reilu 2litraa meni bensaa diesel tankkiin

Kiitos :). Eihän haittaa vaikka auto on uusi? Tankki on jotain 80 litrainen. Kun huomasin mokan, laitoin tankkiin 40 lirtaa dieseliä.

hups kirjoitti:

Kiitos :). Eihän haittaa vaikka auto on uusi? Tankki on jotain 80 litrainen. Kun huomasin mokan, laitoin tankkiin 40 lirtaa dieseliä.

Ei taida haitata mitään.

Itseä vähän hirvittää kun ostin juuri ekan dieselin, että montakohan kertaa sitä tulee tökättyä se vihree letku tankkiin, kun on tottunu 20 vuotta niin tekemään.

olisit tankannu täyteen kirjoitti:

Ei taida haitata mitään.

Itseä vähän hirvittää kun ostin juuri ekan dieselin, että montakohan kertaa sitä tulee tökättyä se vihree letku tankkiin, kun on tottunu 20 vuotta niin tekemään.

haittaa, jollet vedä tankkia täyteen. Kovilla pakkasilla laitetaan dieselin sekaan bensaa, ettei polttoaine jäädy suodattimeen ja pumppuun. Uusimmissa diesel autoissa taitaa kyllä olla sähköinen polttoaineen esilämmitys

muuten kirjoitti:

haittaa, jollet vedä tankkia täyteen. Kovilla pakkasilla laitetaan dieselin sekaan bensaa, ettei polttoaine jäädy suodattimeen ja pumppuun. Uusimmissa diesel autoissa taitaa kyllä olla sähköinen polttoaineen esilämmitys

10L bensaa TDI passatin tankkiin ennenkuin huomasin erehdykseni. loput dieseliä ja baanalle. ei vaurioita :)

muuten kirjoitti:

haittaa, jollet vedä tankkia täyteen. Kovilla pakkasilla laitetaan dieselin sekaan bensaa, ettei polttoaine jäädy suodattimeen ja pumppuun. Uusimmissa diesel autoissa taitaa kyllä olla sähköinen polttoaineen esilämmitys

Tämän sivuston ongelma on, että ei tiedä mikä vastaus on pätevä tänään ja mikä ei, ja millekin tekniikalle. Menneinä vuosikymmeninä rivipumpullisiin vehkeisiin (pumpussa moottoriöljyvoitelu) sai jonkin verran bensaa panna. Niitä olivat useimmat kuorma- ja linja-autot sekä Mersut ja Valmetit.

Jakajapumpulliset vehkeet ovat arempia bensalle. Niitä ovat lähes kaikki vanhemmat henkilöautot (paitsi Mersut) sekä englantilaissukuiset traktorit.

Uusissa Common Rail -vehkeissä valmistaja pääsääntöisesti kieltää bensan kokonaan. On korkeat paineet ja polttoainevoitelu (ja siihen ei mikään 2-t-öljy auta).

Mikä tahansa moottori (siis ei pumppu) on arka setaaniluvun alenemiselle mitä bensa tekee. Bensan aiheuttama kalina voi tehdä pahoja tuhoja.

Minkä tahansa dieselin polttoainejärjestelmä on enemmän tai vähemmän arka bensan aiheuttamille höyrykuplille putkistoissa.

Pari litraa tankillisessa (50 l) ei kylläkään mitään vehjettä pilaa, mutta isommat määrät (10 litraa 50 litraan) ovat riski mitä ei pidä ottaa.

Asiantuntevan vastauksen saa vaikka Nesteen öljytuoteneuvonnasta puh 0800 1 9696, koska he työnsä puolesta vastailevat tämäntyyppisiin kysymyksiin tuon tuosta kun väärin tankanneet asiakkaat menevät ensin kysymään neuvoa huoltoaseman kassalta.

ongelma on kirjoitti:

Tämän sivuston ongelma on, että ei tiedä mikä vastaus on pätevä tänään ja mikä ei, ja millekin tekniikalle. Menneinä vuosikymmeninä rivipumpullisiin vehkeisiin (pumpussa moottoriöljyvoitelu) sai jonkin verran bensaa panna. Niitä olivat useimmat kuorma- ja linja-autot sekä Mersut ja Valmetit.

Jakajapumpulliset vehkeet ovat arempia bensalle. Niitä ovat lähes kaikki vanhemmat henkilöautot (paitsi Mersut) sekä englantilaissukuiset traktorit.

Uusissa Common Rail -vehkeissä valmistaja pääsääntöisesti kieltää bensan kokonaan. On korkeat paineet ja polttoainevoitelu (ja siihen ei mikään 2-t-öljy auta).

Mikä tahansa moottori (siis ei pumppu) on arka setaaniluvun alenemiselle mitä bensa tekee. Bensan aiheuttama kalina voi tehdä pahoja tuhoja.

Minkä tahansa dieselin polttoainejärjestelmä on enemmän tai vähemmän arka bensan aiheuttamille höyrykuplille putkistoissa.

Pari litraa tankillisessa (50 l) ei kylläkään mitään vehjettä pilaa, mutta isommat määrät (10 litraa 50 litraan) ovat riski mitä ei pidä ottaa.

Asiantuntevan vastauksen saa vaikka Nesteen öljytuoteneuvonnasta puh 0800 1 9696, koska he työnsä puolesta vastailevat tämäntyyppisiin kysymyksiin tuon tuosta kun väärin tankanneet asiakkaat menevät ensin kysymään neuvoa huoltoaseman kassalta.

sanelema pakko. Keskellä yötä 35:n asteen pakkasessa, jossa auto on sammunut muutamia kertoja risteykseen. Töihin aamuksi yli kolmensadankilometrin päähän ja vastassa muutama koululaisbussi sammuneena tien reunaan.

Arktista laatua ei ole huoltoasemilla ollut sillä kertaa,(kova pakkastalvi) joten ainoa keino. Jakaja pumpulla ja kehoitus bensan käyttöön Sisun kuorma-autokorjaamosta. Maksimi bensan määrä 25 %.

Bensan käytöstä tilapäisesti ei ole ollut ongelmia, mutta käyttämättömyydestä kyllä, kun on mennyt pumpusta voitelu pakkasen takia.

Siinä saa Nesteen viisaat sanoa mitä hyvänsä, jos ei ole laatua mitä tankkaa.

käytännön kirjoitti:

sanelema pakko. Keskellä yötä 35:n asteen pakkasessa, jossa auto on sammunut muutamia kertoja risteykseen. Töihin aamuksi yli kolmensadankilometrin päähän ja vastassa muutama koululaisbussi sammuneena tien reunaan.

Arktista laatua ei ole huoltoasemilla ollut sillä kertaa,(kova pakkastalvi) joten ainoa keino. Jakaja pumpulla ja kehoitus bensan käyttöön Sisun kuorma-autokorjaamosta. Maksimi bensan määrä 25 %.

Bensan käytöstä tilapäisesti ei ole ollut ongelmia, mutta käyttämättömyydestä kyllä, kun on mennyt pumpusta voitelu pakkasen takia.

Siinä saa Nesteen viisaat sanoa mitä hyvänsä, jos ei ole laatua mitä tankkaa.

Kovalla pakkasella dieseli voi olla sen verran jäykkää, että bensa ei sitä vielä niin helpolla ohenna kriittiselle tasolle.

Mutta lämpimillä ilmoilla tai kesähelteillä dieseli on notkeaa jo luonnostaan, suoraan sanoen aika lirua etenkin Common rail vehkeissä joissa tankki voi pitkässä ajossa olla liki 100 C ja bensa notkistaisi dieseliä edelleen ja kuplisi seassa. Siksi yleisen luvan antaminen ajaa bensaa dieselin tankissa on riskaabelia.

on eri juttu kirjoitti:

Kovalla pakkasella dieseli voi olla sen verran jäykkää, että bensa ei sitä vielä niin helpolla ohenna kriittiselle tasolle.

Mutta lämpimillä ilmoilla tai kesähelteillä dieseli on notkeaa jo luonnostaan, suoraan sanoen aika lirua etenkin Common rail vehkeissä joissa tankki voi pitkässä ajossa olla liki 100 C ja bensa notkistaisi dieseliä edelleen ja kuplisi seassa. Siksi yleisen luvan antaminen ajaa bensaa dieselin tankissa on riskaabelia.

Huhhuh, pakko myöntää..

Ensinnäkin, jos olet joskus dieseliä nähnyt, niin se on nestettä, ihan perusnesteen muodossa. Bensaa tai dieseliä ei erota koostumuksesta huoneenlämmössä ketään ja mitenkään. Ne on nesteitä, ihan niin kuin vesi mikä tulee kraanastasi. Sama tilanne, oli se bensa tai dieseli 5c tai 70c. Ero alkaa tulla alhaisissa lämpötiloissa, jossa dieselin parafiinit alkaa kiteytyä.

Polttoainetankki ei voi missään olosuhteissa olla lähelläkään 100c. Ei vaikka musta muovinen suljettu astia olisi missä leveyspiirillä tahansa suorassa auringonvalossa. Puhumattakaan säiliöstä, mikä on auton alla varjossa, ja jota auton liikkuessa ilmavirta kokoajan huuhtelee!

Bensa saattaa aiheuttaa ilmakuplan, mikä johtuu bensa ominaisuudesta höyrystyä. Tällainen höyrysulku saattaa syntyä myös ihan näissä vanhanaikaisissa matalapaineisissa dieselkoneissa.

Kannattaa muistaa, että huolletulla dieselautolla ajelee kesälaatuisella dieselillä mainiosti -15c, talvilaadulla -35c. Ja vielä on olemassa antarktinen laatu.. Joten jokainen voi kysyä itseltään, pitäiskö se auto vaan huoltaa, ja unohtaa tuollaiset väärät toimintamallit kokonaan?

olisit tankannu täyteen kirjoitti:

Ei taida haitata mitään.

Itseä vähän hirvittää kun ostin juuri ekan dieselin, että montakohan kertaa sitä tulee tökättyä se vihree letku tankkiin, kun on tottunu 20 vuotta niin tekemään.

punaseksi vastaavassa tilanteessa. Kyllä se vähän aikaa hälyttää tankatessa!

Eskonimi kirjoitti:

Huhhuh, pakko myöntää..

Ensinnäkin, jos olet joskus dieseliä nähnyt, niin se on nestettä, ihan perusnesteen muodossa. Bensaa tai dieseliä ei erota koostumuksesta huoneenlämmössä ketään ja mitenkään. Ne on nesteitä, ihan niin kuin vesi mikä tulee kraanastasi. Sama tilanne, oli se bensa tai dieseli 5c tai 70c. Ero alkaa tulla alhaisissa lämpötiloissa, jossa dieselin parafiinit alkaa kiteytyä.

Polttoainetankki ei voi missään olosuhteissa olla lähelläkään 100c. Ei vaikka musta muovinen suljettu astia olisi missä leveyspiirillä tahansa suorassa auringonvalossa. Puhumattakaan säiliöstä, mikä on auton alla varjossa, ja jota auton liikkuessa ilmavirta kokoajan huuhtelee!

Bensa saattaa aiheuttaa ilmakuplan, mikä johtuu bensa ominaisuudesta höyrystyä. Tällainen höyrysulku saattaa syntyä myös ihan näissä vanhanaikaisissa matalapaineisissa dieselkoneissa.

Kannattaa muistaa, että huolletulla dieselautolla ajelee kesälaatuisella dieselillä mainiosti -15c, talvilaadulla -35c. Ja vielä on olemassa antarktinen laatu.. Joten jokainen voi kysyä itseltään, pitäiskö se auto vaan huoltaa, ja unohtaa tuollaiset väärät toimintamallit kokonaan?

Firman kuorma-auto oli huollettu marraskuun alussa. Talven ensimmäiset pakkaset Joulukuun alussa, jolloin pakkasta kehäkolmosen tuntumassa 12:sta astetta. Niinpähän alkoi hyytyä parin kilometrin ajon jälkeen ja sammui muutaman kerran kokonaan. Käväisin hakemassa pari litraa Dieselin jäänestoainetta tankkiin.

Dieselin jäänestotkin tuntui olevan "kortilla".

Kun polttoaine mittari näytti alle puolen tankin, ajelin TB:n kylmäasemalle tankkaamaan. Polttoainepumpulla kesälaatu ilmoitti pakkasenkestävyydeksi kesälaadulle -15 ...-25 astetta. En tankannut, koska tankissa samaa laatu. Juuri ja juuri välillä pysähdellen pääsin Nesteen kylmäasemalle, jossa talvilaatu ja siihen loppui ongelmat.

Siinä ei paljon huollot auttanu, eli ei se ole aina niin se laatu mitä siellä pumpulla lukee. Kovana pakkastalvena v.1985, vasta parin kuukauden yhtä mittaisten kovien pakkasten jälkeen alkoi olla huoltoasemilla arktista laatua.

jooo,... kirjoitti:

Firman kuorma-auto oli huollettu marraskuun alussa. Talven ensimmäiset pakkaset Joulukuun alussa, jolloin pakkasta kehäkolmosen tuntumassa 12:sta astetta. Niinpähän alkoi hyytyä parin kilometrin ajon jälkeen ja sammui muutaman kerran kokonaan. Käväisin hakemassa pari litraa Dieselin jäänestoainetta tankkiin.

Dieselin jäänestotkin tuntui olevan "kortilla".

Kun polttoaine mittari näytti alle puolen tankin, ajelin TB:n kylmäasemalle tankkaamaan. Polttoainepumpulla kesälaatu ilmoitti pakkasenkestävyydeksi kesälaadulle -15 ...-25 astetta. En tankannut, koska tankissa samaa laatu. Juuri ja juuri välillä pysähdellen pääsin Nesteen kylmäasemalle, jossa talvilaatu ja siihen loppui ongelmat.

Siinä ei paljon huollot auttanu, eli ei se ole aina niin se laatu mitä siellä pumpulla lukee. Kovana pakkastalvena v.1985, vasta parin kuukauden yhtä mittaisten kovien pakkasten jälkeen alkoi olla huoltoasemilla arktista laatua.

Satun tietämään erittäin hyvin erään kuljetusfirman, joka toimii muunmuassa Lounais-Suomessa ja jolla on kymmeniä kuorma-autoja, joissa ei viimeiseen kahteen vuoteen ole käytetty litraakaan talvilaatuista dieseliä. Pelkkää kesälaatua. Autot säilytetään ulkona taivasalla, ainoastaan lohkalämmittimiä käytetään. Ja autot siis tankataan normaaleilla bensa-asemilla, joten normaalia mittaritavaraa käytetään, ei mitään oman säiliön sekoitusta.

Ja ilman yhtäkään hyytymistapausta. Tietty siihen varmasti vaikuttaa esimerkiksi minne PA-suodatin on sijoitettu, ja onko lämmitettävää mallia yms. Mutta tässäkin ko. firmassa on neljää eriä kuorma-auto merkkiä, ja kaikki toiminut kesälaadulla loistavasti. Säästöjen summista en tiedä, mutta pakostikin merkittävästä rahamäärästä puhutaan.

Eskonimi kirjoitti:

Satun tietämään erittäin hyvin erään kuljetusfirman, joka toimii muunmuassa Lounais-Suomessa ja jolla on kymmeniä kuorma-autoja, joissa ei viimeiseen kahteen vuoteen ole käytetty litraakaan talvilaatuista dieseliä. Pelkkää kesälaatua. Autot säilytetään ulkona taivasalla, ainoastaan lohkalämmittimiä käytetään. Ja autot siis tankataan normaaleilla bensa-asemilla, joten normaalia mittaritavaraa käytetään, ei mitään oman säiliön sekoitusta.

Ja ilman yhtäkään hyytymistapausta. Tietty siihen varmasti vaikuttaa esimerkiksi minne PA-suodatin on sijoitettu, ja onko lämmitettävää mallia yms. Mutta tässäkin ko. firmassa on neljää eriä kuorma-auto merkkiä, ja kaikki toiminut kesälaadulla loistavasti. Säästöjen summista en tiedä, mutta pakostikin merkittävästä rahamäärästä puhutaan.

omalla transitillani ympäri vuoden, sen kummenpia temppuja tehden ja itse myös huollan auton, mutta siinä onkin polttoaineen esilämmitys. Korostin nimenomaan aikaisemmissa jutuissa polttoaineen osuutta jäätymiseen, koska pumpuilla laatu ei ollut sitä mitä siellä ilmoitettiin. Kehä kolmosella oli samana aamuna myös kaksi uudempaa kuorma-autoa kopit pystyssä, joten en ollut ainoa.

sitä toisinpäinkin. Kun huoltoasemilla oli vielä kaksitahtisiin autoihin bensaa, kävi öljy-yhtiön auto tipauttamassa 5000 litraa polttoöljyä sekaan. Siinä meni monta konetta remonttiin.

http://keskustelu.suomi24.fi/autoilu_show.fcgi?category=95&conference=4500000000000254&posting=22000000011654671

Onhan siellä polttoaineletkussa runsaasti sitä oikeanlaista polttoainetta. Siis ellei tämä ko. henkilö ollut ajanut tankkia niin kuivaksi, että auto oli sammunut, mitä ei ilmeisesti ollut käynyt.

Siellä PA-letkussa on sitä tavaraa sen verran, että _mitään_ vaikutusta ei pitäisi näkyä kun aseman pihasta lähtee. Parin kilometrin päässä sitten ne vaikutukset yleensä alkaa tuntua ja näkyä.