Hyvä uutinen kaikille tuleville hakijoille, lääketieteellisten sisäänottoa ollaan kasvattamassa:
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article237806.ece
Lääkäriliitto tosin vastustaa muutosta, kuten aina ennenkin.
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article237806.ece
Lääkäriliitto tosin vastustaa muutosta, kuten aina ennenkin.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Sehän tietysti vaikuttaa hakuvaiheessa ihan mukavalta, jos aloituspaikkoja lisätään mutta mutta.. Opetusresursseja (potilaat, rahat, opettajat, tilat) tuskin lisätään.
Preklinikassahan se ei haittaa, kun suurin osa opetuksesta on massaluentoja. Vaan entäpä kun klinkikka koittaa? Kyynärpäätaktiikka puree ja vain vahvimmat näkevät ja kokevat tarpeeksi.
Ja kyllähän ajan myötä koittava lääkärityöttömyys ja sitä kautta epävarma tulevaisuus motivoi halki raskaiden opintojen, jotka vievät elämästäsi miltei 24/7... Ainakin kun tietää valmistuvansa unelmiensa kutsumusammattiin!
Kirjoitukseni oli ehkä aavistuksen kärjistävä, mutta hyvää kevään alkua kaikille!
Lääkärin joutuminen työttömäksi on varsin epätodennäköinen tapahtuma myös tulevaisuudessa kun kansa vanhenee ja lääkäreitä jää eläkkeelle enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Opetusresursseja pitää kyllä ehdottomasti lisätä vähintää samassa suhteessa sisäänoton lisäyksen kanssa. Jo nyt opetusresursseissa on huomattavaa vajausta.
Media kyllä puhuu kovasti lääkäripuutteesta, mutta viime talvena puhuttiin myös monitoimikoneenkuljettajien puutteesta. Nyt puolestaan monitoimikoneen kuljettajat valmistuvat työttömyyskortistoon, eivät työelämän tarpeisiin.
Olet siis aivan varma, että lääkäreille ei käy kuin motokuljettajille? Monilla aloilla on jo akateemisen koulutuksen työttömiä, ja lama voimistuu koko ajan.
Eikös monitoimikoneenkuljettajien tilanne ole kuitenkin melkoisen erilainen. Metsäteollisuus on Suomessa (ja myös maailmalla) todella pahassa kriisissä ja Suomestakin lopetetaan tehtaita jatkuvasti. Viime talvena oli vielä puusta pulaa ja paperiakin tuotettiin kohtuullisesti, mutta nyt on tilanne toinen. Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä on yhä hiipumassa.
Sairaaloita ja terveyskeskuksia tuskin tulevaisuudessakaan suljetaan kysynnän hiipumisen takia, pikemminkin päinvastoin. Väestön vanhetessa sairaanhoidon kysyntä varmasti kasvaa jatkuvasti.
"Lääkäripula
Olin tarkoituksella jättänyt kirjoittamatta lääkäripulasta, koska netistä löytyy siitä lukemattomia keskusteluja ja ajattelin blogissani keskittyä lähinnä omiin kokemuksiini lääkärin työssä. Blogini viimeisten kommenttien takia käsittelen nyt lääkäripulaa.
Käsittääkseni lääkäripulalla tarkoitetaan sitä, että lääkäreitä ei ole riittävästi tekemään kaikkia niitä töitä, joita yhteiskunnassa lääkäreille on osoitettu. Joko lääkäreitä on liian vähän tai lääkäreille osoitetaan liikaa töitä. Kolmas vaihtoehto on, että lääkäreitä olisi riittävästi tekemään lääkäreille osoitetut työt, mutta lääkärien työaikaa hukkaantuu liikaa mm. paperitöihin ja tietokoneiden kanssa tappelemiseen.
Työssäkäyvien lääkärien määrä Suomessa on noin OECD-maiden keskitasoa, joten Suomessa ei pitäisi olla ainakaan poikkeuksellista vajausta lääkäreistä. Lääkärien koulutusmääriä on myös viime vuosina nostettu ja nykyään joka sadas ikäluokastaan koulutetaan lääkäriksi. Tällä koulutusmäärällä Suomen lääkäritiheys tulee nousemaan, mutta muutos tapahtuu hitaasti vuosien kuluessa.
Lääkärien työtaakkaa on jatkuvasti lisätty mm. tarkennetuilla vaatimuksilla sairauskertomusmerkinnöistä ja erilaisilla lausunto- ja todistusasioilla. Samaan aikaan on siirretty osa lääkärien perinteisistä töistä hoitajille. Kokonaisuudessa terveydenhuollon työtaakka on lisääntynyt huomattavasti hoitomuotojen kehittyessä ja hoitojen ulottuessa myös yhä huonompikuntoisiin ja vanhempiin potilaisiin. Kannattaako 80-vuotiaan mummon polviin leikata tekoniveliä tai 90-vuotiaan mummon sepelvaltimoita pallolaajentaa olisikin kokonaan toisen kirjoituksen aihe.
Viime syksynä uutisoitiin, että erikoissairaanhoidossa lääkärien työajasta jo 60 prosenttia kuluu paperitöissä. Kaikki lääkärien tietokoneiden ja paperien palvontaan käyttämä aika on suoraan pois potilastyöstä. Kirjoitin aiemmin myös sihteerin töistä, joita jouduin terveyskeskuksessa tekemään. Niiden lisäksi jouduin myös pukemaan ja riisumaan potilaita, toimimaan sosiaalityöntekijänä, nuorisotyöntekijänä ja vanhusten keskustelukaverina. Voin ihan hyvin tehdä myös sihteerin töitä, mutta on turha itkeä lääkäripulaa, jos lääkärin työpäivä täyttyy muulla kuin lääkärikoulussa opitulla.
Lääkäripulaa voi lievittää kolmella tapaa: lääkärimäärää lisäämällä, työnjakoa muuttamalla tai toimintaa tehostamalla. Lääkärikoulutusta on jo lisätty ja nyt valmistuvat ensimmäiset suuret kurssit. Koulutus on erittäin hidas tapa vaikuttaa lääkärimäärään ja koulutuksen lisäämisen vaikutus nähdään kunnolla vasta vuosikymmenten päästä. Koulutuksen lisääminen ei myöskään auta, jos lääkärit mieluummin hakeutuvat töihin muualle kuin lääkäripulasta kärsiviin suolakaivoksiin.
Julkisuudessa on keskusteltu myös terveydenhuollon työnjaon muuttamisesta. Ehkä näkyvimpänä keskusteluissa on ollut hoitajaresepti. Hoitajilla ei ole yhtä kattavaa farmakologista koulutusta kuin lääkäreillä ja pula hoitajista on paikoin jopa pahempi kuin lääkäripula. Onko mitään järkeä siirtää harvoille hoitajille lääkärien ydinosaamiseen kuuluvia tehtäviä, samalla kun lääkärit keskittyvät töihin, joihin lääkäreillä ei ole koulutusta? Hoitajille riittää enemmän kuin tarpeeksi hoitajien koulutuksen mukaisia töitä.
Kannattaisiko terveydenhuoltoon palkata esim. konekirjoittajia tekemään paperitöitä ja kirjoittamaan saneluita. Viime aikoina säästöjä tavoiteltaessa konekirjoittajista on päinvastoin pyritty eroon sillä seurauksella, että hitaasti kaksisormijärjestelmällä kirjoittavat kokeneet lääkärit käyttävät suuren osan päivästään tietokoneiden kanssa tappelemiseen. Terveydenhuollon toimintaa tulisi myös tehostaa muutenkin kuin käskemällä juoksemaan tai kirjoittamaan nopeammin. Jopa eduskunnan tarkastusvaliokunta puuttui syksyllä toimimattomiin terveydenhuollon tietojärjestelmiin ja tietojen käsin kopioimisen aiheuttamaan turhaan työhön.
En poissulje lääkärikoulutuksen lisäämistä yhtenä vaihtoehtona, mutta pelkkä koulutusmäärien nostosta paasaaminen kuvaa puhujan tietämättömyyttä ongelman luonteesta. Suomessa ei todellisuudessa ole kyse oikeasta lääkäripulasta vaan huonosta työnjaosta ja huonoista tietojärjestelmistä. Ongelmaa voi yrittää lievittää kouluttamalla lisää lääkäreitä, mutta lääkäripula ei korjaannu ennen kuin lääkärit saavat keskittyä lääkärin töihin."
Itse olen täysin samoilla linjoilla.
Työtaakkaa pitäisi kyllä vähentää. Havaintojeni mukaan -vuosieni aikana- konekirjoitus on siirtynyt lääkärin työksi, kun ennen se oli erillisen konekirjoittajan työtä. Samoin osa perinteisistä hoitajien töistä on siirtynyt lääkärille. Näin hoitajia on saatu osastoille enemmän, vaikka niistä on edelleen pula.
Työnjakoa pitäisi todellakin kehittää, ehkä pitäisi palata vanhaan järjestelmään. Tietojärjestelmät pitäisi keskittää niille, jotka osaavat sen.
Tuntuu, että työyhteisöissäkin on parannettavaa tai kehitettävää. Olen vain kuullut sellaista, sillä vasta suunnittelen lääkikseen hakemista. Mainitsemasi "lääkäripula ei korjaannu ennen kuin lääkärit saavat keskittyä lääkärin töihin" saattaa pitää paikkansa paremmin kuin hyvin. Sellaisia merkkejä on ainakin useimmilla muilla aloillakin, että vain koulutusta vastaava työ on sujunut.
On pohdittava myös koulutuksen ja työelämän vastaavuutta. Onko koulutuksessa kaikki tarvittava tieto työelämän kannalta? En tarkoita, että tietotaito pitäisi olla aina ajan tasalla, kun uusia tauteja ym. tulee koko ajan.
Entä hakijan soveltuvuus alalle? (vrt. Nokian rikollinen hoitaja yms.) Tarvitaanko vielä persoonallisuustesti hoitajien tapaan? Kuulemani mukaan alalle on hakenut myös sopimattomia ja/tai ei-motivoituneita. Ovatko työnantajatahot yhteydessä tiedekuntiin opiskelijoiden ammatillista kasvua ajatellen?
Kun koulutusjärjestelmä ja työelämäsektori toimivat hyvin, myös työssä viihtyy, minkä seurauksena mm. lääkäripula pienenee.
Tänää just eräs proffa totes katteltuaan isoja ja pienempiä kursseja, että nykyopiskelijoiden taso on täysin romahtanut, kun sisäänottomäärät on yli kaksinkertaistettu. Että hieno homma.
Opiskelijoiden tason laskeminen kuulostaa erikoiselta, koska hakijoiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen 15 vuoden aikana. Hakijoita on yhtä paikkaa kohden siis yhtä paljon, tai jopa enemmän kuin aikaisemin. Onko yleisesti abiturienttien taso laskenut, vai hakeeko lääketieteelliseen aikaisempaa heikompaa ainesta?
Lekureita tulisi vain alkaa houkuttelemaan enemmän muualta Suomeen. Itse olin juuri tänään ulkomaalaistaustaisen lääkärin tarkastuksessa. Suomen kielikin sujui erinomaisesti.
Tarjontaa lienisi sellaisista maista, joiden palkkataso jää merkittävästi Suomen taakse. Tuossa vieressä olisi jättimäinen Venäjä, mutta sieltä ei taida kovin paljoa olla lekureita meillä?
ajattelua - mistä sen maan ihmiset sitten saavat lääkäreitä, jos ne lähtevät toisiin maihin? Tyypillistä suomalaista ajattelua, kunhan meillä menee hyvin niin viis muista.
Valtiot eivät ole suljettuja kokonaisuuksia, eivätkä hallitukset omista kansalaisiaan - ja hyvä niin. Valtiot kilpailevat keskenään työvoimasta ja yrityksistä. Jos lääkärillä X on kehitysmaassa Y huonommat oltavat kuin Suomessa, niin kannustan muuttamaan tänne. Lääkärin X ei tarvitse kärsiä siitä, että on sattunut syntymään maahan, jossa on hankala tilanne. Minulle ihmiset ovat ensisijaisia, eivät valtiot. Itsekin haluaisin tehdä jatko-opintoni ulkomailla, enkä olla sidottu synnyinmaahani ikiajoiksi.
Oliko sinusta oikein, että DDR esti kansalaisiaan muuttamasta Länsi-Saksaan? Minusta tuollaiset rajoitukset ovat totalitarismia. Valtion tulee olla mielekäs asuinpaikka ja porkkanoin houkutella asukkaita, eikä käyttää pakkovoimaa.
ihmiset ensisijaisia, mutta kuitenkin haluaisit toimia niin, että ne köyhemmän maan ihmiset eivät saa lääkäripalveluja.
Eli ihmiset eivät olekaan sinulle ensisijaisia vaan nimenomaan SUOMALAISET!