mihin katosivat villiviinit
nuoruuteni päivät, jokitörmä
näin, miten valo ohitti
kulki kanssani hetken
näytti tietäni pimeyden läpi
nyt sydän lyö harhaan
yskin riekaleisilla keuhkoillani
en saa henkeä
jonain päivänä valo palaa takaisin
kylmyys päättyy
näen sinut siinä
laulamassa kastemaljaan
lunastamassa minua takaisin
* * * * * * * * * * *
yhdistelmä unta ja 39 asteen kuumetta ja ei, en ole varma onko tämä rakkausruno. Tulkinnanvaraista?
nuoruuteni päivät, jokitörmä
näin, miten valo ohitti
kulki kanssani hetken
näytti tietäni pimeyden läpi
nyt sydän lyö harhaan
yskin riekaleisilla keuhkoillani
en saa henkeä
jonain päivänä valo palaa takaisin
kylmyys päättyy
näen sinut siinä
laulamassa kastemaljaan
lunastamassa minua takaisin
* * * * * * * * * * *
yhdistelmä unta ja 39 asteen kuumetta ja ei, en ole varma onko tämä rakkausruno. Tulkinnanvaraista?
Vastaukset 7
Vanhimmat
tuskasta ja siitä ihmisen pienestä hetkittäisestä onnesta mikä kantaa elämässä, mutta minkä voi myös täysin rinnoin luovuttaa poismenon hetkellä.
Ihana ja varmasti rakkausruno. Kuume ikäänkuin karsii turhat:)
ja koskettava runo...
Kyllä tämä Rakkausrunoihin
kuuluu ja hyviin sellaisiin,
omalla tavallaan hyvin
syvällinenkin.
Toivotaan pikaista paranemista
ja minuun ei ole vielä silmäänsä
iskenyt...hitsi kun ei ole
kuumaa hiilihankoa minulla.
...tämä rakkausruno on
ja vielä hyvä sellainen.
näen näkymiä erojen
ja vaikka niitä rakkaimpia ei näe
silti ne sydämessä kuvina on.
ne rakkaimmat kohtaa taas
joku asia yhteen jossain tuo
olisiko sitten kastetilaisuus
jossa uutta ihmettä juhlistetaan
uudestaan voisi aloittaa...
tosi hyvä runo sinulta,
tulkinta voi olla sitä sun tätä.
hyvä dark...!!!
koin tässä runossasi niin että
villiviinit jokitörmän valon
joka kulki kanssasi kuuluvat
varmaan valoisiin muistoihin
jotka nuoruudessasi koit.
Valo on palaamassa, kevät
edessä ja vaikka se kipuja tuottaakin
niin uusi elämä versoo.
Tuo, "laulamassa kastemaljaan
lunastamassa minua takaisin"
oli hieno päätös kauniille
runollesi joka mielestäni
oli kyllä rakkausruno, ainakin
rakkaus elämään
Kaikki runot ovat tulkittavissa niin monella tapaa kuin on lukijoitakin, eikä voida siis sanoa, että yksi tulkinta on väärä tai toinen oikea. Kirjoittaja voi toki kuvailla, saavuttaa sen mielenmaisemansa ja jättää siihen sivelmen jälkensä, mutta lopussa vastuu jää aina lukijalle.
Kiitos kun piditte!
vastuu jää aina lukijalle.
Mutta kyllä minäkin tämän rakkausrunoksi tulkit-
sen. Ja suorastaan ihmettelen, miten olet 39:n
asteen kuumeessa pystynyt tähän !
Hitzi, ja nyt huomaan yhden yhtäläisyyden omaan
runooni. Enkä varmana ollut lukenut runoasi en-
nen omani tuomista - sattumaa täysin.
Runosi on vahva, oikeastaan aika vaikea kommen-
toitavaksikin. Mutta kuten aina, pidin.
Toipumisiin.