Mikä olis järkevin ratkaisu lämmitykseen? Meillä on halli 150/asunto57 neliöö,kuutioita tulee n.750. Nyt on puulämmitys,varaaja vain 1150 litraa. Joutuu pitämään tulta lähes jatkuvasti pakkasilla. Auttaisko pelkkä varaajan vaihto isompaan esim.2500-3000 kuutioiseen? Olisko järkevää laittaa erillinen sähkö pelkästään asunnon puolelle ja jättää entinen hallin lämmitykseen,vai mikä ratkaisu olis viisain? Kertokaa kokemuksia.
Mikä parempi lämmitys
Talvi tulee
222938
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Niin onko sulla ylä vai alapalokattila, kuulostas järjettömältä että tulta pitää jatkuvasti pitää, kyllä se pitää pelata lataussysteemillä, eli kertalämmitys!
Kyllä tarkoitus oli kertalämmityksellä päästä päivässä. Varaajaa on moitittu pieneksi koko ajan. Mikä olis helpoin parannus keino? Puilla jatkaisin lämmitystä mieluiten,mutta paraneeko tilanne jos suurentaa varaajaa.Onhan se välillä työlästä ollu,läpi yönkin tuli on kitunut pesässä ja se puun määrä...Mitä ite tekisitte ammattimiehanä,jos joutuisitte samaan tilanteeseen.Olen ajatellut vaihtaa pellettiinkin,mutta ei ole oikein tietoa. Öljy on liian kallista.MITÄ TEEN?
Mikä kattila sinull anyt on? Teho?
Mikä on lämmitystehon tarve? Onko kattilassa tarpeeksi tehoja? Isompi varaaja ei auta jos kattila ei sitä jaksa lämmittää! Jos kattilassa riittää paukkuja niin isompi varaaja riittää.
Sähkölle ei kannata muuttaa lämmitystä, se on ylivoimaisesti kallein tapa.
Pellettiin löytyy erilaisia ratkaisuja. Mäikäli kattila on sopiva niin siihen voi asentaa pellettipolttimen (Thermia, Ecotec) tai sitten vaihtaa koko systeemin. Hyvin suunniteltu ja yhteensopiva järjestelmä tuo lähes öljypolttoon verrattavissa olevan helppouden. Tuhkanpoisto parin kuukauden välein, nuohous kerran vuodessa, polttoainetäyttä kerran kaksi vuodessa.
Käyttövesi tulee samasta kierukan kautta. On lisäksi sähkövastukset kaksi 6kw. Ei oikein riitä pakkasella lämmittämään varaajaa,kuin 50asteeseen.Kannattaako vanhaa varaajaa yhistää jotenkin uuden kanssa,vai hävittää kokonaa ja asentaa riittävän iso yksi uusi.Mkä olis karkea arvio,jos uusis kaikki systeemit ja vaihtais vaikka pellettiin? Pitäiskö rakentaa erillinen kuiva tila,josta syötetään pelletit? Ym... Ja vielä, kattila on Jämä,pitäis riittää tehot suuremmankin varaajan lämmittämiseen,mutta en just nyt muista annettuja tehoja.
Vaikea sanoa kustannuksistakaan mitään kun ei ole kokoluokka selvillä. Varaajia voi kytkeä sarjaan mutta silloin(kin) on huolehdittava että kierto toimii eikä jää kylmäloukkuja.
Hake tai pellettijärjestelmä ei vaadi varaajaa ellei sinulla ole normaalista poikkeavaa lämpimän käyttöveden tarvetta.
Asunto maalämmölle ja pidät hallin puulla lämpiävänä.
Tuo varaaja ainakin on pieni jos ei ole alunperin tarkoitettu jatkuvasti poltettavaksi kattilaa.
Onko hallissa lämpötalous kunnossa? Jos kaikki lämpötalous on kunnossa, niin isompi varaaja ja varalle sähköpatruunoita helpottamaan elämää hiukan. Mieti miten voit hyödyntää vanhankin varaajan vaikka asunnolle. Pääasiallisesti kannattaa puulla lämmittää, jos kuntoa riittää. Jos puusta luopuu, niin voi kertoa kWh:n hinnan vaikka viidellä. Jos et ole visakoivulla lämmittänyt.
ja palaturve , vaatii varaston , lämmitys ei maksa paljon . Itsellä ok-talo , lämmintä n 200 m2 , kulutus n 20 m3 palaturvetta / vuosi , hinta kotiintuotuna 450 e .
Stokerien hinnat esim Säätötuli 0-35 kw 2300 e , suoraan kattilaan kiinni , vaatii termostaatin ja toimii kuin öljypoltin .
Niin , ja voi siinä polttaa hakettakin .
Turha suurentaa varaajaa, vaikeampi saada sitä kuumaksi.
Mites pellettiin siirtyminen?
itsellä on 1800 litran yösähkövaraaja ja se riittää pakkasilla juuri ja juuri noin 200 neliön ja 750 kuution talon lämmittämiseen. Käyttövesi on erillisellä varaajalla.
Sinulla on luultavasti käyttövesikin tuosta samasta varaajasta kierrukalla. Systeemisi on ihan selkeästi jatkuvalämmitteinen. Jos käyttövesi tulee samasta varaajasta, niin 3000 litraa voisi ehkä juuri ja juuri riittää talvella vuorokaudeksi.
Ota pellettipoltin niin toimii automaattisesti.Iwabo on yksinkertainen ja varmatoiminen eikä ole ketjuja ja rattaita rikkoutumassa.
Paloturvallisuus? Käyttö osateholla?
Muutamia Iwabon ongelmia....
Onko tehty selvitystä siitä mihin energia hukkuu? Onko hallissa kunnolliset lämmöneristeet ja ikkunat? 12 kW (vastukset) pitäisi riittää noihin kokonaisneliöihin jatkuvalla teholla, jos ei halli ole kovin korkea. Sähkövastuksia voi muuten käyttää juuri tuohon tarkoitukseen eli mittaamaan todellista tehon tarvetta. Tee laboraatio pienellä pakkasella. Jätä puut pois pariksi viikoksi ja kirjaa sähkön kulutusta ja ulkolämpötiloja. Mittaa jatkuvalla äläkä yösähköllä. Interpoloit tehon -29 asteeseen sitten. Saat todellisen tehon tarpeen. Ja jos osoittautuu, että on liikaa hukkaa, niin tee piirakkamalli siitä mihin se lämpö karkaa. Se karkaa (mittauksessa) seuraaviin: ikkunat, ovet, yläpohja, alapohja, ilmastointi, veden lämmitys, taloussähkö. Voit saada sen piirakan palstalla, jos hankit oikeita lukuja. Seinä- ja kattoneliöitä, ikkunaneliöitä ja -tyyppejä, kilovattitunteja, ilmamääriä. Hyvällä palstan tyyliin kuuluvalla kinastelulla saamme piirakan 5% tarkkuudella oikeaksi sitten. Ja kun sitten toteamme, että hallin katossa ei ole kuin 10 senttiä villaa, niin patistamme ensin hankkimaan sinne puhallusvillaa. Ja sulkemaan painovoimaisen ilmastoinnin. Näin se menee.
Eihän tuollainen varaaja riitä millään toimimaan niin että pärjäisi talvella yhdellä lämmityksellä päivässä, eikä edes oikein kahdella.
Koska varaajasta oletetaan myös käyttövesi, niin sen lämpötila ei saa mennä alle 50 asteen, joten käyttöalue on noin 45 astetta (=60kWh). Tuonkokoinen talo käyttövesineen haukkaa yli 200kWh pakkaspäivänä.
Pakkasilla pitäsi olla lämmittämässä kattilaa kolmesti vuorokaudessa.
Hallissa on puhallusvillaa 15cm katolla,seinät on eristetty 15cm:n villalevyillä,ikkunoita on vain kaksi ja nekin on kolminkertaiset.Hallin korkeus on 4,2m. Mutta koskaanhan nosto-ovi ei liian tiivis ja aukaistaankin useita kertoja päivässä. Sähkövastukset(2kpl)toimivat vain yöllä.,paitsi yhden saa erikseen päälle jatkuvasti.Tehon tarpeen mittaus kuulosti vaikealta ja paleltuisin,jos jättäisin puut kahdeksi viikoksi pois. Lämmitykseni on todella epäonnistunut ratkaisu. Joku kyseli aikaisemmin kattilasta,se on Jämä 141.Sanookohan tyyppi mitään riittääkö tehot lämmittää esim.3000 litran varajaa
Mutta 15 senttiä yläpohjassahan tarkoittaa lämpöä hukkaavaa rakennetta. Ei ole täällä kotona taulukoita U-arvoista, mutta tavallisesti yläpohjaan puhalletaan 40 senttiä, joka painuu ajan kanssa 25-30 senttiin.
Sepi tuossa edellä totesi varaajasta oikean oloisesti.
Eipä tada noissa rakentessa tuo 200kWh riittää pakkasvuorokauteen... toisaalta hallissa on tuskin 22 astetta lämmintä.
En tunne kyseistä kattilaa, mutta eikös niiden tehot ole yleensä jotain 20-30kW ja tuokin tarkoittaa noin 10 tunnin läämitysjaksoa vuorokaudessa. Eli pärjäät kolmentuhannen litran varaajalla, kun pidät pesässä tulta koko päivän, yön saat sitten nukkua rauhassa. Sähköllä pärjäät ehkä nippa nappa sillä 12kW teholla, jos se on kokoajan päällä.
Hallin kattoon kyllä kannattasi harkita lisää eristettä. Lähtisin kyllä kehittelmään jotain jatkuvapolttoista sydeemiä tuon halkokattilan tilalle.
Hanki halliisi puhallinlämmittimet hyvillä säätömahdollisuuksilla (ajastimet, termostaatit jne.). Puhaltimet ovat yöt pikkuteholla ja aamulla ennen kuin heräät koneet menee täysille ja ehtii lämmittämään hallisi ilman mukavaksi ennen kuin työpäivä alkaa. Käytä puulämmitystäsi vain asunnon lämmittämiseen niin varaajakoko riittää. Tällä tavalla pääset helpolla ja halvalla. Laita kuitenkin lisää eristystä katolle, vaikka eipä se paljon auta, jos ilmavuotoa on nosto-ovien verran.
Auttaisko tilannetta,jos laitattaisin hallin puolelle lattia lämmityksen? Varaisko lattia lämpöä riittävästi,jos yöllä kiertoa olisi vai asunnon pattereissa.Ainakin lisäis työskentely mukavuutta. Yleisesti vielä yhteenvetona aikaisemmista kommenteista. Tuntuis helpoimmalta vaihtaa isompi varaaja ja lämmittää"vain" päivät. Pelletti tuntuu jotenkin vielä uudelta ja sitä kautta kaukaiselta,vaikealta ja kalliilta ratkaisulta. Varmasti olis nykyistä huolettomampi,jos ne kerta on niin luotettavia mitä puhutaan. Eipä taida osata ite päättää???
Jos lattialämmityksen asentaminen on helposti hoidettavissa, niin sillä saa kyllä melkoisesti varaavuutta. Ja tasalämpöisestä lattiasta lämpö ei nouse kattoon kovin hanakasti. Lämpötilajakauma on asuinhuoneessakin lähes suora lattiasta kattoon (esimerkiksi 20 asetetta kaikissa korkeuksissa).
Tarvitsisit kyllä oikeaa lämpösuunnittelijaa siihen. Vaikka yksittäisinä operaatioina lattialämmitys ja katon lisäeristys eivät ole ainakaan askel huonoon suuntaan lämpöteknisesti. Kyse on vain onko riittävän iso askel ja niin ettei tule kuitenkin kalliiksi hyötyyn nähden. Ylätilaan lisäpuhallus on pieni juttu kuitenkin ja muutaman tunnin projekti. Eikö kannattaisi kokeilla?
Kyllä ammattisuunnittelija saa perehtyä asiaan ja suunnitella toimivan lämmityksen.Jälkiviisaana voin todeta,ettei halvin tullutkaan loppujen lopuksi halvimmaksi.Tuli paljon mietittävää,kiitos kaikille kommenteista.
Vanhempi suunnittelija on ilmeisesti oikeastikin vanhempi suunnittelija. Lisäeristäminen kannattais, varsinkin jos katolla on puhallusvillaa vain 15 senttiä. Sinne varmasti kanantais lisätä jos sinne vaan mahtuu. Ruotsissa oli just tehty tutkimus puhallusvillan eristyskyvystä yläpohjassa. Sen mukaan suuren lämpötilaeron aikana puhallusvillan lämmöneristyskyky ei ole kuin 75% siitä jos lämpötilaero olisi toiseen suuntaan. Tämä johtuu eristeen sisäisestä luonnollisesta konvektiosta. Eli kannattaisi harkita jotain hieman tiiviimpää eristettä kuin puhallusvilla, se on liian hötöä.
Sahanpuru tiivistettynä vois olla ihan hyvää jos ei pelkää sen palamista. Eristelevyjen asentaminen sitten taas on työlästä. Näin mä näkisin.. mut tää olis vaan osa ratkaisua