Asun avoliitos ja edel.liitosta pari muksua.Mies ei välil kestä muksujen ääniä ja sitä suoraan sanottuna v...aa.Näyttää mieltä muksuille siitä olemalla puhumatta heille.Muksut 10 ja 13v kysyvät sit multa kun mies on lähteny kaljalle et mikä häntä vaivaa ja joudun tietty valehtelemaan et hän on vain väsynyt.Minuun sattuu tällanen kohtelu äitinä ja en voi tätä ymmärtää..Kertokaa mitä teen???
henkistä väkivaltaako
nainen
51015
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pihalle sellainen mies joka ei hyväksy lapsiasi...miehiä tulee ja menee mutta lapset pysyy ja tarvitsee sinua enemmän kuin mies. Niin ja jos mies on 'aikuinen' ja rakastaa sinua niin hän kykenee myös ymmärtämään että lapset kuuluvat sinun elämääsi aina tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä.....
Jos, miehesi ei kestä lapsiasi, niin heivaa se sitten pihalle, koska ei lapsienkaan ole kiva olla kotona jos mies käyttäytyy niin. Eli lapset ovat aina etusijalla. Katsele mies joka jaksaa kuunnella lapsia ja olla niiden kanssa vaikka pitävätkin meteliä.
Teillä lapsetkin kärsii varmaan siitä miehen käytöksestä.
Miehenä on pakko vastata.Elin naisen kanssa jolla 3 lasta,itselläni yksi.Alku oli hienoa aikaa,mutta totuus paljastuu..Lapset.lapset lapset,kaiken edelle!!!!!..Rahat häviää lompakosta,tupakat kaapista,oman lapseni raha säästöt.Yöt valvotaan,elikkä katsellaa videoita televisiota,varsin kovalla äänellä.(arki iltoinakin)
Mitä äiti näihin,minun mielestä pahoihin juttuihin,käytännöllisesti ei mitään.Ei rangaistuksia.Kuulema aina sellaisia olleet..
Voi vakuuttaa että jossain vaiheessa alkaa vi....aa,niin paljon ettei paljon enää puhuta näille kaikenedellä kulkeville..Tästä asiasta keskusteltiin,äitin kanssa,ja myöskin kaikki yhdessä..Mikään ei muuttunut,aina sama juttu jos jotain tapahtui,lapsia puolustellaan loppuun asti..Kaksi ja puoli vuotta kestin..ja sitten pakkasin kamat.Lapset silloin kun muutinmme saman katon alle 9,11,17..Omani 8.
Joten voin teille äiteille sanoa,että jossain raja tulee vastaan..
Itse olen samassa tilanteessa (lapseton) mutta miehelläni on kaksi lasta. Tilanne tuntuu minustakin useimmiten kestämättömältä...joten otan pari olutta ku lapsukaiset saapuvat meille vierailulle. Olen yrittäny sopeutua tilanteeseen, mutta homma ei yksinkertaisesti toimi.En jaksa enää katsella toisen naisen lapsia..
Olemme uusioperhe minulla kaksi lasta 19 ja 14 vuotiaat. Miehellä kolme 19, 18 ja 14 vuotiaat. Kun muutimme yhteen tiesimme ongelmia tulevan koska olimme lähtöisin aivan erilaisista ympyröistä. Mutta se mikä yllätti täydellisesti olikin se, että kaikki muut sopeutuivat toisiinsa mutta mies ei keneenkään. Meidän kanssamme vakituiseen asui mieheni lapsista 2 ja yksi lapsista on kaikki lomat ja joka toinen viikonloppu luonamme. Ilokseni voin sanoa etten taida satujen pahojen äitipuolien joukkoon kokonaan kuulua koska lapset kertovat asioitaan ja huoliaan minulle ja näyttävät hyväksyvänsä minut. Omaa elämäämme seuratessa on vain tullut yhä useammin mieleen miksiköhän saduissa ei koskaan puhuta pahoista ja välinpitämättömistä isäpuolista. Jos lapset korjaan nuoret tuovat kavereitaan 17 aikoihin ja jotka lähtevät ennen 20 heistä ei saa kuulua pihahdustakaan koko aikana tai mies raivostuu. Lähinnä oma tyttäreni kärsii tästä. Ennen tiesin koko ajan missä ja kenen kanssa hän liikkuu koska hän käytti kaveritaan kotona "näytillä" nykyisin hän ei uskalla tuoda kavereitaan kotiin vaan esittelee heidät kauppareissuilla. Jos vessanpytty vedetään 22 jälkeen siitäkin älähdetään, ei lapsille mutta minulle. en yhtään ihmettele miksi lapseni kaikki viisi haluavat olla paljon kavereillaan joissa saa myös näkyä sekä kohtuudella kuulua.