Muodollisesti eläkeikää voidaan nostaa lailla, mutta se ei välttämättä nouse silti käytännössä.
"Lakisääteisellä alaikärajalla ei välttämättä ole vaikutusta eläkkeelle siirtymiseen. Selvästi alhaisin ikäraja on Ruotsissa, 61. Paineita korotukseen ei näytä olevan, sillä ruotsalaiset jaksavat nykymallillakin tehdä töitä suomalaisia pidempään."
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/02/suomalaisilla_on_kovin_kiire_elakkeelle_575852.html
Suomessa työelämä on kuluttavampaa ja työilmapiiri huonompi kuin esim. Ruotsissa. Täällä tehdään myös enemmän sairaana töitä, kun Ruotsissa työlainsäädäntö ja -kulttuuri ovat sellaisia, että ihmiset uskaltavat pitää sairauslomia.
Hallitus voi nostaa eläkeiän vaikka sataan vuoteen, mutta sillä ei ole välttämättä vaikutusta siihen, missä iässä ihmiset jäävät pois työelämästä. Sillehän ei voi mitään, jos ei enää ole työkykyä.
"Lakisääteisellä alaikärajalla ei välttämättä ole vaikutusta eläkkeelle siirtymiseen. Selvästi alhaisin ikäraja on Ruotsissa, 61. Paineita korotukseen ei näytä olevan, sillä ruotsalaiset jaksavat nykymallillakin tehdä töitä suomalaisia pidempään."
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/02/suomalaisilla_on_kovin_kiire_elakkeelle_575852.html
Suomessa työelämä on kuluttavampaa ja työilmapiiri huonompi kuin esim. Ruotsissa. Täällä tehdään myös enemmän sairaana töitä, kun Ruotsissa työlainsäädäntö ja -kulttuuri ovat sellaisia, että ihmiset uskaltavat pitää sairauslomia.
Hallitus voi nostaa eläkeiän vaikka sataan vuoteen, mutta sillä ei ole välttämättä vaikutusta siihen, missä iässä ihmiset jäävät pois työelämästä. Sillehän ei voi mitään, jos ei enää ole työkykyä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
On aivan eriasia nostaa eläkeikää, kuin jäädä eläkkeelle. Jokainenhan tekee töitä niillä resursseilla, mitä on. Jos tilanne on sellainen, että pitää sairauden takia jäädä eläkkeelle aiemmin, niin silloin jäädään eläkkeelle. Minulla nyt eläkeikä ei noussut mihinkään, se on jokatapauksessa 65 vuotta, vaikka en tiedä, pystynkö tekemään töitä lähellekkään sitä. Tosin kevyemmässä työssä ehkä kyllä. Silti ei ole mitään intoa lähteä eläkkeelle vielä, työssä on ihan kivaa.
Ennemmin otan tämän Pääministerin ehdotuksen, kuin muita, esim.veroprosentin rajun korottamisen tai sen, että terveydenhuolto tai sos.huolto supistettaisiin käytännössä olemattomiin. Vielä Suomessa sentään saa hoitoa, tosin siinäkin on parantamisen varaa ja vanhuksiakin pitää huomioida paremmin.
Kokonaisuutena Pääministerin esitykset olivat hyviä, globaalista tilanteesta huolimatta Pääministerin ehdotukset olivat kestävän kehityksen tiellä. Ennenkaikkea esille tuli suuri inhimillisyys heikompiosaisia kohtaan. Hän ottaa vastuuta myös tulevasta nuorisosta, jotka ovat tulevaisuuden kantava voima. KIITOS eikä anteeksi.
Toki kansanedustajat saavat nyt punnita ja äänestää ahdotukset nurinkin, mutta miettikööt ja todella tarkasti, mitä sitten tilalle.
Kestävästä kehityksesta tuskin voi puhua. Vanhanen ja Katainen ovat EK:n juoksupoikia. Kansan tai kansantaloudesta tuskin on kyse vaan yritysten ja niiden omistajien voiton maksimoimisesta keinolla millä hyvänsä.
Kansanedustajien eläkkeet
Eläketurvan rakenne
Kansanedustajien eläkejärjestelmää on vuoden 2005 alusta lukien muutettu niin, että kansanedustajan, ministerin ja Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan uran perusteella muodostuu yksi eläke.
Sen voi saada vanhuuseläkkeenä 65 vuoden iässä, työkyvyttömyyseläkkeenä jos työkyky menetetään ennen tätä ikää ja leskelle tai alle 18-vuotiaille lapsille myönnettävänä perhe-eläkkeenä kuoleman jälkeen.
Vähintään 7 vuotta em tehtävissä toiminut voi myös saada uransa jälkeen iästään riippumatta SOPEUTUMISELÄKKEEN, jos ei työllisty työmarkkinoilla.
Eläkkeen määrä
Eläke lasketaan uran pituuden ja viimeisten 15 vuoden aikana uralta saadun ansion perusteella. Eläke karttuu 4,0 % jokaista edustajana, ministerinä tai MEP:nä toimittua vuotta kohden.
Eläkkeen enimmäismäärä on 60 % uran 15 viimeisen vuoden ajalta lasketusta keskimääräisestä kuukausiansiosta. Kun eläke karttuu 4,0 % vuodessa, ENIMMÄISMÄÄRÄN saavuttaminen kestää 15 vuotta.
Tätä pitempi edustajaura ei enää tuota lisää eläkettä. Jos eläke myönnetään työkyvyttömyyseläkkeenä, siinä luetaan hyväksi myös ns tuleva aika eli aika työkyvyttömyyden alkamisesta 63 vuoden ikään.
Tältä ajalta eläke karttuu 1,5 % vuodessa 50 vuoden ikään saakka ja 1,3 % vuodessa ikävälillä 50 - 63 vuotta.
Riippuvuus muista eläkkeistä
Suomessa työeläkkeitä voi ansaita ikävälillä 18 - 68 vuotta eli noin 40 vuoden pituisena aikana. Useimmilla edustajilla on eläkkeelle siirryttäessä poliittisen uran lisäksi ansaittuna myös muita lakisääteisiä työeläkkeitä.
Nämä työeläkkeet maksetaan vuodesta 2005 alkaen aina sellaisenaan eli edustajaeläkkeet eivät vähennä työeläkkeiden määrää. Työeläkkeet puolestaan voivat vähentää edustajaeläkkeen määrää. Jos työeläkkeet ja edustajaeläke yhdessä ylittävät edustajaeläkkeen enimmäismäärän (60 % palkkiosta), niin ylittävästä osasta 62,5 % vähennetään edustajaeläkkeestä.
Kaikissa tapauksissa edustajaeläkkeenä maksetaan kuitenkin vähintään puolet edustajanuralta karttuneesta eläkkeestä.
Eläketurvan rahoitus
Edustajaeläkkeet maksetaan suoraan Suomen valtion budjettivaroista. Tulevaisuuden eläkkeisiin varaudutaan kuitenkin koko ajan rahastoinnilla.
Edustajat, ministerit ja MEP:t maksavat samansuuruista työntekijän eläkemaksua kuin muutkin työntekijät Suomessa. Maksun määrä on vuonna 2005 alle 53-vuotiaille 4,6 % ja yli 53-vuotiaille 5,8 % palkasta. Työntekijän eläkemaksu vähennetään myös jokaisen vuoden vuosiansiosta eläkkeen määrää laskettaessa. Maksut tilitetään Valtion eläkerahastolle. Se hoitaa valtion palveluksessa olevien eläkkeiden rahastoinnin Suomessa. Työnantajien eläkemaksua ei edustajien, ministerien tai MEP:n palkkioista Suomessa erikseen makseta.
Indeksisidonnaisuus
Eläkkeen määrää laskettaessa eläkkeen perusteena olevan ansio lasketaan 15 viimeiseltä vuodelta. Vuosiansioiden indeksitarkistuksissa käytetään erillistä vuosittain vahvistettavaa palkkakerrointa. Se lasketaan ja vahvistetaan joka vuodelle erillisenä lukuna, joka määräytyy elinkustannusten ja palkkojen nousun perusteella. Palkkakertoimessa ansioiden nousun painoarvo on 80 % ja elinkustannusten nousun painoarvo 20.
Jo myönnetyt maksettavat työeläkkeet Suomessa on sidottu ns eläkeindeksiin. Eläkeindeksissä elinkustannusten nousun painoarvo on 80 % ja ansioiden nousun painoarvo 20 % eli päinvastoin kuin palkkakertoimessa. Myös edustajaeläkkeitä korotetaan samalla indeksillä vuosittain.
Eläketurvan hoitotapa käytännössä
Suomessa valtion palveluksessa olevien eläkelaitos on Valtiokonttori. Se myöntää ja maksaa myös edustajien, ministerien ja MEP:ien eläkkeet. Eläkettä on haettava kirjallisesti uran päättyessä. Eläkkeet maksetaan kuukausittain ja ne ovat Suomessa veronalaista tuloa. Valtiokonttorin päätöksistä on mahdollista valittaa Eläkelautakunnalle ja sen päätöksestä edelleen Vakuutusoikeudelle.
Eläkkeen lisäksi ei muita etuja
Suomessa edustajaeläkkeisiin ei liity entisen edustajan kuoltua hautausavustusta. Eläkkeellä olevalle entiselle edustajalle ei myöskään makseta entisen edustajauran perusteella tukea matkustamiseen, asumiseen, lomailuun tai terveydenhuoltoon. Eläkkeen määrä on entiselle edustajalle samanlainen riippumatta hänen perhesuhteistaan tai alaikäisistä lapsistaan. Suomessa edustajauran päättymisen johdosta ei makseta lopettamiskorvauksia, erorahoja tai vastaavia tukia.
Edustajaeläkkeellä olevien määrä ja eläkkeiden määriä
Suomessa kansanedustajia on 200, ministereitä 18 ja MEP:ja 14. Näiden tehtävien perusteella eläkettä tai perhe-eläkettä maksetaan noin 400 ihmiselle. Lukumäärä on noin suuri siksi, että Suomessa vaalikauden pituus on 4 vuotta ja edustajien vaihtuvuus on yleensä ollut kaikissa vaaleissa noin 30 %. Edustajaeläkkeensaajista suurin osa on sellaisia entisiä edustajia, jotka ovat olleet edustajina vain yhden kauden. Sopeutumiseläkkeellä ennen 65 vuoden eläkeikää on noin 40 edustajaa. Maksettavien edustajaeläkkeiden keskimääräinen suuruus on vuonna 2006 ollut noin 1 500 € kuukaudessa. Määrä on kuitenkin eri ihmisillä laskutavasta johtuen varsin erilainen ja se riippuu oleellisesti uran pituudesta, näissä tehtävissä viimeisten 15 vuoden aikana maksetuista palkkioista ja entisen edustajan muista työeläkkeistä.