en ollut löytävinäni vastauksia

1)Nurkat ja oven edustat on ollut meillä aina ne kakkimispaikat, joten hiekkalaatikot on sijoitettu kyseisiin paikkoihin, tietysti oven eteen ei käytännössä onnistu laittamaan laatikkoa. Kun näätä on alkanut peruuttelemaan johonkin, niin nopeasti nostettu laatikolle, jos on tehnyt tarpeensa, ollaan kehuttu, tai joskus annettu makupala kiitokseksi. Laatikolle saattaa joutua nostamaan jopa 25 kertaaa,samalla kierroksella, joten sitkeyttä ja pitkää pinnaa tarvitaan. Isommat jätökset pitää poistaa päivittäin, jotkut fretit eivät muuten suostu käymään laatikolla. Ja eipä se mukavaa ole, jos kakkaa laatikko täynnä, mennä sinne tassuttelemaan.
2)Puremisesta...fretille pitää tehdä selväksi kuka on pomo.Minkäänlaista puremista ei tule sallia. Kasvattaja on jo aloittanut puremattomaksi opettamisen, mutta omistajalle jää isoin työ. Meillä ollaan eniten käytetty sanaa:"EI" :) Sitten siihen päälle näpäytys kuonolle, niskanahasta kiinni otto. Itsepäisyyttä pitää olla enemmän kuin fretillä, eli erittäin paljon. Jos kuitenkin palaa pinna, mieluummin laita fretti jäähylle, ja laske 100 alas päin, kuin satutat pikkuista.
Kaikilla freteillä on oma luonteensa, joka vaikuttaa myös näihin opetus asioihin, joku saattaa oppia nopeasti, kuin taas toinen voi olla hirveä jääräpää, jolla ei ole aikomustakaan käydä laatikolla..ym.

Oppii todella nopeasti kun vahtii vähän...kun meinaa tehdä niin viedään laatikolle ja sen jälkeen makupala. Kyllä tepsii!! Meillä käy aika usein niin että kun huomaa et on ihmisiä laatikon lähettyvillä niin mennään sinne ja yritetään olla mukamas vääntämässä. Sit hyppää pois ja kerjää. JOka kerta tulee kyl makeet naurut kun ei siellä ookkaan mitään ja toinen on tekevinään =) noo sit kun ei saakkaan makupalaa niin menee takaisin ja vääntää väkisin pienet pisut. Uskomattoman viisaita eläimii!!Käy kyllä sit muutenkin melkein aina laatilla HUOM melkein aina en tiedä onko kukaan saanu 100% käymään??

No pureminen taas niin meillä oli aika hurjaa kun fretti meille tuli, se puri ihan koko ajan ja tosi kovaa...ei voinu käsitellä ilman hanskoja ja aina kengät jalassa ja lahkeet tiukasti kengissä.

Noo meinas jo usko mennä mutta sit meille tuli asuu kaveri joka ei ollu niin kauhuissaan pienistä verenvuodoista eli se antoi purra ja käsitteli sitä ilman hanskoja ym. pikku hiljaa mekin ja sit alettiin. Huomasimme että kannattaa vinkasta aika kovaa jos puree niin se ymmärtää että sattuu. Nykyään ei ole tietoakaan siitä että on joskus purru =) nukkuu lasten kasvojen vieressä, ei välitä mitään vieraista jne. Aika usein saattaa antaa pusujakin =)

Eli älä luovuta!