Raha ratkaisee Suomessa
terveyspalvelujen saannin ja tason
Kokoomuslainen Sirpa Asko-Seljavaara, kansanedustaja, loihe lausumahan Iltalehdessä: ahkeruus arvoonsa.
"On potilainen etu, jos osaava lääkäri, oman alansa spesialisti hoitaa potilaita yksityisellä lääkäriasemalla tai sairaalassa. Potilaat pääsevät oman lääkärinsä hoitoon, saavat ajan nopeasti ja aina spesialistin hoidon. Silmälääkäreiden, gynekologien, kirurgien ym. spesialistien vastaanotoilla käy paljon pieni- ja keskituloisiakin ihmisiä, jotka arvostavat hhyvää ja nopeaa hoitoa. Nämä potilaat ovat tällöin poissa sairaaloiden ruukaisilta polikliikoilta ja sairaalt voivat keskittyä vaikeampiin ja vaativampiin hoitoihin.
Kun työvoimapula maamme terveydenhuollossa ja muillakin aliolla on kasvamassa, ei työn tekemistä pidä rajoittaa. Päin vastoin, siihen pitää kannustaa.
Kieltäisikö puheenjohtaja Urpilainen myös kaupunginorkesterin soittajaa opettamasta vapaa-aikanaan naapurin tyttöä viulunsoitossa? Pitäisikö kaikki keikkatyö oman työn ohella kieltää.
(SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen kieltäisi julkisen terveydenhuollon palvelukssa olevia läkäreitä pitämästä vastaanottoa vapaa-aikanaan.)"
***
Milloin ylitetään Suomessa se raja, jolloin osingot ovat kasvaneet suuremmiksi kuin kansanterveyteen käytetetyt verorahat. Yksityisten lääkärifirmojen osingot, kotimaisten ja ulkomaisten.
Lisäksi Kansaneläkelaitos maksaa julkisilla varoilla yksityisen sairaanhoidon kustannuksia. Tämä yksityisten saama tuki varorahoista on poissa terveyskusten budjetista ja erikoissairaanhoidosta.
***
Suomessa terveyspalveluja tarvitsevat jakautuvat:
- perusterveydenhuolto terveyskeskuksissa, jotka käyttävät keikkalääkäreitä yhä enemmän
-- keikkalääkärit eivät saa kirjoittaa lähetettä erikoislääkärille eikä terveyskeskuksissa ole erikoislääkäreitä, lukuunottamatta siellä omaa yksityistä vastaanottoaan pitäviä
-- terveyskeskuksessa erikoislääkäri voi pitää omaa yksityisvastaanottoaan. Yksityiselle (hänelle) pääsee heti - samalle lääkärille julkisella puolella - on useiden kuukausine jono.
Keikkälääkärit kirjoittavat antibioottireseptin. Täsmälääkettä heiltä ei saa eikä lähetettä laboratorioon tai erikoislääkärille.
Palkansaajat saavat yleensä ilmaisen työterveyshuollon, josta veronmaksajat maksavat puolet. Veronmaksajat siis maksavat palkansaajien työterveydenhuollosta - vaikka eivät itse kuulu työterveyshuollon piiriin.
Vakuutusairaat maksavat vakuutusmaksuja yksityisille vakuutusyhtiöille, vähentävät näitä verotuksessa, ja saavat nopean erikoissairaanhoidon yhteiskunnan kouluttamilta erikoislääkäreiltä.
Vuonna 2003 Suomen terveysmenot olivat 7,4 %. Tätä pienemmät terveysmenot olivat ainoastaan Irlannilla, Puolalla ja Slovakialla. OECD-maiden keskiarvo oli 8,8 %.
Vanhukset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Vanhusten hoitoon erikoistuneita lääkäreitä on erittäin vähän. Lääketiede kehittää uusia vanhuksille tarkoitettuja lääkkeitä, esim. alzheimer-taudin lääkitys on harpannut huimasti eteenpäin ja tauti on tulevaisuudessa kokonaan voitettavissa. Valitettavasti vanhukset eivät tiedä uusista lääkkeistä - eivätkä terveyskeskuslääkäritkään. Näin erittäin moni vanhus dementoituu täysin turhaan - Suomen huonon ja puutteellisen terveydenhuollon vuoksi.
Yksityinen hoito harvojen etu
josta kaikki maksavat
Suomessa on lähes miljoona köyhää tai köyhyysrajalla elävää ihmistä. Kun erikoislääkärien palkkiot ovat jopa 100-200 euron välillä. Hintahaitari on suuri.
Kun perusturva ja peruseläke on 500 euroa kuukaudessa, eivät perusturvalla elävät köyhät suomalaiset kyllä käy yksityisillä erikoislääkäreillä, vaikka kuinka "arvostavat hyvää ja nopeaa hoitoa". Mikä kylläkin kaikille kuuluisi - tasa-arvoisesti.
Mitä kehnompaa on julkinen palvelu - sitä paremmin yksityiset ansaitsevat - ja sitä suuremmat ovat yksityisten lääkäreiden verottomat pääomatulot, jotka he ovat palkan sijaan verotusta kiertääkseen.
***
Keikkalääkärit nostavat korkeaa palkkaa, mutteivät sitoudu potilaisiin tai paikkakuntiin ja heikentävät hoidon tasoa, väittää Kuopion yliopiston professori Olli-Pekka Ryynänen.
***
Näin on. On omakohtaisia kokemuksia. Olen täysin samaa mieltä professori Olli-Pekka Ryynäsen kanssa.
***
Silmälääkäri, gynekologi, korvalääkäri, sisätautilääkäri, vanhusten hoitoon erikoistunut lääkäri jne. pitäisi olla jokaisessa terveyskeskuksessa kaikkien kuntalaisten saavutettavissa. Erikoissairaanhoidon saatavuus terveyskeskuksiin, myös miljoonalle köyhälle, on suuri haaste yhteiskunnalle. Siihen haasteeseen ei ainakaan nykyinen hallitus tule puuttumaan suosiessaan kallista, huonoa "keikkalääkärisysteemiä" eli terveyspalvelujen privatisaointia.
terveyspalvelujen saannin ja tason
Kokoomuslainen Sirpa Asko-Seljavaara, kansanedustaja, loihe lausumahan Iltalehdessä: ahkeruus arvoonsa.
"On potilainen etu, jos osaava lääkäri, oman alansa spesialisti hoitaa potilaita yksityisellä lääkäriasemalla tai sairaalassa. Potilaat pääsevät oman lääkärinsä hoitoon, saavat ajan nopeasti ja aina spesialistin hoidon. Silmälääkäreiden, gynekologien, kirurgien ym. spesialistien vastaanotoilla käy paljon pieni- ja keskituloisiakin ihmisiä, jotka arvostavat hhyvää ja nopeaa hoitoa. Nämä potilaat ovat tällöin poissa sairaaloiden ruukaisilta polikliikoilta ja sairaalt voivat keskittyä vaikeampiin ja vaativampiin hoitoihin.
Kun työvoimapula maamme terveydenhuollossa ja muillakin aliolla on kasvamassa, ei työn tekemistä pidä rajoittaa. Päin vastoin, siihen pitää kannustaa.
Kieltäisikö puheenjohtaja Urpilainen myös kaupunginorkesterin soittajaa opettamasta vapaa-aikanaan naapurin tyttöä viulunsoitossa? Pitäisikö kaikki keikkatyö oman työn ohella kieltää.
(SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen kieltäisi julkisen terveydenhuollon palvelukssa olevia läkäreitä pitämästä vastaanottoa vapaa-aikanaan.)"
***
Milloin ylitetään Suomessa se raja, jolloin osingot ovat kasvaneet suuremmiksi kuin kansanterveyteen käytetetyt verorahat. Yksityisten lääkärifirmojen osingot, kotimaisten ja ulkomaisten.
Lisäksi Kansaneläkelaitos maksaa julkisilla varoilla yksityisen sairaanhoidon kustannuksia. Tämä yksityisten saama tuki varorahoista on poissa terveyskusten budjetista ja erikoissairaanhoidosta.
***
Suomessa terveyspalveluja tarvitsevat jakautuvat:
- perusterveydenhuolto terveyskeskuksissa, jotka käyttävät keikkalääkäreitä yhä enemmän
-- keikkalääkärit eivät saa kirjoittaa lähetettä erikoislääkärille eikä terveyskeskuksissa ole erikoislääkäreitä, lukuunottamatta siellä omaa yksityistä vastaanottoaan pitäviä
-- terveyskeskuksessa erikoislääkäri voi pitää omaa yksityisvastaanottoaan. Yksityiselle (hänelle) pääsee heti - samalle lääkärille julkisella puolella - on useiden kuukausine jono.
Keikkälääkärit kirjoittavat antibioottireseptin. Täsmälääkettä heiltä ei saa eikä lähetettä laboratorioon tai erikoislääkärille.
Palkansaajat saavat yleensä ilmaisen työterveyshuollon, josta veronmaksajat maksavat puolet. Veronmaksajat siis maksavat palkansaajien työterveydenhuollosta - vaikka eivät itse kuulu työterveyshuollon piiriin.
Vakuutusairaat maksavat vakuutusmaksuja yksityisille vakuutusyhtiöille, vähentävät näitä verotuksessa, ja saavat nopean erikoissairaanhoidon yhteiskunnan kouluttamilta erikoislääkäreiltä.
Vuonna 2003 Suomen terveysmenot olivat 7,4 %. Tätä pienemmät terveysmenot olivat ainoastaan Irlannilla, Puolalla ja Slovakialla. OECD-maiden keskiarvo oli 8,8 %.
Vanhukset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Vanhusten hoitoon erikoistuneita lääkäreitä on erittäin vähän. Lääketiede kehittää uusia vanhuksille tarkoitettuja lääkkeitä, esim. alzheimer-taudin lääkitys on harpannut huimasti eteenpäin ja tauti on tulevaisuudessa kokonaan voitettavissa. Valitettavasti vanhukset eivät tiedä uusista lääkkeistä - eivätkä terveyskeskuslääkäritkään. Näin erittäin moni vanhus dementoituu täysin turhaan - Suomen huonon ja puutteellisen terveydenhuollon vuoksi.
Yksityinen hoito harvojen etu
josta kaikki maksavat
Suomessa on lähes miljoona köyhää tai köyhyysrajalla elävää ihmistä. Kun erikoislääkärien palkkiot ovat jopa 100-200 euron välillä. Hintahaitari on suuri.
Kun perusturva ja peruseläke on 500 euroa kuukaudessa, eivät perusturvalla elävät köyhät suomalaiset kyllä käy yksityisillä erikoislääkäreillä, vaikka kuinka "arvostavat hyvää ja nopeaa hoitoa". Mikä kylläkin kaikille kuuluisi - tasa-arvoisesti.
Mitä kehnompaa on julkinen palvelu - sitä paremmin yksityiset ansaitsevat - ja sitä suuremmat ovat yksityisten lääkäreiden verottomat pääomatulot, jotka he ovat palkan sijaan verotusta kiertääkseen.
***
Keikkalääkärit nostavat korkeaa palkkaa, mutteivät sitoudu potilaisiin tai paikkakuntiin ja heikentävät hoidon tasoa, väittää Kuopion yliopiston professori Olli-Pekka Ryynänen.
***
Näin on. On omakohtaisia kokemuksia. Olen täysin samaa mieltä professori Olli-Pekka Ryynäsen kanssa.
***
Silmälääkäri, gynekologi, korvalääkäri, sisätautilääkäri, vanhusten hoitoon erikoistunut lääkäri jne. pitäisi olla jokaisessa terveyskeskuksessa kaikkien kuntalaisten saavutettavissa. Erikoissairaanhoidon saatavuus terveyskeskuksiin, myös miljoonalle köyhälle, on suuri haaste yhteiskunnalle. Siihen haasteeseen ei ainakaan nykyinen hallitus tule puuttumaan suosiessaan kallista, huonoa "keikkalääkärisysteemiä" eli terveyspalvelujen privatisaointia.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ja jäljelle ei jää muuta kuin näivetys kuolemaa ja kuolemaa.
Sairasta on suomalainen terveydenhuolto.
Rahat tai henki -on nykyisen privatisoituneen sairaanhoidon sairasta terveydenhuoltoa.
Näin kansanedustaja Asko-Seljavaara puolustaa yksityisiä palveluita.
"Kieltäisikö puheenjohtaja Urpilainen myös kaupunginorkesterin soittajaa opettamasta vapaa-aikanaan naapurin työttöä viulunsoitossa?". Kansanedustaja kysyy Iltalehdessä "Suorin sanoin".
Kaupunginorkesterin soittajaa pitäisi kieltää opettamasta, mikäli hän perustaisi oman soittoyrityksen ja nostaisi yrityksensä kautta palkkansa, joka olisi suurempi kuin kaupungin maksama, verottomina pääomatuloina.