mutta..olen synnyttänyt kuukausi sitten ihanan tytön.hän on koko maailmani..mutta olen varmasti siin sivussa työntäny miestäni pois..hän on nytkin kavereilla.on ollut joka viikonloppu,loppuraskauessakin,ja enpä hänt siit kieltäny ole ikinä.aikuinen ihminen tietää mitä tekee..luulempa et tää suhde ei sitte kovin kauaskantoinen olekkaan,vaikka tosi hölmönä luulin et vauva muuttas jotain. eihän se mitään muuttanu..ainakaan miehen elämästä.minut se pysäytti täysin ja ihanampaa ei olla voi.
olisko tääl kettään joka jaksas jutskaa kun on kovin yksinäisii nää illat aina. ja kavereita ei tietekä enää ole kun raskausaikana en päässy oikee mihinkään,ja nyt en malta lähtee..ja tosin imetänkin,etten voiskaan. mammajuttui ei oikein jaksa kukaan kuunnellakkaan ja mulle tää on niin uus ja ihana juttu,ja kun ikää on jo 36 niin oletan olevani oikeutettu puhumaan tästä asiasta loputtomiin :)
olisko tääl kettään joka jaksas jutskaa kun on kovin yksinäisii nää illat aina. ja kavereita ei tietekä enää ole kun raskausaikana en päässy oikee mihinkään,ja nyt en malta lähtee..ja tosin imetänkin,etten voiskaan. mammajuttui ei oikein jaksa kukaan kuunnellakkaan ja mulle tää on niin uus ja ihana juttu,ja kun ikää on jo 36 niin oletan olevani oikeutettu puhumaan tästä asiasta loputtomiin :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
tyttären johdosta! Tulee mieleen ne ajat, jolloin sain 32-vuotiaana esikoistyttäreni. Se oli valtava, suorastaan pelottava, elämänmuutos, mutta hän ja hänen kaksi nuorempaa sisarustaan ovat ilman muuta parasta, mitä minulle on tapahtunut. Nyt he ovat jo aikuisia kaikki.
Mies ei varmastikaan tunnu tällä hetkellä kovin tärkeältä, mutta jos kuitenkin haluat edesauttaa sitä, että tyttärellä on elämässään lähi-isä, panosta hiukan häneenkin. Anna hänen pidellä tytärtä sylissään, vaikka kylvettää hänet tms., niin että hän kiintyy lapseensa. Kerro olevasi onnellinen perheestänne - jos niin on - tms. Mies tuntee itsensä tarpeettomaksi teidän kahden yhteyden nähdessään, ja keksii itselleen muuta tekemistä. Sinulla, joka olet kantanut lasta 9 kk, synnyttänyt sen maailmaan ja imetät sitä, on tietystikin paljon syvempi suhde lapseen kuin miehellä voi olla, mutta anna miehellesi mahdollisuus kasvaa isäksi.
Sinun itsesi kannattaa suoda itsellesi kunnon rauhoitusaika, jolloin olet kotona, hoidat lastasi, lepäät kun voit ja vaikka laitat herkkuja miehellesi, jos energiaa riittää. Muut riennot voit jättää toistaiseksi kokonaan syrjään. Niihin ehtii kyllä vielä myöhemminkin.
Pidä vain tytärtäsi elämäsi pääasiana! Joudut silloin antamaan paljon, mutta vuosien kuluessa
saat sen takaisin korkojen kanssa. Ilmeisesti
mies ei ole kypsä isäksi enempää kuin puolisok-
sikaan ja sille sinä et luultavasti voi mitään.
Oli naivi luulo että vauva parantaisi tilannetta
- se näet tekee yleensä päinvastoin jos suhde ei
ole vahva sitä ennen, koska lapsi vaatii niin paljon. Mutta iloitse lapsestasi ja aikana jolloin
itse en mihinkään päässyt (eikä ollut nettiä) luin
paljon hyviä kirjoja (esim. elämänkertoja) ja itselleni ne avasivat paljon elämää ja näkemyksiä.
tosiaankin ,minunkin on t4ehtävä jotain kaikkien onnen eteen.mies kyllä kylvettää ja on vauvasta tosi onnellinen.joskus vaan tulee sellainen olo et olen itse aiheuttanut tän erkanemisen. mutta kyllä tämä tästä alka paranemaan. kevät terv.emo ja poikanen