Nykyaikana kaikille lienee jo selvää kommunismin ja sosialismin surkea epäonnistuminen. 0,4% kansasta valitettavasti tuhlaa aikaansa kommunismin kannattajina, vaikka Vapaa kapitalistinen järjestelmä on selvästi osoittanut paremmuutensa. Edelleenkin kuitenkin valitettavan moni ihminen esittää kommunismista ja sosialismistä tuttuja keinoja "ongelmien" korjaamiseen.
Ahkeraan työntekoon kasvatetun miehen äänestyskäyttäytyminen on aina ohjautunut oikeistopuolueisiin.
Kommunismin perusideana on valtiojohtoinen järjestelmä, jossa valtio määrää "järkevästi" kaikesta. Tämän seurauksena kaikkien pitäisi olla tasavertaisia ja kaikilla pitäisi olla tasavertaiset elinolosuhteet. Tähän tietenkin kuuluu tasapalkkaisuus, jossa "lääkäri ja duunari" tienaavat saman verran. Valtio tarjoaa elämän perushyödykkeet (kuten esimerkiksi sähkön ja veden) ilmaiseksi. Tältäkin osin ollaan tasavertaisia. Kuulostaa äkkiä ajateltuna todella hyvältä. Miksi tämä ei toimi käytännössä? Siihen pyrin vastaamaan seuraavassa.
Meitä ihmisiä on moneen lähtöön. Osa on lahjakkaita asiassa A, toiset asiassa B jne. Osa ihmisistä on ahkeria osa taas ei. Ahkeruuttakin on monenlaista. Joku voi esimerkiksi harjoitella ahkerasti vaikkapa laulamista, mutta jos kyseiselle ihmiselle löydään vasara käteen, katoaa ahkeruus sen sileän tien. Suurin osa ihmisista on kohtuullisen rehellisiä, mutta iso osa on myös epärehellisiä. Lisäksi hyvin suuri joukko ihmisiä sortuu ainakin pikkuvilppiin, jos vallitseva systeemi sellaista suosii ja siihen kannustaa.
Kommunismissa samapalkkaisuuden ihannointi johtaa tilanteisiin, jossa ahkerasti työtä tekevä ihminen saa saman palkan kuin laiskasti työtä tekevä ihminen. Tämä ei kannusta ahkeraa ihmistä tekemään työtään ahkerasti, vaan koska palkka on kuitenkin aina sama, ainoa asia mitenkä työssä voi ns. edetä, on pyrkiä pääsemään työstä mahdollisimman helpolla. Tämä johtaa laiminlyönteihin ja sluibailuun.
Kommunismi ja sosialismi antavat valtavat mahdollisuudet epärehellisille ja laiskoille ihmisille välttää työntekoa. Toisaalta ne eivät tarjoa ahkerille ja rehellisille ihmisille kannustusta ponnistella entistä parempiin suorituksiin.
Kommunismissa valtio omistaa mm. kaikki tuotantovälineet ja myös paljon muuta. Mietitäänpä vaikka tilannetta, jossa valtio omistaa metsurin moottorisahan. Kannustaako tämä metsuria huolehtimaan sahastaan hyvin? Mitä väliä metsurille on, jos saha hajoaa. Valtiohan vain toimittaa hänelle uuden sahan. Sen sijaan kapitalismissa metsuri itse omistaa moottorihansa. Hänelle koituu taloudellista hyötyä, mikäli hän pitää sahastaan hyvää huolta eikä sahaa tarvitse huoltaa tai uusia kohtuuttoman usein.
Tiettävästi entisessä Neuvostoliitossa korkeassa asemassa oleville ihmisille valtio antoi auton ilmaiseksi käyttöön. Normaalisti uuden auton sai kolmen vuoden kuluttua, mutta mikäli vanhassa autossa oli jotain vikaa, saattoi uuden auton saada aikaisemminkin. Niinpä autoille alkoikin tapahtua jostain kumman syystä paljon kaikenlaisia vahinkoja ja pikkuvikoja ilmaantua. Toisin sanoen ihmiset tahallaan rikkoivat autojaan, saadakseen uuden auton käyttöönsä. Toiminta saattoi olla järkevää näitten yksittäisten ihmisten kannalta, mutta yhteiskunnan kannalta se oli täysin järjetöntä.
Kommunismissa valtio toimittaa ilmaiseksi kansalaisille perushyödykkeet kuten sähkön. Tämä johti varsin mielenkiintoisiin ratkaisuihin. Kun sähköllä ei ollut mitään hintaa ei asuntojakaan kannattanut rakentaa tai eristää kunnolla. Sähköhän ei maksa mitään, joten ei muuta kuin paljon isoja sähköpattereita nurkkiin ja niillähän vähän huonomminkin eristetty talo lämpiää. Seurauksena oli tietenkin mieletöntä tuhlausta ja kylmemmillä säillä jatkuvia sähkökatkoja.
Kokonaan oma juttunsa kommunismissa on tietenkin siihen kuulunut keskusjohtoisuus. Kun jostain hyvin kaukaa ruvetaan määräilemään, miten yksittäisten ihmisten pitäisi elämäänsä elää, seuraa yleensä vain ongelmia. Mistä jossain kaukaa voidaan tietää esimerkiksi jonkin ihmisen henkilökohtaisesta lahjakkuudesta. Vapaassa kapitalistisessa järjestelmässä ihminen päättää itse mitä elämällään tekee ja yleensä onnistuu siinä paremmin kuin keskusjohtoisessa järjestelmässä.
Toivoisin tästä kirjoituksesta nyt viimeistään jokaisen käsittävän, miksi kommunismi ja sosialismi epäonnistuivat surkeasti. Ennen kaikkea toivoisin kaikkien ymmärtävän, että aina kun huudetaan ja vaaditaan valtiota tai kuntia apuun johonkin asiaan, ollaan vaaravyöhykkeellä. Vaaravyöhykkeellä siinä mielessä, että silloin ollaan hyvin helposti kannustamassa ihmisiä passiivisuuteen, joka koitui kommunististen ja sosialististen yhteiskuntien tuhoksi.
Aamulehti/ blogi Pohto (7. joulukuu 2008)
Ahkeraan työntekoon kasvatetun miehen äänestyskäyttäytyminen on aina ohjautunut oikeistopuolueisiin.
Kommunismin perusideana on valtiojohtoinen järjestelmä, jossa valtio määrää "järkevästi" kaikesta. Tämän seurauksena kaikkien pitäisi olla tasavertaisia ja kaikilla pitäisi olla tasavertaiset elinolosuhteet. Tähän tietenkin kuuluu tasapalkkaisuus, jossa "lääkäri ja duunari" tienaavat saman verran. Valtio tarjoaa elämän perushyödykkeet (kuten esimerkiksi sähkön ja veden) ilmaiseksi. Tältäkin osin ollaan tasavertaisia. Kuulostaa äkkiä ajateltuna todella hyvältä. Miksi tämä ei toimi käytännössä? Siihen pyrin vastaamaan seuraavassa.
Meitä ihmisiä on moneen lähtöön. Osa on lahjakkaita asiassa A, toiset asiassa B jne. Osa ihmisistä on ahkeria osa taas ei. Ahkeruuttakin on monenlaista. Joku voi esimerkiksi harjoitella ahkerasti vaikkapa laulamista, mutta jos kyseiselle ihmiselle löydään vasara käteen, katoaa ahkeruus sen sileän tien. Suurin osa ihmisista on kohtuullisen rehellisiä, mutta iso osa on myös epärehellisiä. Lisäksi hyvin suuri joukko ihmisiä sortuu ainakin pikkuvilppiin, jos vallitseva systeemi sellaista suosii ja siihen kannustaa.
Kommunismissa samapalkkaisuuden ihannointi johtaa tilanteisiin, jossa ahkerasti työtä tekevä ihminen saa saman palkan kuin laiskasti työtä tekevä ihminen. Tämä ei kannusta ahkeraa ihmistä tekemään työtään ahkerasti, vaan koska palkka on kuitenkin aina sama, ainoa asia mitenkä työssä voi ns. edetä, on pyrkiä pääsemään työstä mahdollisimman helpolla. Tämä johtaa laiminlyönteihin ja sluibailuun.
Kommunismi ja sosialismi antavat valtavat mahdollisuudet epärehellisille ja laiskoille ihmisille välttää työntekoa. Toisaalta ne eivät tarjoa ahkerille ja rehellisille ihmisille kannustusta ponnistella entistä parempiin suorituksiin.
Kommunismissa valtio omistaa mm. kaikki tuotantovälineet ja myös paljon muuta. Mietitäänpä vaikka tilannetta, jossa valtio omistaa metsurin moottorisahan. Kannustaako tämä metsuria huolehtimaan sahastaan hyvin? Mitä väliä metsurille on, jos saha hajoaa. Valtiohan vain toimittaa hänelle uuden sahan. Sen sijaan kapitalismissa metsuri itse omistaa moottorihansa. Hänelle koituu taloudellista hyötyä, mikäli hän pitää sahastaan hyvää huolta eikä sahaa tarvitse huoltaa tai uusia kohtuuttoman usein.
Tiettävästi entisessä Neuvostoliitossa korkeassa asemassa oleville ihmisille valtio antoi auton ilmaiseksi käyttöön. Normaalisti uuden auton sai kolmen vuoden kuluttua, mutta mikäli vanhassa autossa oli jotain vikaa, saattoi uuden auton saada aikaisemminkin. Niinpä autoille alkoikin tapahtua jostain kumman syystä paljon kaikenlaisia vahinkoja ja pikkuvikoja ilmaantua. Toisin sanoen ihmiset tahallaan rikkoivat autojaan, saadakseen uuden auton käyttöönsä. Toiminta saattoi olla järkevää näitten yksittäisten ihmisten kannalta, mutta yhteiskunnan kannalta se oli täysin järjetöntä.
Kommunismissa valtio toimittaa ilmaiseksi kansalaisille perushyödykkeet kuten sähkön. Tämä johti varsin mielenkiintoisiin ratkaisuihin. Kun sähköllä ei ollut mitään hintaa ei asuntojakaan kannattanut rakentaa tai eristää kunnolla. Sähköhän ei maksa mitään, joten ei muuta kuin paljon isoja sähköpattereita nurkkiin ja niillähän vähän huonomminkin eristetty talo lämpiää. Seurauksena oli tietenkin mieletöntä tuhlausta ja kylmemmillä säillä jatkuvia sähkökatkoja.
Kokonaan oma juttunsa kommunismissa on tietenkin siihen kuulunut keskusjohtoisuus. Kun jostain hyvin kaukaa ruvetaan määräilemään, miten yksittäisten ihmisten pitäisi elämäänsä elää, seuraa yleensä vain ongelmia. Mistä jossain kaukaa voidaan tietää esimerkiksi jonkin ihmisen henkilökohtaisesta lahjakkuudesta. Vapaassa kapitalistisessa järjestelmässä ihminen päättää itse mitä elämällään tekee ja yleensä onnistuu siinä paremmin kuin keskusjohtoisessa järjestelmässä.
Toivoisin tästä kirjoituksesta nyt viimeistään jokaisen käsittävän, miksi kommunismi ja sosialismi epäonnistuivat surkeasti. Ennen kaikkea toivoisin kaikkien ymmärtävän, että aina kun huudetaan ja vaaditaan valtiota tai kuntia apuun johonkin asiaan, ollaan vaaravyöhykkeellä. Vaaravyöhykkeellä siinä mielessä, että silloin ollaan hyvin helposti kannustamassa ihmisiä passiivisuuteen, joka koitui kommunististen ja sosialististen yhteiskuntien tuhoksi.
Aamulehti/ blogi Pohto (7. joulukuu 2008)
Vastaukset 18
Vanhimmat
selittelijällä. Perustuu vanhaan vankkaan uskoon ihmisen typeryyteen ja ahneuteen. Puree varmaan niihin, jotka kokevat sellaisia pohjimmiltaan olevansa.
edes samalla planeetalla, mölhö kommunisti.
Te olette kateellisinta ja typerintä ihmismassaa mitä maa päällään kantaa. Jokaisen teikäläisen sairas piirre näkyy olevan myös isänmaan lipun päälle paskantaminen. 99,6% Suomesta oksentaa päällenne voimakkaasti. Ei käy asemasi mölhönä kateeksi.....
No ei PappaMannisenkaan päätä järki särje! Kun ei voi, osaa mitään jäejellistä vastata niin mennään suolistovaivojen puolelle.
Tällä palstalla on kirjoitettu paljon siitä kuinka ahkeraa ihmistä ei kannusta kun saa saman palkan kuin loiva liikkeisempikin. Mikä estää työnantajaa palkitsemasta ahkerampaa työntekijää, maksamasta parempaa palkkaa, kannustamaan kun kerran saa asiata päätää ja toimia oman mielensä mukaan? Ei mikään muu kuin ahneus!
Entäs tämä Suomen kapitalistisessa markkinataloudessa toimiva luxusautoja suosiva systeemi? Herrat eivät halua maksaa uusista autoista, uusimmasta teknilogiasta täyttä hintaa ja simsalapim keksitään, että Suomen autokantaa pitää nuorentaa ilmastomuutoksen päästöjen takia ja sillä varjolla vehkeillään autoveron alennuksia ja nimenomaan tähän "vähäpäästöiseen" uuteen luxuxautokantaan, vaikka näiden uusien vähäpäästöisten autojen tuottaminen saastuttaa moninkertaisesti vanhojen autojne käyttöön nähden. Bravo!
Tässä keskujohtoisuudessa viitataan ammattiliittoihin joilla ei ole mitään tekemistä Neuvostoliiton tai Venäjän kanssa.
Kommunismissa duunari työskentelee valtionyrityksessä (Kemira, Finnair...)
Kapitalismissa duunari työskentelee yksityisyrityksessä
Kommunismissa lääkäri työskentelee julkisrahoitteisessa terveyskeskuksessa tai sairaalassa
Kapitalismissa lääkärityöskentelee yksityisyrityksessä
Puolet esimerkeistä toimii hyvin Suomessa, ja muulla kapitalismissa visiin vielä paremmin. Kommunismia ei ole missän ollut, joten jo perusväittämä on väärä.
Vääristely onkin varmaan ainoa keino, jolla porvaristo voi enää piiloitella kapitalismin kriisiä.
Tuon siirtymäaikasi kanssa.
Vuodesta 1918-1992 ei riittänyt MAAILMAN RIKKAIM-
MALLE valtiolle siirtymäajaksi.
Eikö edellinen yhtään häiritse erikoisnero
Rainestoa?
No, todellisuudessahan sinä et elä muutenkaan
joten annan sinulle uuden arvon.
VIRTUAALI SATUSETÄ!
...Raineston mukaan tuo siirtymäaika oli siirtymistä sosialismiin. Yli seitsemänkymmentä vuotta "kehityttiin" ja ei päästy edes feodaalijärjestelmästä pois. Ja rofeetta rainesto selittää että kommunismi on maailman paras yhteiskuntajärjestelmä. Pitää vain ensiksi tuhota muuta järjestelmät ja tuotantotavat ensiksi pois. Koko maailmasta. Hurraa!
Samalla ajattelutavalla Rainestostakin tehdään miss universum. Pitää vaan koko muu ihmiskunta tuhota pois ja raineston silpaista moralla munansa irti.
ymmärtää sinäkin ettei reaalisosialismi ole kommunismia,ja te kaikkitietävät sinun lisäksesi väitätte kommunisteja hölmöiksi?
...juuri puhuttiin. Siirtymäajasta kommunismiin eli sosialismista. Älä sinä opasta muita ennenkuin itse ymmärrät ensin lukemasi. Edes osittain.
kommunismin nimiin vissiin 80 vuotta ainakin. Jonkunlaista kommunismia siellä varmasti oli, siitä olen varma. Ainakin johdossa oli puolue, joka nimitti itseään NKP:ksi (Neuvostoliiton Kommunisminen Puolue). Mikä saa sinut väittämään, ettei asia ollut niin?
Todella mielenkiintoinen aloitus. Ihmettelen tuota, että miten ei osattu ajatella, mitä siitä seuraisi, jos taloja ei eristetä kunnolla?
Täällä kaivataan lisää PappaMannisia koska nykyään täällä on liikaa pelkkiä aivopiereskelijäkomuloisia! Onneksi muutama muukin löytyy ajoittain lisäkseni!
Minkälainen on todellakin ns. Kakkarenerojen TOIVO- ja KORVA-remmi rs Arvoisat Tietoviisaat Porvarinerot kuten esimerkiksi Paroni ja Porvari ExTyökkäri ja Vastaavat?
Pataporvari pelkää kommunismin mahtia tänään enemmän kuin aloituksen aikana. Kommunismi on sosiologisesti voittamaton aate. Kapitalismin idea "kerää rahaa" ideologia vie maapallon turmioon.
Kaikkialla nyky-yhteiskunnassa yhteisöllisyys tunkee päälle ja työntää mustaa porvaria helvetin lieskoihin. Jemen on viimeinen hirvittävä kapitalismin kokeilu. 30 miljoonan kansasta 20 miljoonaa kituuttaa nälkäkuoleman partaalla. Papit ja rahaporvari kisailevat siitä, kuka vaikuttaa ja minne eniten. Lyötyä lyödään. Sitä pidetään normaalina.
Persujen propagandasta näkyy parhaiten sosialismin pelko. Siksi ne puuhaavatkin omistajien diktatuurista valtiomallia
"Pataporvari pelkää kommunismin mahtia tänään enemmän kuin aloituksen aikana.."
Ovathan nämä kommareiden höpinät koomisia. Ilmeisesti ainakin jotkut kommarit ovat semmoisessa luulossa, että SKP on eduskunnan suurin puolue.
Mikähän se "kommunismin mahti" oikein on? Voisiko nimimerkki "Pelätkää rauhassa vähän avata?
Aate on hyvä ja erinomainen koska ihminen on paska, eikä ole enkeli se ei toimi. Tämän on lausunut raharuhtinas, eikä mikään perse- aukinen saituri Charles Dickens jouluevankeliumista, tai jostain ponolehdestä. Ei pidä ihmetellä että aivot käy korreina, ainakin ajattelun neuroverkot on omiin tuotteisiin sotkeutuneet.
Sivilisaatio luulisi jo pääsevän toiselle tasolle, tekoäly tekee kaiken ilmaiseksi, siitäkö sitten riita syntyy, jos se joku saattaa oivaltaa? Se on kokonaisuuden ymmäetämistä ja todellista viisautta, järki se rakentelee kaasukammioita, sen on hitoria opettanut, ettei historiasta mitää opita. Kasvava ahneus on suora tie helvettiin, eikä se ei ole mitään teeskentelyä, hyvät aikekeet ei eunukkeja hevetistä nosta, - niin se vaa on, eikä mikään siitä, ei myös siitä.
Yritin sosialististen maiden arkielämää kuvaavasta kirjallisuudesta löytää vahvistusta kysymyksessä esitetyille väitteille, tässä kuitenkaan onnistumatta. Jos sosialistista kulttuuria tarvitsee luonnehtia karkein yleistyksin, mielestäni totuudenmukaisimmalta tuntuu Timo Laineen kirjasta Torakoita ja panssarivaunuja : silminnäkijänä hajoavassa neuvostoimperiumissa (Tammi, 2014) vastaani tullut huomio: "Vähitellen minulle selvisi, että Venäjällä on kaikki hieman rempallaan eikä pikkuasioiden kanssa olla turhan tarkkoja." (s. 31) Laineelta löysin myös yhden maininnan rakennusten lämpöeristyksestä, joka sopii yhteen edellisen toteamuksen kanssa: "Kuvittelin, että siperialaiset olisivat olleet kylmyyden ammattilaisia, jotka osaavat huolehtia rakennusten lämpöeristyksestä, mutta jo ensimmäisenä päivänä huomasin olleeni väärässä." (s. 243)
Neuvostojärjestelmän absurdiutta oivallisesti virolaisesta näkökulmasta kuvaileva Lauri Vahtren Absurdin suurvalta : elämää neuvostojärjestelmässä (WSOY, 2010) ottaa monen muun asian ohessa esille myös rakentamiseen ja asumiseen liittyviä näkökohtia, mutta siitäkään ei varsinaisesti löydy tukea kysymyksessä esiin tuodulle ajatukselle asuinrakennusten vajavaisen lämpöeristyksen ja kuluttajille ilmaisen sähkön välisestä suhteesta. Tekisi mieleni ajatella, ettei Vahtre varmaankaan olisi jättänyt käyttämättä näin herkullista esimerkkiä sosialistisesta absurdiudesta, jos siihen suinkin olisi tilaisuus tarjoutunut - siinä määrin tarkoin hän kirjaansa on neuvostojärjestelmän absurditeetteja tallentanut.
Sitä paitsi, ajatuksen sähkön ja veden maksuttomuudesta kumoaa Erkki Pennasen neuvostoliittolaisen arkielämän yksityiskohtia valottava kirja Naapurin maailma (Tammi, 1979), joka sisältää seuraavanlaisen yhteenvedon itäisten naapuriemme asumiskuluista: "Vuokran suuruus on 13,2-16,5 kopeekkaa hyötyneliöltä. Vedestä veloitetaan 29 kopeekkaa hengeltä, ja lämmityksestä ja vedestä perhe maksaa pyöreästi viisi ruplaa. Sähkö maksaa kaksi kopeekkaa ja kaasu 16 kopeekkaa hengeltä kulutuksesta riippumatta." Myös Pennanen kiinnittää huomiota Laineen esille ottamaan kaiken rempallaan olemiseen: "Vastaavasti heidän on usein totuteltava siihen, että paikat eivät ole kunnossa eikä pikkuvikojen ilmetessä apua saa mistään - ei ainakaan ilmaiseksi. Alhaiset vuokrat ja kunnallismaksut peittävät tuskin kolmannesta todellisista kuluista, vaikka pääomakulut jätetään laskemattakin. Tuntuva varjopuoli tästä on se, että valtiolta ei sitten riitä enää rahaa talojen ja asuntojen kunnossapitoon ja paikat tahtovat olla rempallaan." Pennanen puhuu myös rakentamisen heikosta laadusta: "Jokainen vertailukohtia omaava henkilö myöntää, että rakentamisen jälki on roimasti kansainvälisen tason alapuolella. Rakennusalan ammattimiehistä on huutava pula, mutta sittenkin kysymys tuntuu olevan paljon muustakin kuin ammattitaidon puutteesta."
Arvelisin siis, että jos lämpöeristyksiä ei sosialistisessa asuntorakentamisessa tehty kunnolla, se johtui yksinkertaisesti siitä, että mitään muutakaan ei tehty kunnolla.
www.kirjastot.fi Talonrakennus sosialistisissa maissa
Rakentaminen ja asuntopolitiikka Neuvostoliitossa heijastaa periaatteellista väärinkäsitystä sosialismin olemuksesta. Onpa siellä määritelty omistuksesta sellainen lausuma, että valtiollinen omistus olisi kaikkein korkein yhteiskunnallisen omistuksen muoto.
Asettamus on metafyysinen liikkumattoman kappaleen status.
Yhteiskunta tuottaa kaikenlaista; ruokaa, asuntoja, kulttuuria, koneita ja sun muuta. Omistus on ja sen yhteiskunnallinen luonne ovat kaksi erilaista asiaa mutta liittyvät toisiinsa.
Kansalaisyhteiskunnan perusta on että ihmiset "omistavat" eli ovat vastuussa tuotteiden laadusta, niiden hoidosta ja kehittämisestä. Tätä varten täytyy olla ihmisten yhteenliittymiä, joissa he toteuttavat yhteiskunnallista omistusta.
Asuntojen yksityisomistajat liittyvät yhteen, luopuvat tietystä omistusoikeudesta yhteisön hyväksi, perustavat voittoa tuottamattoman asunto-osakeyhtiön ja hoitavat niiden kunnassapidon. Vuokra-asuntoyhtiöt toimivat samoin. Kunnallinen, valtiollinen ja yksityisomistuksellinen asumismuoto toimivat vain yhteisön niitä hoitaessa.
Asuntojen tuottaminen puolestaan on rakennusyhtiöiden toimi ja se toimii varsin hyvin vaikka omistus ei ole yksityisomistusta. Ihmiset tuottavat kaikenlaista toisilleen eli erikoistuvat tiettyjen tuotteiden tuottamiseen, vastaavat tuotteen laadusta ja korjaamisesta.
Kun asia siirretään kaikkeen tuotantoon niin siellä pätee sama laki. Ihmisten yhteenliittymät tuottavat, kehittävät yhä laadukkaampaa ja ekologista ja halvemmalla ja jossa prosessissa jälkeenjäänyt tuotanto poistuu tehokkaamman edestä. Työaika lyhenee tuottavuuden kohotessa. Välissä ei tarvitse olla "riistäjää", voittojen välistävetäjää. Tuottavuuden kohoaminen valuu hiljalleen koko väestölle. Voi olla myös yksityismomistuksen yhteenliittymiä ja joiden velvollisuudet valtiolle eli yhteisomistukselle säädetään laissa.
Omistaminen sinänsä ei merkitse mitään sikäli kuin tuottavuuden tulokset jaetaan väestölle. Kukaan ei tee yhtään mitään miljardien omistuksella. Omistaja syö ja juo kutakuinkin saman verran kuin pienipalkkainen hoitaja. Marxilaisesti kysymys on saada työn tulokset kiertoon niiden piilottamisen sijasta. Kapitalismi pyrkii salaamaan omistukset kuin myös kaiken edistyksen patenttien ja muiden taakse.
Kaiken tieteen tulisi olla avointa ja heti kaikkien käytettävissä. Loisivaa pääomaa ei saisi sallia ja yhtä vähän hyväksyä veronkiertoa. Korkeimmat tulot tulisi määritellä samoin kuin pienempiä nostaa siten, että sosiaaliturva olisi sosiaaliturvaa hätätapauksien varalle poikkeukset huomioiden.
NL:n perustamisen jälkeen suurteollisuus ja pankkimaailma oli kansallistettu ja pienteollisuus sallittua. Lähtökohta oli oikea ja siitä olisi tullut ponnistella eteenpäin kansalaisyhteiskunta korvan juuressa muistuttamassa itsestään.