1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali.
2 Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään. [1. Kor. 12:8,9 | Matt. 17:20]
3 Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi.
4 Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, [1. Piet. 4:8]
5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, [Room. 13:10; 1. Kor. 10:24,33; Fil. 2:4]
6 ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. [2. Joh. 4; 3. Joh. 4]
7 Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii. [Sananl. 10:12]
8 Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi.
9 Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista, [1. Kor. 8:2]
10 mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa. [Ef. 4:13]
11 Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen.
12 Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee. [1. Kor. 8:3; 2. Kor. 3:18; 1. Joh. 3:2]
13 Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus. [1. Tess. 5:8]
Toivo on tärkeä kuin ankkuri. Kun myrskyt tulevat, toivo pitää uskovan lujana. Jumala on antanut meille elävän toivon Jeesuksen ylösnousemuksen kautta. Vaikka kuolisimme, kuolema ei kosketa meitä. Meillä on toivo uudesta ruumiista uudessa maassa. Se toivo ei ole vain toiveikasta ajattelua, vaan me tiedämme saavamme perintömme.
Uskoa koetellaan aivan kuin kulta puhdistettiin käsityönä tuona aikana tulessa. Puhdistaja liikutti suurta sammiota tulen yllä niin pitkään, että saattoi nähdä omat kasvonsa kullasta täydellisesti. Vasta sitten hän lopetti puhdistamisen. Näin meidänkin uskoamme koetellaan, jotta meistä tulisi enemmän Kristuksen kaltaisia.
Jeesus Kristus nousi kuolleista ja elää.
2 Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään. [1. Kor. 12:8,9 | Matt. 17:20]
3 Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi.
4 Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, [1. Piet. 4:8]
5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, [Room. 13:10; 1. Kor. 10:24,33; Fil. 2:4]
6 ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. [2. Joh. 4; 3. Joh. 4]
7 Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii. [Sananl. 10:12]
8 Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi.
9 Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista, [1. Kor. 8:2]
10 mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa. [Ef. 4:13]
11 Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen.
12 Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee. [1. Kor. 8:3; 2. Kor. 3:18; 1. Joh. 3:2]
13 Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus. [1. Tess. 5:8]
Toivo on tärkeä kuin ankkuri. Kun myrskyt tulevat, toivo pitää uskovan lujana. Jumala on antanut meille elävän toivon Jeesuksen ylösnousemuksen kautta. Vaikka kuolisimme, kuolema ei kosketa meitä. Meillä on toivo uudesta ruumiista uudessa maassa. Se toivo ei ole vain toiveikasta ajattelua, vaan me tiedämme saavamme perintömme.
Uskoa koetellaan aivan kuin kulta puhdistettiin käsityönä tuona aikana tulessa. Puhdistaja liikutti suurta sammiota tulen yllä niin pitkään, että saattoi nähdä omat kasvonsa kullasta täydellisesti. Vasta sitten hän lopetti puhdistamisen. Näin meidänkin uskoamme koetellaan, jotta meistä tulisi enemmän Kristuksen kaltaisia.
Jeesus Kristus nousi kuolleista ja elää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sana myös sanoo, että profetoiminen lakkaa, mutta Rakkaus säilyy.
Todella, näin on, mutta useakaan ei tiedä miksi, ja miten. Juuri siksi, että tuhatvuotisessa, ja iankaikkisuudessa ei enää tarvita profetoimista, koska profetoiminen on täyttynyt, mutta Rakkaus jatkuu ja jalostuu.
Tämäkin on käännetty niin, että enää ei tarvita profetointia, kun uskoa ja PH on kiertänyt jo maailman?? Hui heitä?
Kirjoita kauniisti Jeesuksesta, mutta hieman vinoon. Elämän toivo ei tullut siitä, että Kristus nousi kuolleista, vaan siitä, kun HÄN TÄYTTI LAIN, - SE ON TÄYETTY. Sovitti meidät Jumalan edessä.
Ylösnousemus oli Jeesuksen Kristuksen toinen korottaminen ja kirkastuminen, kolmas ja viimeinen tulee siinä, kun Hän jakaa vuohet ja lampaat, ja etsittelee Isälleen vain he, jotka ovat ylhäältä uudestisyntyneet, sekä Hänet Herrakseen ottaneet.
Jos ylösnousemus yksin olisi sinun pelastus, olisi se jo ollut Abraham, Hanok, ja Elia. Hekin on otettu kuolematta ylös. Mutta eivät ole täyttäneet lakia.
Me saamme uuden ruumiin, kun käymme Jeesuksen opettamalla upotuskasteella, silloin jo olemme Hänessä.
Jeesus Kristus nousi kuolleista ja elää. ** Amen.