulkomailta saa paremman tuoton. Eikä ole heidän asiansa ajatella Suomen tulevaisuutta. "Eivät he voi koko maailmaa pelastaa". Ja poliitikot ovat aivan vietävissä. Varsinkin nämä kokoomuslaiset ovat yleensä tukemassa tällaista "talouspolitiikkaa".
Tällainen itsekäs ajattelu on tuhon tie. Kukin voi miettiä seurauksia, jos kaikki ajattelisivat näin.
Onneksi on näitä harvoja kunniakkaita esim Sinituotteen omistaja, joilla on vielä vastuuntuntoa muustakin kuin lompakostaan.
Ala pienyrittäjäksi. Ei kurki perseent akana kukaan. Korkeintaan pankinjohtaja, mutta ei ole pakko ottaa lainaa.
Vähemmälläkin tulee toimeen ensi alkuun.
Teolliskaupallisessa toiminnassa on nykyään paljon fasistisia piirteitä.
"Tyhmää on tässä etenkin se, että myös piensijoittajat ovat myös niitä osakkeenomistajia, siis myös nämä työtätekeväiset. Kaukoitään sijoitetut rahat taas vievät työpaikkoja Suomesta jne. Eli ampuuko joku nyt omaan nilkkaansa".
Tilanne on mekoisen skitsofreeninen. Vaadit osinkoja ja samalla menetät työpaikkasi.
Ei se ole piensijoittajan etu, mutta näin on saatu ihmiset aivopestyä ja mukaan osakepeliin.
Suursijoittajat ovat näin saaneet propagandavoiton ja ihmisten sympatiat taakseen.
Näissä pörssiyhtiöissä ahneus tulee kuvottavalla tavalla esiin. Ennen, kun oli perheyhtiöitä (suuriakin), niin ei niissä ollut näitä sairaita piirteitä ja omisjasuvulle riitti tietty määrä tuloja. Nykyään ei riitä mikään. Pelkästään se, että yritystä johdetaan kvartaali kerrallaan (3 kk), kertoo, ettei mitään pitkän tähtäimen suunnitelmia eikä pitkäjänteistä työtä voi yrityksessä tehdä. Ainut johdon tehtävä on tehdä tässä yhdessä kvartaalissa mahdollisimman suuri voitto.
Lisäksi nämä yhtiöt kiertävät kerjuulla ympäri maailmaa koettaen saada valtioilta mahdollisimman suuret tuet sekä olemattomat ympäristönormivaatimukset sekä huonoimmat mahdolliset työntekijöiden työehdot.
siihen pisteesee, että ihmiset sylkäisevät suustaan sanan "pörssiyhtiö", niin se eiköhän Kiinaan muutto kiihdy.