Kyllä se vaan niin on, että rahattomuus ja alkottomuus ovat yhdessä todellinen syy siihen, ettei ole ystäviä. Itselläni olisi varmasti paljon ystäviä, jos olisi mahdollisuus tarjota toisille kaikenlaista toimintaa, esim. autoajeluita tai matkoja maailman ääriin, tai, jos toisaalta olisin huikeita ja kosteita juhlia järjestävä "hauska" känniääliö. Mutta kun ei ole rahaa, eikä tuohon jälkimmäiseen oikein haluakaan, on tyydyttävä olemaan yksin. Se vain vaivaa, kun kukaan ei ole kiinnostunut minusta millään tavalla, eikä saa minkäänlaista tukea tähän turhaan elämään, joka voisi toisten kanssa taas muuttua paremmaksi. Kaikki rahat ovat menneet koulun käymiseen, joka taas on aivan turhaa, kun ei koulun käynti kiinnosta eikä sitä jaksa eikä siihen riitä älli, ja kaikki täällä koulussakin (Teknillinen korkeakoulu) nauravat tällaista täydellistä epäonnistujaa. Olenhan minä toki rumakin, mutta sillä ei olisi lopulta mitään vaikutusta kun vain olisi rahaa pitää ystäviä ympärillä. Ikääkin on kohta jo 22, ja vaikka mielestäni iällä ei olekaan mitään merkitystä, niin kyllä tuohon ikään mennessä pitäisi olla ystäviä ja varallisuutta, ei tässä iässä enää oikein uusiin ihmisiin tutustuta, varsinkaan, kun elää vielä vanhempien nurkissa, ja sieltäkin pitäisi pois päästä, ja siihen tarvitsee rahaa, joka menee kouluun, josta pitäisi nopeasti valmistua päästäkseen töihin ansaitsemaan sitä rahaa... vitun yksinäinen oravanpyörä. Ottakaa kantaa, vittuilkaa, ihan mitä vaan... Luonteeltani olen tosin ystävällinen, avoin ja ymmärtäväinen, joten jos jollain on vaikeaa, niin voi kirjoittaa [email protected]. Kaikille viestin lukeneille hauskaa kevättä ja onnellista elämää
Yksinäisyys johtuu rahattomuudesta ja alkottomuudesta yhdessä
Igueligue
8866
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Joinakin aikoina joissakin paikoissa on tietenkin vaikea solmia ystävyyssuhteita, ellei ole rahaa.
No, mutta mulla ei ole ollut yli vuoteen pennin kiekonkaan säännöllisiä tuloja. Maailman köyhimmissäkin maissa kuulemma saavat yhden dollarin keskimäärin itse kukin. Mulla harvemmin on ollut euron kiekkoakaan taskussa koko viimeiseen runsaaseen kahteentoista kuukauteen.
Mutta ystäviä on. Se ei maksa mitään. 22 ei ole ikä eikä mikään. Se luetaan aivan oikein nuorison joukkoon ja kaikki on vielä mahdollista. Kaikki on mahdollista vielä paljon myöhemminkin.
Ihan hyvin sulla menee, jeejeejee jerry cotton!!
Muistat sitten suunnitella jotain ergonomista, jookos?
mutta kuka haluaa kavereita, jotka välittävät vain sinun rahoistasi?
Esim. tkk:lla on paljon alayhdistyksiä joiden toiminnassa pitäisi olla aktiivisesti mukana (melkeimpä joka päivä jossain menossa) eikä nyhjöttää siellä kotona netin äärellä. Lisäksi pk-seudulla on valtavasti muutakin ilmaista harrastetoimintaa joka lähtöön.
Joskus vain tuonkaltaiset ajatukset valtaavat pään ja mieliala laskee.
Lottovoiton onnellistava vaikutus kestää vain vuoden verran- jos lohduttaa. Näin kerrottiin eräässä tanskalaisessa ohjelmassa juuri tällä viikolla.Ihminen kun tottuu nopeasti kaikkeen.
Vaikea uskoa, että "rahan voimalla" saadut ystävät
jäisivät vierelle sitten enää, kun rahat vähenesivät. Mitä iloa sellaisista ystävistä olisi.Pohjimmiltaan et voisi koskaan olla varma, ovatko ystävät aidosti ystäviäsi sinun itsesi takia.Vaiko vaan "hauskuuden", jota pystyisit heille järjestämään.
Lopputuloksena olisi epäluottamus ihmisiin.
Kaikkea elämssä ei saa yhdessä hetkessä. Se on mainosmaailman luoma harha.
Asiasihan ovat oikeastaan hyvin, että olet opiskelemassa.Vaikka koulu ei maistuisi, sinnittele silti se läpi. Aika kuluu lopulta nopeasti elämässä.
22-vuotiaalla pitäisi mielestäsi olla ystäviä ja varallisuutta?
Ystäviä on hyvä olla- varallisuudesta kyllä olen erimielinen. Sen ikäiset opiskelevat, mistäpä opiskelijalle rahaa siunaantuisi?
Ylipäätään sinulla on rahaan liittyviä harhakuvitelmia. Jos näät jossain esim. hienon auton- näät vain auton. Et tiedä omistajalla olevista elämän murheista mitään.
Juuri tuollaisista tilanteista syntyy vertailu ja kateus.
Alkottomuus on asia, jota naiset arvostavat juuri siinä vaiheessa, kun haluavat perustaa perhettä.
Siitä hyvästä ominaisuudestasi älä luovu.
Ennenkaikkea tarvisit mielestäni juuri ystäviä/ystävän.
Ja niitähän olet juuri etsimässäkin, mikä on hyvä juttu.Aurinkoa elämääsi ja toivon sinun lähtevän etsimään ystäviä myös IRL.
Opintojen alkuvaiheissa minäkin uskoin, että valmistumalla hyväpalkkaiseen ammattiin saisi ystäviä ja vaikutusvaltaa kuin itsestään, ja parisuhde puolellakin kysyntää rupeaisi löytymään. No kyllä taloudellisella menestymisellä varmasti on jotain vaikutusta itseluottamukseen, mutta on turha kuvitella, että ostamalla urheiluauton ja kalliita vaatteita, ujo henkilö voisi jotenkin muuttua kokonaan erilaiseksi ihmiseksi. Jos tavoittelee jotain rahakkaan henkilön imagoa, niin silloin pitäisi myös muun käytöksen sopia tähän kuvaan. En kiistä etteikö rikkailla ihmisillä olisi keskimäärin laajemmat sosiaaliset verkostot ja tasokkaammat puolisot, mutta tämä ei ole pelkästään rahan ansiota. Esim. yritysmaailmassa menestymiseen tarvitaan pitkälti samantyyppisiä sosiaalisia taitoja ja itsevarmuutta kuin parisuhteen muodostamisessa. Toki menestyminen työelämässä voi nostaa omaa itseluottamusta sen verran, että ihmissuhdepuolellakin alkaa asiat sujumaan, mutta minään automaattina tätä ei kannatta pitää eikä ainakaan jäädä odottelemaan menestyksekästä työuraa jonakin suunnankääntäjänä...
Kyllä sillä rahalla materiaa saa ja matkustelemaan pääsee. Mutta ei se silti ujoutta ja arkuutta pois vie. Enkä mä halua "ystäviä" vaan sen varakkuuden takia. Onko sellaiset mitään ystäviä? Humalassa ollessani mä huomaan olevani vielä hiljaisempi kuin jo nyt olen. Haluan myös pitää itseni kontrollissa/kurissa, etten mene tekemään päissäni mitään ääliömäisyyksiä. Sen takia juominen on jäänyt todella vähälle.
Sä olet vielä todella nuori ja sulla on paljon mahdollisuuksia kaiken suhteen. Itse olen päälle kolmekymppinen ikäloppu.
Yksinäisillä on yleensä vaikea persoonallisuus, joka on tietyillä elämänaloilla ihan hyvä juttu. Joten raha ei muuta asioita miksikään, luonne ei muutu. Alkoholistien seuraa en kaipaa, et varmaan sinäkään: asiat voivat olla huonomminkin.
Haluaisitko todella olla alkkisten kanssa, saada turpaasi mitättömistä jutuista ja nauraa hölmöille jutuille?