Älkää menkö naimisiin ilman

avioehtoa, tai voi käydä ni...

Avioliittoni ajautui lopullisesti karille 2004, kun monen vuoden riitojen, eripuran ja välien rikkoutumisen jälkeen päätin laittaa vireille avioeroprosessin 2004.
Virallinen ero astui voimaan alkuvuonna2005.
Emme moniin vuosiin entisen puolisoni kanssa olleet eläneet yhteiselämää, jossa täyttyisi edes jollain tavalla ne asiat, mitä avioliiton yleisesti odotetaan sisältävän. Lähes kaikki kommunikointi välillämme oli pelkkää toisen mollaamista. Asiallisissa puheväleissä emme olleet olleet pikiin aikoihin.


Päätös muuttaa pois rakentamastani mukavasta pikkutalosta helsingissä ei ollut helppo, koska nuorempi poikani (-89) oli tuolloin vielä alaikäinen. Hänen kanssaan minulla on hyvä isä-poika suhde, niinkuin on vanhemman poikanikin kanssa. Vanhempi poikani on muutti pois kotoa paria vuotta ennen eroa.
Avioliitto oli kuitenkin ajautunut jo niin umpikujaan, etten enää kyennyt pitempään asumaan puolisoni kanssa saman katon alla ja ymmärtääkseni puolisonikin oli melko loppuunpalanut suhteessamme. Tuolloin päättelin myös nuoremman poikani olevan jo sen ikäinen, että ymmärtää poismuuttoni todellisen syyn, eikä ajattele millään tavoin olevansa syyllinen poismuuttooni.


Olen koko ikäni tehnyt kahta työtä lähes lomitta, ansaitakseni sen verran, että pystyimme elämään mukavissa elinoloissa. Lähes kokonaan olen omin käsin rakentanut talomme.


Poismuuttoni ja eron halusin aiheuttavan mahdollisimman vähän haittaa ja muutoksia poikieni elämään ja ja varsinkin kotona vielä asuvan poikani elinympäristöön siihen asti, kunnes hän on täysi-ikäinen ja koulunsa käynyt, siksi en silloin edes kunnolla harkinnut välitöntä osituksen suorittamista ja talon myyntiä. Hyvin hän koulunsa suorittikin (yo-2008) ja muutenkin on tavoiltaan ihan mallipoika!. Poika tuli täysi-ikäiseksi alkuvuonna 2007.


Ero- ja poismuuttopäätöksen tein sillä perusteella, että poikani kärsii enemmän eläessään samassa taloudessa elävien pahoinvoivien vanhempien kanssa, kuin tasapainoisempien eronneiden erillään asuvien vanhempiensa kanssa.


Laitoin avioeroprosessin vireille kesällä 2004 ja muutin pois pääkaupunkiseudun ulkopuolelle pieneen (halpaan) vuokra-asuntoon. Juuri mitään en ottanut mukaan entisestä kodistani lähtiessä...13v vanhan auton, tietokoneeni, työkaluja ja vaatteet.


Mitään emme sopineet poismuuttaessani, ilmoitin vain puolisolleni, että nyt minä lähden.

Jotkut tutut sanoivat minulle, että kalliiksi tulee sinulle ottaa ero ja muuttaa vuokralle, kannattaako se? Ajattelin, että ”elämä on”...aivan sama miten käy, mutta pääasia oli päästä eroon kiduttavasta, pitkään jatkuneesta piinaavasta liitosta, josta kärsivät myös lapsemme.


Kalliiksihan se tuli minulle, kun piti alkaa entisen talomme yhteistä asuntolainoja maksamaan, sekä vuokraamastani asunnosta vuokraa. Hankin pikkuhiljaa huonekaluja, ja muuta kodin irtaimistoa kattiloista, huonekaluista ja lakanoista lähtien yhtäaikaa asuntooni. Talon kunnon ylläpidostakin aiheutui minulle kuluja eron jälkeen, joista vastasin yksin.


Auto, jota tarvitsen päivittäin töitteni tekemiseen, veteli viimeisiään, joten autolaina piti myös ottaa eron alkuvaiheessa. Onneksi entiselläni puolisolla sattui olemaan hyvä päivä ja hän suostuikin siihen että otan autolainan taloa vastaan.Jälkeenpäin sain kyllä kuulla kunniani, kuinka olen huijannut hänet takaamaan autolainan. Yksin en olisi voinut autolainaa, tai muutakaan lainaa saada taloa vastaan, kun olemme talon suhteen yhteisomistajia.



Poismuuttaessani katsoin täyttäväni elatusvelvollisuuteni puolisoani ja lastani kohtaan sillä, että puoliksi omistamani talo jäi poikani ja entisen puolisoni käyttöön.


Tuo taloudellinen etuus, jonka entinen puolisoni sai käyttöönsä, oli kuitenkin merkittävästi suurempi, kuin mitä minä olisin ollut velvollinen elatusmaksuina suorittamaan hänelle, joten pyysin häntä kompensoimaan edes jotain siitä minulle oman tiukan rahatilanteenikin vuoksi.

Tarkoitus oli, etten liian ahtaalle laita lapseni kanssa samassa taloudessa asuvaa äitä, jottei hän stressaannu toimistani tai vaateistani, koska lapseni olisi näin tehdessäni joutunut siitä kärsimään.


Ajattelin, että sitten kun omaisuuden jaotus tehdään, ositetaan omaisuutemme itse, tai otetaan lakimies suorittamaan se oikeuden mukaisesti. Siinä ajattelin huomioitavan puolisoni asuinhyödyn ja sen etten ole elatusmaksuja ex:lleni rahallisesti maksanut, enkä osallistunut poikani, ruoka,koulu yms. kuluihin. Sellaisiin poikani kuluihin, joita hän itse on hankkinut omaan käyttöönsä, tietokoneet, kamerat, ajokortti yms, olen aina osallistunut puolella. Äskettäiseen autohankintaan osallistuin vain kolmanneksella (koska poika oli ansiotöissä koulun ja armeijaan menon välillä ja äitinsä oli lupautunut osallistumaan kolmanneksella). Olen usein sanonutkin hänelle, että jos tarvitset rahaa, niin pyydä minulta, niin annan, jos minulla on mistä antaa.


Avioerosta ja poismuutostani toivuttuani jotenkin, pyysin ex:ni maksamaan puolet yhteisestä asuntolainasta kuukausittain ja jotain asumisestaan yhteisessä talossa, mutta noihin pyyntöihini hän ei juurikaan suostunut..muutaman 100€ suorituksen hän teki aikanaan v2005€, mutta eihän se riittänyt kattamaan edes hänen osuuttansa asuntolainasta, joten maksoin hänenkin osansa lainasta, koska olen käsittääkseni jollain tapaa vastuullinen huolehtimaan asuntolainasta yksin, jos exäni ei huolehdi osuudestaan.


Entinen puolisoni valitteli vähäistä maksukykyään, mitä olen ihmetellyt koko eroajan?

Kuinka säännöllistä normaalia kokopäivätyötä tekevällä ihmisellä voi olla tiukka rahatilanne, kun ei ole asuntolainaansa ole maksanut, eikä ole ”vuokrataakkaa” ... kaikki menot hänellä ovat olleet ainoastaan omaan ja lapsemme kulutukseen perustuvia ?

Tuosta tulee loogisesti mieleen se, että hän säästää rahaa kustannuksellani, jättämällä korvaamatta minulle hänen puolestaan maksamani asuntolainan ja huomioimatta ”asumisetuaan”...tiedä sitten? Ainakin minulle osoittamissaan sähköposteissa hän on ilmaissut säästävänsä kuukausittaisilla talletuksillaan pojille.


Sovimme kesä/syksyllä 2008 pitävämme osituskokouksen. Se pidettiinkin 5.10.2008 talossamme, jossa tilaisuudessa oli sovittu tavoitteeksi pääsemään lainvoimaiseen ositus-sopimukseen. Molemmat poikamme olivat myös paikalla ätinsä toiveesta

Kokouksessa huomioitiin asumishyöty eroajalta, yksin omalla kustannuksellani tekemät talonmaalaus, korjaus yms. rahallisia asioita,maksamattomat elatusmaksuni ja koulukulut yms. joita yleisen lainkäytännön mukaan tulee huomioida osituksessa.

Asioista päästiin yhteisymmärrykseen ja lopuksi paiskattiin kättä suullisen sopimuksen syntymiseksi vanhemman poikani toiveesta. Tarkoitus oli, että lakimies kirjoittaa sopimamme ositus-sopimuksen lain pykälät täyttävään muotoon ja sitten allekirjoittamme sen.

exäni kiisti paria päivää myöhemmin sen, mitä sovittiin.


Tuon sopimuksen syntymisen vahvistaa vanhemman poikamme vanhemman poikamme (29v.) taatusti rehellinen lausunto kokouksesta, jossa hän oli läsnä pikkuveljensä kanssa äitinsä toiveesta. Kyllä ihminen myy sielunsa halvalla, kun menee kiistämään sovitun!!!

Kiistämällä suullisen sopimuksen syntyneen, hän leimaa sekä minut että poikansa valehtelijaksi, ja vain rahan takia..


Pojistani olen pitänyt huolta koko eroajan niin hyvin kuin olen pystynyt, niin taloudellisesti, kuin henkisestikin, niin alaikäisenä kuin täysi-ikäisenäkin.

Yhteyttä olen pitänyt nuorempaan poikaani lähes päivittäin koko eroajan, puhelimitse ja muin viestimin, paitsi nyt en niin paljon, koska hän on armeijassa.


Koko eroajan on entinen puolisoni on nauttinut ”vuokrattomasta” asumisestaan ja tiennyt, että hän siitä joutuu vastaamaan jossain vaiheessa...tuntuisi todella epäoikeudenmukaiselta minua kohtaan, jos oikeus, laki tai niiden edustaja, ei määrää häntä siitä korvausvelvollisuuteen minulle edes jollain tavalla. Se olisi törkeää epäoikeudenmukaisuutta varmaan jokaisen rehellisellä maalaisjärjellä varustetun mielestä?


Koska exäni kiisti tekemämme sopimuksen, pyysimme yhteisymmärryksessä raastuvan oikeutta määräämään pesänjakajan, joksi hainkin erään käsittääkseni kokeneen,exäni suositteleman lakinaisen.

Uskoni horjui pahoin lakimiesten oikeudenmukaisuuden tajuun, tavattuani käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan ensimmäisessä osituskokouksessa. Kokouksessa hän sanoi tapauksessamme tulemaan käyttämään sellaista laintulkintaa, että en tule saamaan osituksessa mitään hyvitystä siitä asumisetuudesta, jota exäni on yli 4v ajan kustannuksellani nauttinut. Se on hänen mukaan vakiintunut oikeuskäytäntö pitkään viivästyneissä ositustapauksissa.

Olen kolmelta puolueettomalta lakimieheltä kysynyt tuosta laintulkintatavasta, ja yksikään heistä ei ole kuullut moisesta.

Jos tuleva ositussopimus on maalaisjärjelläkin ajateltuna oikeudenmukainen, hyväksyn sen. Eli hyvät, loogiset perustelut pitää olla, niinkuin korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä.

Ei riitä se, etten voi saada hyvitystä päivämäärien, hämärien ennakkotapausten tai epäloogisten suositusten takia.


Pahin pelkoni osituksen suhteen on, että minut määrätään osituksessa takautuvasti korvaamaan jonkin käsittämättömän lain tulkinnan mukaan, jättikorvaus entiselle puolisolleni ja exäni pääsee kuin koira veräjästä asumishyötynsä suhteen.


Tuntuu niin käsittämättömän väärältä, että näin yksinkertainen asia voidaan laillisesti tehdä niin monimutkaiseksi, että joudumme mahdollisesti palkkaamaan kalliit lakimiehet kinastelemaan keskenään oikeudessa ties kuinka kauan, ennen kuin voimme molemmat jatkaa taas normaalielämää.



Olisi mukava tietää, kuinka ositus tulisi oikeudenmukaisesti ja tasapuoleisesti suorittaa.


Nim: Petri

23

4979

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • .mörkö.

      Miksi mennä naimisiin, jos varaudutaan eroon? Naimisiin meno ei ole tae onnelliseen avioliittoon enkä missään nimessä kehota ketään pysymään väkisin yhdessä varsinkin kun perheeseen kuuluu lapsia.

      Mutta mikä idea se sellainen on, että mennään naimisiin, hankitaan hienot puitteet ja tehdään perheonnen kustannuksella helvetisti töitä, jotta voidaan elellä hienosti?

      Olen tosi pahoillani niiden puolesta, joiden avioliitto on ajautunut umpikujaan. Ei ole silti mielekästä valella epäuskoa muihin. Avioliitto on yhteinen päätös, joka velvoittaa molemmat osapuolet suhteen ylläpitoon. Se vaatii aikaa, omaa panostusta ja peiliä, jota vilkaista silloin tällöin.

      Rahan kanssa pelaaminen on likaista peliä, mutta niin on myös ex-vaimon mustamaalaaminen netissä. Epäoikeutta on monissa muissakin asioissa kuin osituksissa.

      Ja tämä on vain minun mielipiteeni. Onnea uudelle elämälle nim. Petri

    • # # # . . . .

      Olet aivan oikeassa. Jokaisen tulisi tehdä ennen avioitumistaan yhteisymmärryksessä avioehto ainakin avioeron varalta. Pitää muistaa, ettei koskaan tiedä mitä elämässä eteen tulee. Tämä juttusi saattaa olla "niitä juttuja", joissa asianajajat pääsee rikastumaan, jos nimittäin lähdetään oikeudenkäyntien tielle. Harkitse kahteen kertaan sopimista, sillä pelkosi maksumiehen osasta saattaa toteutua.

      Mikäli poikasi asettuvat äitinsä puolelle, niin tilanteesi on toivoton kaikin puolin.

      Asianajajaa ei pitäisi päästää koskaan selvittämään konkurssia, kuolinpesää, tai tekemään osituksia, eikä muutoinkaan riitelyttämään vaikeassa tilanteessa olevia ihmisiä. - Noiden "ketkujen ja sotkijoiden" kuten he toisiaankin nimittävät, toiminta on milloin lakiin perustuvaa ja milloin lain ulkopuolella toimimista. Asianajaja on lain yläpuolella, jos heidän todetaan toimivan epärehellisesti. Asianajaja ei myöskään lähde toimimaan kollegaansa vastaan ja silloin häviät juttusi ja joudut maksumieheksi.

      Toivon sinulle selviämistä uuden elämän alkuun !

    • nix nax
      • ....Petri...

        Voiko sinuun saada yhteyden puhelimitse?

        Olen viimepäivät ollut niin hermona, etten oikein pysty keskittymään kirjoittamiseen enkä lukemiseen.


      • ..nixnax

        Keskustelin naisystäväni kanssa ositusasiastani koko illan, hän ulkopuolisena sai näkökantoihini uusia ulottuvuuksia ositusasiaamme moraaliselta kantilta katsoen.

        Kaiken minun ja pesänjakajan välillä käydyn keskustelun sähköpostitse hän luki.
        Itse olin kokenut lähes kaikki pesänjakajan viestit niin, että hänen taroituksensa on putsata minut
        niin tehokkaasti X:ni hyväksi, juridisia kikkailuja käyttäen, kuin mahdollista ja tuhota minun talouteni niin täysin, kuin lain rajoja hipoen pystyy X:ni hyväksi. Siihen tuo terävä nainen pystyy, jos niin haluaa.
        Nais ystäväni totesi luettuaan viestit, että rauhoitu nyt, ei pesänjakaja ole viemässä sinulta mitään, huomioi vain sen, että X on tavallaan pakoitettu asumaan poikanne vuoksi talossanne, sillä poikanne parasta kumpikin haluatte.

        Itse olen suhtautunut tähän asti koko ositusasiaani niin, että lain kirjain ja KKO:n ennakkotapaukset ovat faktaa, mitä ei voi kiistää, niiden mukaan on ositus toimitettava ositus,
        jotta niin moraalinen, kuin laillinen oikeus oikeus toteutuisi.
        Aikanaan syksyllä 2008 X:ni näin vaatikin osituksen suoritettavan.
        Perehdyin aioerolakiin ja päätöksiin KKO:n ennakkotapausten osalta täydellä tarmolla , tarkistuttaen käsitykseni lakimiehellä, jotta en tulkitse lakia väärin.

        Inhoan valehtelua ja vääristelyä yli kaiken, ne saa niskakarvani pystyyn!!!

        Ensimmäisessä kokouksessa käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja vääristeli tekemäänsä virallista pöytäkirjaa entisen aviopuolisoni eduksi, koska ei noteerannut mitenkään pöytäkirjassa exäni valehteluja, mutta kuitenkin valikoiden kirjasi siinä x:ni eduksi sanomiani,
        kuin esmes kysymykseen: "Sovitteko mitään poismuuttohetkelläsi". Pähkäilin pitkään muistellen sitä hetkeä kun ilmoitin X.leni , että olen pistänyt avioeron vireille ja muutan huomenna pois ja sanoin suunnilleen, että en muista mitään sovitun silloin, mikä on totuus. Koska emme sopineet silloin mitään jatkosta!
        Tuon sanomani perusteella pesänjakaja kirjasi pöytäkirjaan "Petri ei muista, mitä sovittiin."
        X:ni muisti välillä kokouksessa, että oltiin sovittu että hän saa asua yhteisomistamassamme talossamme ilmaiseksi ja välillä, ettei oltu sovittu mitään..sitä ei oltu kirjattu pesänjakajan pöytäkirjaan muutoin kuin, että X:ni kertoi sovitun, että hän saa asua ilmaisiksi niin kauan yhteisomistuksessamme olevassa talossa, kun poikamme opiskelee.

        Vituttaa syvästi, jos juttumme menee kalliiksi kustantaviin oikeusprosesseihin.

        Hyväksyn sen, että X:ni oli tavallaan ollut pakoitettu jäämään poismuuttaessani asumaan poikani kanssa yhteiseen taloomme, mutta en sitä, että hän on elänyt tavvallaan siivelläni monta vuotta, minun kustannuksellani.


    • Ol Playa

      Älkää menkö naimisiin ilman avioehtoa, älkääkä ilman puolisonkanssaoloaikaa.

      Kahta työtä jos teet ja vielä talon , on avioliitto takuulla tuhoontuomittu.

      Mies: Varaudu aina "piinaan" vaimosi taholta. Vaimo on olento, joka kaipaa enemmän huomiota kuin kasteltavat kukat. Kokeile kukkien hoitoa. Jollet saa huoneellista kukkia pysymään hengissä vuotta kauempaa, et tule saamaan hyvää avioliittoakaan.

    • maallikkojuristi

      >

      Jos vain pystyt todistamaan että olette tehneet osituksen esisopimuksen, niin vaadit pesänjakajaa ottamaan tämän huomioon. Kyllä suullinenkin osituksen esisopimus on osapuolia sitova.

      >

      Tuossa teit virheen. Vastapuoli on nyt ehkä saanut oman asianaisensa asian ratkaisijaksi. Pesänjakajan jääviydestä voisi yrittää kerätä näyttöä.

      >

      En ole minäkään kuullut. Onko lakinainen asianajaja vai muu lakimies? Ehkä hän on vain epäpätevä. Tai sitten hän katsoo että olet jo konkludenttisesti hyväksynyt ilmaisen asumisen koska et ole reagoinut siihen aikaisemmin.

      >

      No tuskinpa nyt noin menee. Sitä paitsi pesänjakajan tekemää ositusta voi aina moittia oikeudessa. Laita nyt aluksi faktat päivämäärineen paperille ja kirjoita vaatimuksesi pesänjakajalle (paljon selkeämmin kuin näissä kirjoituksissasi tänne ja ilman ylimääräisiä höpinäitä) niin ei tule näitä "X ei muista/tiedä mitä haluaa" mainintoja pöytäkirjoihin.

    • tuossa jutussasi

      että teitte suullisen sopimuksen.
      Todistajina kaksi poikaanne.
      Kirjoita tuo sopimuksenne paperille ja kysy pojiltasi että onko tämä sama kuin äitinne kanssa sovitte suullisesti. Jos on niin todistajien allekirjoitukset ja paperi mukaan sovitusneuvotteluihin.
      Mut varaan on tosiasia että lakimies vie kerman päältä jos se paikalla häärää.

    • .Petri

      ..ymmärtää. Pesänjakajalla on valta laajentaa oikeuksiaan niin, että hän voi tehdä lainvastaisia ratkaisuja, jos lailliset johtaisivat kohtuuttomaan tulokseen toista kohtaan, varsinkin lapsen ollessa kyseessä.

      Tapauksessani olemme ajatelleet lapsen parasta tärkeimpänä pointtina, ja sitä, että hän jää kotiinsa asumaan äitinsä kanssa.

      Siitä seuraa se, että minulle laillisesti kuuluvalle asumishyötykorvauksella kompensoidaan se, etten ole elatusvelvollisuudestani huolehtinut poismuuttaessani.

      Tuo tehdään inhimillisiin perusteisiin perustuen, tekemällä lain vastainen ratkaisu osituksessani.

      • .Petri

        ..tai itseasiassa olen täyttänyt elatusvelvollisuuteni, osuudellani talosta. Eletusvelvollisuuden voi täyttää muutoinkin kuin kahisevalla.


      • .Petri
        .Petri kirjoitti:

        ..tai itseasiassa olen täyttänyt elatusvelvollisuuteni, osuudellani talosta. Eletusvelvollisuuden voi täyttää muutoinkin kuin kahisevalla.

        tulkintatavan mukaan herää kysymyksiä?
        Koko eron aikana poikani on ollut alaikäinen ja jossain vaiheessa täysi-ikäinen käynyt koulua ollut koulun jälkeen ansiotöissä ja nyt armeijassa..miten nuo seikat vaikuttavat asiaan.
        Toinen seikka on se, että erossa puolisoni oli lähes pakoitettu jäämään taloon ja minä olin pakoitettu muuttamaan vuokra-asuntoon. Avioliittolain mukaanhan kumpikaan ei saa hyötyä toisestaan taloudellisesti.
        Poulisoni etu tilanteesa on se, ettei hänen tarvitse maksaa "vuokraa" niinkuin minun. Tulisikohan tulisikohan osittajan tasata tuo x-puolisoni kustannuksella?


      • maallikkojuristi
        .Petri kirjoitti:

        tulkintatavan mukaan herää kysymyksiä?
        Koko eron aikana poikani on ollut alaikäinen ja jossain vaiheessa täysi-ikäinen käynyt koulua ollut koulun jälkeen ansiotöissä ja nyt armeijassa..miten nuo seikat vaikuttavat asiaan.
        Toinen seikka on se, että erossa puolisoni oli lähes pakoitettu jäämään taloon ja minä olin pakoitettu muuttamaan vuokra-asuntoon. Avioliittolain mukaanhan kumpikaan ei saa hyötyä toisestaan taloudellisesti.
        Poulisoni etu tilanteesa on se, ettei hänen tarvitse maksaa "vuokraa" niinkuin minun. Tulisikohan tulisikohan osittajan tasata tuo x-puolisoni kustannuksella?

        >

        Eivät mitenkään. Kysymys lasten elatuksesta nyt saati sitten menneisyydessä ei kuulu pesänjakajan toimivaltaan.

        >

        Mikä pakotti? Ei mitään perhesuhteiden tai poismuuttojen motiiveja tutkita osituksessa tai missään muussakaan toimituksessa.

        >

        En ole ihan varma mitä tarkoitat tällä.

        >

        Olet täyttänyt (ainakin osan) lastesi elatusvelvollisuudesta antamalle heidän asua omistamassasi talossa. Sen sijaan avioliittolain mukainen elatusvelvollisuutesi ex-puolisoa kohtaan loppui avioeroon. Jos siis omistatte talon yhdessä niin exäsi saama oikeudeton asumishyöty = puolet vastaavan asunnon kohtuullisesta käyvästä (netto)vuokrasta ko. paikkakunnalla. Sinun kannattaa vaatia tätä asumishyötyä korvattavaksi osituksessa.


      • puolet ...
        maallikkojuristi kirjoitti:

        >

        Eivät mitenkään. Kysymys lasten elatuksesta nyt saati sitten menneisyydessä ei kuulu pesänjakajan toimivaltaan.

        >

        Mikä pakotti? Ei mitään perhesuhteiden tai poismuuttojen motiiveja tutkita osituksessa tai missään muussakaan toimituksessa.

        >

        En ole ihan varma mitä tarkoitat tällä.

        >

        Olet täyttänyt (ainakin osan) lastesi elatusvelvollisuudesta antamalle heidän asua omistamassasi talossa. Sen sijaan avioliittolain mukainen elatusvelvollisuutesi ex-puolisoa kohtaan loppui avioeroon. Jos siis omistatte talon yhdessä niin exäsi saama oikeudeton asumishyöty = puolet vastaavan asunnon kohtuullisesta käyvästä (netto)vuokrasta ko. paikkakunnalla. Sinun kannattaa vaatia tätä asumishyötyä korvattavaksi osituksessa.

        eihän se nainen siellä yksin asunut, myös 2 aikuista lasta asui siellä ja jos mies maksaa niiden asumisen niin naiselle ei jää kun kolmasosa maksettavaksi,eihän se nainen niistä lasten asumisesta toiseen kertaan maksa?
        Ja omistaahan tämä nainen jo puolet talosta.


      • maallikkojuristi
        puolet ... kirjoitti:

        eihän se nainen siellä yksin asunut, myös 2 aikuista lasta asui siellä ja jos mies maksaa niiden asumisen niin naiselle ei jää kun kolmasosa maksettavaksi,eihän se nainen niistä lasten asumisesta toiseen kertaan maksa?
        Ja omistaahan tämä nainen jo puolet talosta.

        Se jolla on ylipäätänsäkin jokin oikeusperuste asunnossa asumiseen kuten hallintaoikeus siihen, voi yleensä päättää siitä keitä muita siellä asunnossa asuu. Omistajat tasaavat keskinäiset suorituksensa ja kulunsa omistusosuuksien suhteessa, ei mitenkään asukkaiden lukumäärän mukaan ellei toisin ole nimenomaisesti sovittu. Eihän vuokra-asunnossakaan vuokra määräydy asuvan perheen koon mukaan vaan on sama asuipa siellä sinkku tai kymmenlapsinen suurperhe.

        Ex-puolison vastuu rajoittuu puoleen laskennallisesta nettovuokrasta juuri sen takia että hän omistaa sen toisen puolen. Myös hänellä on velvollisuus huolehtia lastensa elatuksesta ja tässä tapauksessa elatusvelvollisuuden jo päätyttyä molemmat puolisot ovat selvästikin yhtä mieltä siitä ettei niitä lapsia sieltä kadullekaan ajeta.


      • eikös..
        maallikkojuristi kirjoitti:

        Se jolla on ylipäätänsäkin jokin oikeusperuste asunnossa asumiseen kuten hallintaoikeus siihen, voi yleensä päättää siitä keitä muita siellä asunnossa asuu. Omistajat tasaavat keskinäiset suorituksensa ja kulunsa omistusosuuksien suhteessa, ei mitenkään asukkaiden lukumäärän mukaan ellei toisin ole nimenomaisesti sovittu. Eihän vuokra-asunnossakaan vuokra määräydy asuvan perheen koon mukaan vaan on sama asuipa siellä sinkku tai kymmenlapsinen suurperhe.

        Ex-puolison vastuu rajoittuu puoleen laskennallisesta nettovuokrasta juuri sen takia että hän omistaa sen toisen puolen. Myös hänellä on velvollisuus huolehtia lastensa elatuksesta ja tässä tapauksessa elatusvelvollisuuden jo päätyttyä molemmat puolisot ovat selvästikin yhtä mieltä siitä ettei niitä lapsia sieltä kadullekaan ajeta.

        tää äiti just kouluttanut ja elätti lapset,eikö ne sitten enää olekkaan sen miehen lapsia, kun ne on täysikäisiä, tarviihan ne muutakin , kuin asunnon ,esim. koulumaksut, autokoulut, ruoka ja vaatteet, vakuutukset, netti ja puhelinlaskut, eikö niitä lasketa, jos isä anto niiden vain asua.Ja kuluttihan ne lapset enempi sähköä, vettä ja jätettäkin enempi, kuin se eukko olis siellä yksin ollu.
        Joutuuko se nainen ne sitten yksin maksaan,vai kuuluuko ne periä lapsilta???


      • maallikkojuristi
        eikös.. kirjoitti:

        tää äiti just kouluttanut ja elätti lapset,eikö ne sitten enää olekkaan sen miehen lapsia, kun ne on täysikäisiä, tarviihan ne muutakin , kuin asunnon ,esim. koulumaksut, autokoulut, ruoka ja vaatteet, vakuutukset, netti ja puhelinlaskut, eikö niitä lasketa, jos isä anto niiden vain asua.Ja kuluttihan ne lapset enempi sähköä, vettä ja jätettäkin enempi, kuin se eukko olis siellä yksin ollu.
        Joutuuko se nainen ne sitten yksin maksaan,vai kuuluuko ne periä lapsilta???

        Epäolennaista. Harvemmin perheissäkään saati eron jälkeen lasketaan tavanomaisia elinkustannuksia kuittien kanssa, ja vaikka laskettaisiinkin, ei sillä ole mitään tekemistä osituksen kanssa. Ap kysyi pesänjakajan tekemästä osituksesta, vinkkejä perheen arjen pyörittämiseen voi lukea vaikka Kotiliedestä. Äiti, isä ja aikuiset lapset maksavat omia ja toistensa elinkustannuksia miten nyt vain heille kulloinkin sattuu sopimaan.


      • tässä,,,,
        maallikkojuristi kirjoitti:

        Epäolennaista. Harvemmin perheissäkään saati eron jälkeen lasketaan tavanomaisia elinkustannuksia kuittien kanssa, ja vaikka laskettaisiinkin, ei sillä ole mitään tekemistä osituksen kanssa. Ap kysyi pesänjakajan tekemästä osituksesta, vinkkejä perheen arjen pyörittämiseen voi lukea vaikka Kotiliedestä. Äiti, isä ja aikuiset lapset maksavat omia ja toistensa elinkustannuksia miten nyt vain heille kulloinkin sattuu sopimaan.

        tapauksessa olisin heittänyt aikuiset kakarat pihalle, kävivät sitte koulua tai ei, ja muuttanut pois.
        Kysymyksessähän oli yksinhuoltajuus eikä ehjä perhe.
        Ei kakaroitten paapomisesta saa kun rupia peffaan.


    • pulliainen

      Onhan se kovaa...

      Jutun otsikko oli "älkää menkö naimisiin ilman avioehtoa". Miksi? Oliko se vain erillinen mielipide? Eihän se tuohon tarinaan muuten liittynyt.

      Miten avioehto olisi parantanut tilannetta?

    • ..Petri

      Juttelin eilen entisen puolisoni kanssa asiallisesti tilanteesta. Kerroin että juttumme on menossa niin monimutkaiseksi, että siitä kinastelevat lakimiehet pitkää, kalliisti ja hartaasti lakituvissa.. siksi ehdoitin että tehdään mielummin ositus X:ni ehdoilla, koska minulla alkaa asian, lähinnä puolueelliseksi kokemani pesänjakajan vuoksi olla terveys koetuksella, (lekuri määräs kahdensorttisia rauhoittavia).

      X:ni sanoi ettei hän mitään rahallista hyötyä minusta halua eroajalta, koska kummatkin olemme poikamme parhaaksi toimineet.

      Lähetin juuri pesänjakajalle ilmoituksen, että olemme päätyneet keskinäiseen sopuratkaisuun kuinka haluamme osituksen suoritettavan välillämme ja tulemme myöhemmin sovittuna ajankohtana allekirjoittamaan haluamamme sisältöisen ositus-sopimuksen.

      Parempi varmaan antaa suosiolla parikymppitonnia hyvää X:lle, kuin alkaa riitelemään eri oikeusasteissa ja pitkittämään tätä stressaavaa tilannetta ties kuinka pitkäksi aikaa.

      • nix nax

        >>X:ni sanoi ettei hän mitään rahallista hyötyä minusta halua eroajalta, koska kummatkin olemme poikamme parhaaksi toimineet.>Pahin pelkoni osituksen suhteen on, että minut määrätään osituksessa takautuvasti korvaamaan jonkin käsittämättömän lain tulkinnan mukaan, jättikorvaus entiselle puolisolleni ”maksamattomien elatusapujen” vuoksi


      • ..nixnax..
        nix nax kirjoitti:

        >>X:ni sanoi ettei hän mitään rahallista hyötyä minusta halua eroajalta, koska kummatkin olemme poikamme parhaaksi toimineet.>Pahin pelkoni osituksen suhteen on, että minut määrätään osituksessa takautuvasti korvaamaan jonkin käsittämättömän lain tulkinnan mukaan, jättikorvaus entiselle puolisolleni ”maksamattomien elatusapujen” vuoksi

        nuvoistasi. Minulle on tärkeämpää se, että tuottamani varat säilyy "suvussa", kuin että ne menee lakimiesten taskuihin.
        Siksi suostuinkin X:ni ehdoitukseen, kiinteistön myyntitulot puoliksi ja X:n osuudesta siirretään minulle velkasumma, joka on kertynyt siitä, kun olen hänenkin osuutensa asuntolainasta maksanut.
        Tiedän, että X:ni ajatteli poikiemme parasta ja että hän aikoo antaa pesämunan heidän asuntohankkeeilleen osuudestaan.
        Tietän myös että pojat tajuavat, että iso osa jokaisesta eurosta, jonka äitinsä heille antaa, on minun käsilläni taottua. Ei sen niin väliä loppujenlopuksi ole, kuinka osituksessa käy, kunhan omaisuus vain suvussa pysyy.

        Itselleni on oma terveys tärkeämpää, kuin eurot. Jouduin jo turvautumaan lääkärin määräämiin rauhoittaviin, kun alkoi mennä kontrolli realismiin. Nyt on tuo ahdistus jo helpottanut huomattavasti, kun pääsin sopuun X:ni kanssa ositusavasta.
        Kalliiksi tulee, mutta elämä on:)..terveys ennenkaikkea.


    • juki

      Moi!
      Valitettavasti suomessa ei välttämättä saa oikeutta vaan riidan voittaa se joka uskaltaa valehdella oikeudessa. Minulle kävi niin ja se tuntuu rehellisestä miehestä tosi pahalta. Niin se vaan menee.

      • Narsistin hakkaama

        Entinen pulisoni kavasli omaisuuteni eromme yhteydessä. Hän tuo vaivattomsati itse tehtyjä tai väärennettyjä asiakijrja ja tulee uskotuksi jopa tuomioisiutimissa, koska hän on nin kurjan reppanan näköinen. MInulta palaa pinna noissa valehteluissa ja häviän. Käsittämätöntä, että tuomioistuimet tässä maassa eivät ikeasti vaadi oikeita dokumentteja, vaan uskovat sanaan! Kn jurisiti perustelee asiaa oikeaksi sillä perusteella, että juristi puhu totta, se on kuin tosite, vaikka useimmat meistä tietävät, että juristit valehtelevat .... Rehelliset ja kiltit häviävät, narsisitit voittavat.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 120
      2693
    2. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      67
      2480
    3. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      16
      2101
    4. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      19
      1737
    5. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      21
      1648
    6. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      15
      1479
    7. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      17
      1429
    8. Haluan tavata Sinut Rakkaani.

      Olen valmis Kaikkeen kanssasi...Tulisitko vastaa Rakkaani...Olen todella valmistautunut tulevaan ja miettinyt tulevaisuu
      Ikävä
      27
      1403
    9. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      16
      1377
    10. Kristityt "pyhät"

      Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.
      Kristinusko
      6
      1302
    Aihe