Isäni on pian eläkkeelle jäävä työmies, jolla alkoholin käyttö menee rankemmaksi koko ajan. Itse olen 37-vuotias yrittäjä mies ja kolmikymppisen pikkusiskoni kanssa yrittäneet kauniisti vihjailla viinan käytöstä, mutta vanhan kansan "äijälle" ei voi oikein mitenkään päin saada viestiä perille. Koska ongelmaahan hänellä ei ole, aina on työt tehty ja hommat hoidettu.
Itse asiassa kaikki alkoi vanhempimme erosta noin 15 vuotta sitten. Eron jälkeen on viinaa mennyt ja katkeruus äitiäni kohtaan on melkoista, vaikka eron syyt olivat molempien, ei vain äitini vika. Ilmeisesti juomisen syyt kumpuavat noista tapahtumista vaikka aina juoma on jollain tasolla maistunut. Mutta tällä hetkellä aletaan olla pisteessä, että ilman apua isä tulee valumaan todella pohjalle.
Jo monen vuoden ajan on raha-asiat menneet aivan kuralle ja palkasta menee koko ajan rahaa ulos-ottoon ja perintätoimistoista on tullut kirjeitä. Ja isä on todella hyvin tienaava alansa ammattilainen. Olen yrittänyt keskustella ja auttaa raha-asioissa, mutta hän ei suostu niistä puhumaan. Rahaa käydään "lainaamassa", mutta mielelläni yritän auttaa ja antaa vaikka tiedän ettei takaisin maksua tule. Itse onneksi pystyn näihin laskuihin rahaa antamaan koska taloutemme on kunnossa, mutta hävettää että isä käy lainaamassa rahaa yksinhuoltaja-siskoltani ja yllättäen maksut aina kestää.
Viimeiset pari vuotta on juominen alkanut olemaan liki jokapäiväistä. Jopa työmailla on selkeitä humalapäiviä, mutta koska kyseessä on vanha eläkkeelle jäävä ja kunnioitettu ammattimies, on työnantajallakin tapana katsoa toimintaa läpi sormien.
Joka ainoa vapaa hetki on kädessä olut/lonkero/siideri ja pidemmällä vapaalla kirkkaat. Tällä hetkellä omat asiat tuppaavat jäädä kokonaan tekemättä ja jopa henkilö kohtainen hygienia alkaa olla puliukko tasoa. Siskon poika ihmettelee isoisän omituisuutta ja ei ole puhettakaan, että voisimme antaa tyttäremme ja siskon pojan isoisän hoteisiin mökille, mitä hän kovasti haluaisi.
Nyt siis eläkkeen lähestyessä ja vapaa-ajan lisääntyessä olemme todella huolissamme isästämme. Pelottaa jo kuvitella, kuinka hän menee mökille viina/olut-lastien kanssa ja jumittaa siellä viikkotolkulla ympäripäissään. Ja pelottaa jo terveydenkin puolesta, kauan kroppa tuota kestää kun ruokavaliokaan ei ole sieltä terveimmästä päästä. Jos syödä nyt muistetaan.
Eli kuinka ihmeessä voimme edetä auttamisessa ja ongelman ymmärtämisessä, kun kyseessä on todella jäykkä ja jääräpäinen persoona. Jos otamme asian tuosta vaan puheeksi, pelkään että reaktiona on totaalinen suutuminen, joka vain pahentaa tilannetta (eli syy vetää viikon ränni, kun on kusipäisiä lapsia).
Jos jollakulla on neuvoja kuinka toimia, otamme kaikki neuvot miellellään vastaan. Olisi hyvä saada asiaan parannusta ennen eläkkeelle jäämistä, sen jälkeen voi asiat pahentua nopeastikin. Jos vaikka jonain kesänä voisi isä olla mökillä lastemme kanssa...
Itse asiassa kaikki alkoi vanhempimme erosta noin 15 vuotta sitten. Eron jälkeen on viinaa mennyt ja katkeruus äitiäni kohtaan on melkoista, vaikka eron syyt olivat molempien, ei vain äitini vika. Ilmeisesti juomisen syyt kumpuavat noista tapahtumista vaikka aina juoma on jollain tasolla maistunut. Mutta tällä hetkellä aletaan olla pisteessä, että ilman apua isä tulee valumaan todella pohjalle.
Jo monen vuoden ajan on raha-asiat menneet aivan kuralle ja palkasta menee koko ajan rahaa ulos-ottoon ja perintätoimistoista on tullut kirjeitä. Ja isä on todella hyvin tienaava alansa ammattilainen. Olen yrittänyt keskustella ja auttaa raha-asioissa, mutta hän ei suostu niistä puhumaan. Rahaa käydään "lainaamassa", mutta mielelläni yritän auttaa ja antaa vaikka tiedän ettei takaisin maksua tule. Itse onneksi pystyn näihin laskuihin rahaa antamaan koska taloutemme on kunnossa, mutta hävettää että isä käy lainaamassa rahaa yksinhuoltaja-siskoltani ja yllättäen maksut aina kestää.
Viimeiset pari vuotta on juominen alkanut olemaan liki jokapäiväistä. Jopa työmailla on selkeitä humalapäiviä, mutta koska kyseessä on vanha eläkkeelle jäävä ja kunnioitettu ammattimies, on työnantajallakin tapana katsoa toimintaa läpi sormien.
Joka ainoa vapaa hetki on kädessä olut/lonkero/siideri ja pidemmällä vapaalla kirkkaat. Tällä hetkellä omat asiat tuppaavat jäädä kokonaan tekemättä ja jopa henkilö kohtainen hygienia alkaa olla puliukko tasoa. Siskon poika ihmettelee isoisän omituisuutta ja ei ole puhettakaan, että voisimme antaa tyttäremme ja siskon pojan isoisän hoteisiin mökille, mitä hän kovasti haluaisi.
Nyt siis eläkkeen lähestyessä ja vapaa-ajan lisääntyessä olemme todella huolissamme isästämme. Pelottaa jo kuvitella, kuinka hän menee mökille viina/olut-lastien kanssa ja jumittaa siellä viikkotolkulla ympäripäissään. Ja pelottaa jo terveydenkin puolesta, kauan kroppa tuota kestää kun ruokavaliokaan ei ole sieltä terveimmästä päästä. Jos syödä nyt muistetaan.
Eli kuinka ihmeessä voimme edetä auttamisessa ja ongelman ymmärtämisessä, kun kyseessä on todella jäykkä ja jääräpäinen persoona. Jos otamme asian tuosta vaan puheeksi, pelkään että reaktiona on totaalinen suutuminen, joka vain pahentaa tilannetta (eli syy vetää viikon ränni, kun on kusipäisiä lapsia).
Jos jollakulla on neuvoja kuinka toimia, otamme kaikki neuvot miellellään vastaan. Olisi hyvä saada asiaan parannusta ennen eläkkeelle jäämistä, sen jälkeen voi asiat pahentua nopeastikin. Jos vaikka jonain kesänä voisi isä olla mökillä lastemme kanssa...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ensimmäiseksi tulee mieleen, että lopettakaa kaikki toiminta joka mahdollistaa juomisen jatkumisen. Juopon (anteeksi nimitys, mutta miksi kierrellä?) pelastaminen kerrasta toiseen esim. juuri rahaa antamalla estää häntä kohtaamasta todellista tilannettaan ja pysähtymään. Ja ilman tuota pysähdystä, alkoholistin omaa oivallusta, "pohjakokemusta" tms. raitistuminen ei tule onnistumaan. Omaisten ja muiden läheisten ihmisten hyvä tahto ei (valitettavasti) ole raitistanut ketään ainakaan pysyvästi.
Lukemisen arvoinen artikkeli alkoholistin kieltämisestä ja lähimmäisten roolista täällä: http://www.juwanet.org/sosterv/alkoholi/kielto.htm
..totuus on se, että alkoholiriippuvuuden edettyä pitkälle omaisten toimenpiteet eivät ratkaise juuri mitään.
Alkoholisti voi raitistua vain ja ainoastaan omasta tahdostaan, ja senkin edellytys on ongelmansa tiedostaminen ja myöntäminen, niin itselleen kuin muille.
Jääräpäisimmät päätyvät siihen vasta täydellisessä umpikujassa kun terveys pettää ja lääkäriltä tulee madonluvut.
Nämä muut vastaukset ovat asiaa. En viitsisi jankata samoja. Yksi ehdoton mitä ehkä jo noudatattekin, on että lapsenlapsia ei edes "paria ottaneena" tavata. Nyt mietit että "joo-o, taas yksi hänelle syy juoda oikein kunnolla -kun olen ihan yksin, lapsenlapsiakaan ei saa tavata-" Niin se luultavasti meneekin, ainakin alussa. Vasta kun hän ITSE tajuaa että häneltä menee KAIKKI, hän EHKÄ päättää tehdä asialle jotakin.. No, tuli sitten jankattua kuitenkin, mutta nuo asiat kun ovat totta.
Lopettakaa *mahdollistaminen* ja elvyttävättoimet (ruoka/siivous/rahoitus/ymmärtäminen). Koska noilla avustustoimilla juuri mahdollistatte juomisen jatkumisen.
Raakaa peliä, mutta antakaa alkoholistinne ITSE selvittää velkansa ja juomisesta aiheutuneet mokat. Tuon jälkeen hän juo, joko itsensä hengiltä, tai yrittää auttaa ITSE itseään.
Järjen puhuminen juovalle alkoholistille on ihan yhtä tyhjän kanssa. Saatte vain *katteettomia* lupauksia alkoholistiltanne. Sellaisia, joita hän uskoo teidän haluavan kuulla. Mutta todellisuudessa hän vain varmistaa lisäaikaa jatkojuomiseen.
joten hakekaa jotain henkistä tukea itsellenne ennen kuin olette pulassa itsenne kanssa.
A-klinikka, Al Anon, MT-toimisto tai seurakunnan sielunhoitotyö ovat mahdollisia.
Isäsi juominen ei ole sinun syysi tai muiden sukulaisten aiheuttamaa.
pahimpaan. En halua peloitella mutta sivusta seurasin kun sukulaiseni joi itsenä kuutamolle. Jalat ja järki lähti. Siinä ei auttanut itkut, huudot eikä rukoilut. Nyt tilanne on se, että mies makaa vuodeosastolla tieto pois.
Lähimmäinen on täysin voimaton kun katkeruus, viha, välinpitämöttömyys ja viina ottaa täydellisen vallan. Nyt oikeastaan vasta ymmärrän mitä on alkoholismi. Kyllä ihmiset pienestä rutisee ja jotkut jaksavat vielä syyllistää kohtuukäyttäjiä tai viikonloppu juhlijoita. Kun kossua menee kaksipulloa raakana jokapäivä parivuotta niin se alkoholismia ja sitä voi sanoa sairaudeksi. Alkoholismi on metka tauti. Siitä ei voi parantua kuin omalla tahdolla. Piste.